Usein kuulee väitettävän, ettei raiskaus ole lainkaan seksuaalinen teko ja että raiskaajan päämäärä on alistaminen ja väkivalta (eikä siis seksuaalinen mielihyvä).
En missään tapauksessa halua kiistää sitä, että raiskaus olisi tekona väärin ja julmaa väkivaltaa raiskauksen kohteelle. En myöskään halua vähätellä raiskauksen uhrien kokemaa kärsimystä. Enkä yritä myöskään väittää että uhrin näkökulmasta teko olisi seksuaalinen tai että tekijöitä ei tulisi rangaista.
Mutta kysyisin - mihin väite, että raiskaus ei olisi seksuaalinen teko - siis tekijän kannalta - perustuu. Väitteen esittäjät ovat yleensä naisia, joilla tuskin on omakohtaista kokemusta raiskaajana olemisesta.
Vai onko kyse "yleisen totuuden" asemaan nostetusta fraasista tyyliin "ihminen käyttää vain kymmenesosaa aivokapasiteetistaan" joka ei perustu oikein mihinkään (ainakaan tieteellisiin tutkimustuloksiin).
En missään tapauksessa halua kiistää sitä, että raiskaus olisi tekona väärin ja julmaa väkivaltaa raiskauksen kohteelle. En myöskään halua vähätellä raiskauksen uhrien kokemaa kärsimystä. Enkä yritä myöskään väittää että uhrin näkökulmasta teko olisi seksuaalinen tai että tekijöitä ei tulisi rangaista.
Mutta kysyisin - mihin väite, että raiskaus ei olisi seksuaalinen teko - siis tekijän kannalta - perustuu. Väitteen esittäjät ovat yleensä naisia, joilla tuskin on omakohtaista kokemusta raiskaajana olemisesta.
Vai onko kyse "yleisen totuuden" asemaan nostetusta fraasista tyyliin "ihminen käyttää vain kymmenesosaa aivokapasiteetistaan" joka ei perustu oikein mihinkään (ainakaan tieteellisiin tutkimustuloksiin).
Vastaukset 11
Vanhimmat
raiskaus on seksuaali rikos.
eikä se siitä mihinkään muutu.
jos motivojana rikoksen tekijälle olisi
valta ja väkivalta hän vain nöyryyttäisi
ja pahoinpitelisi uhriaan.
ja se että jos naiset lähtevät näitä väittämään
niin johtuuko se sitten miehen seksuaalisuuden
väärästä tulkinnasta? minun käsittääkseni mies on melko pitkälle vaistojensa varassa ja hyvin pitkälle
omien hormooniensa vaikutuksen alaisena siinä
vaiheessa kun joku laukaisee vietit.
puhutaan nyt sitten vaikka psykologisesta
sairaudesta joka on siis pääppiirteittäin
yksinkertaisesti jonkin asteista psykopatiaa
tai kenties sosiopatiaa. vaikka näiden
ihmisten empatia onkin vääristynyt..
he silti saavat omalta keholtaan palkintona
erinäiset tasot dopamiinia ja endorfiiniä..
joka taasen osaltaan voi edesauttaa tämmöisen
sairaanloisen pakkomielteen muodostumista.
mielihyvä siis tulee seksuaalisen ja
väkivaltaisen alistamisen yhteennivoutumisesta.
se miksi tämmöinen sotku jonkun ihmisen päässä
syntyy, onkin sitte semmoinen kysymys joka on
kysyttävä psykiatrilta. minä en ole käynyt edes lukiota. :)
jokainen siis kontroloi omia tunteitaan..
ja ne joilla on arpea mielessä syystä tai toisesta
eivät välttämättä pysty pitämään itseään kurissa.
Se, että raiskaa, on tietoinen valinta.
Kukaan ei ole niin vaistojensa vietävissä, että on pakko raiskata toinen. Aina voi valita toisin. Eri asia on, haluaako valita toisin vai onko helpompi syyttää "miehen voimakasta viettielämää" ja ujuttaa vastuuta harteiltaan.
Se, että raiskaus on seksuaalirikos, ei tee siitä ymmärrettävämpää, kuin murhan tekisi ymmärrettävämmäksi käsite henkirikos.
Eihän murhassakaan ole lieventävä asianhaara, jos murhaaja selittää, että:
"Kun minua potutti vaan niin pirusti ..."
Seksuaalisuus ei ole ihmisessä vellova hallitsematon voima, joka ylimpänä auktoriteettina määrittelee, mitä tehdään ja milloin, vaan ihmistä hallitsee ihmisen oma tietoisuus ja järki. En usko, että kukaan on tulkinnut väärin miehen seksuaalisuutta, älykkyysosamäärää ja henkistä voimaa, jos väittää miehen kykenevän tekemään tietoisia päätöksiä myös pili pystyssä. Jos mies ei siihen kykenisi, olisi kaikki miehet otettava välittömästi pois valtion johtotehtävistä.
Siitä olen samaa mieltä, että raiskaajan on oltava jollain tasolla kykenemätön tuntemaan empatiaa. Ei kukaan, joka omaa normaalit sosiaaliset kyvyt ja näkee lähimmäisen kaltaisenaan ihmisenä, kykene raiskaamaan. Oikeudessa ei kuitenkaan toimi lieventävänä asianhaarana väite, että koska syytetty oli itsekäs, epäempaattinen paskapää, jota panetti, hänen oli aivan, ihan pakko raiskata ...
"Jos mies ei siihen kykenisi, olisi kaikki miehet otettava välittömästi pois valtion johtotehtävistä."
mutta ettekös te naiset ole sitä yrittämässä para aikaa? :D sitäpaitsi useimmat politiikot on impotenttejä.
hehe.. juu vitsit sikseen..
on totta että että raiskaus on tietoinen valinta.
valinta tehdä väärin...
oletko joskus itse ollut väärässä?
aika moni meistä on.. tämä on vain yksinkertaisesti asia potenssiin 100..
jos masentunut ihminen voi tehdä itsemurhan
hetken mielijohteesta ei toinen voi siis raiskata
muuten kuin kylmästi pohtimalla asiaa ja tulemalla
siihen tulokseen että tuossa on kohde ja siihen "osun"? ei se siitä yhtään sen hyväksyttävämpää tee..
raiskaus on seksuaalirikos eikä se siitä tee yhtään sen hyväksyttävämpää enkä näin väittänyt
vaikka ehkä haluaisitkin näin antaa ymmärtää?
ihmisiä on erillaisia.. koita ymmärtää että
kaikille ei tuo universaali järkeily toimi
samalla tavalla. on tiloja ja tauteja jotka
dramaattisesti vaikuttavat ajatteluun.
Ymmärrän hyvin, mitä yrität sanoa :) Osassa olen aivan samaa mieltä, mutta osasta en. Ehkä kyse on eri näkökannoista?
Yhteiskunta ei voi toimia sellaisen säännön mukaisesti, että "hetkellisellä mielenhäiriöllä" tai muulla henkisellä niksahduksella voitaisiin selittää rikolliset teot. Nykyään pyritään kaikkea ja kaikkia ymmärtämään viimeiseen asti, eikä uskalleta sanoa sanaa "paha". Tässä sinäkin sanot, että raiskaus on tuomittava, rikollinen teko ja aina yhtä paha.
Kuten sanoit, ihminen on erehtyväinen. Jokainen meistä on tehnyt väärin jossain asiassa ja omien sanojesi mukaan raiskaus on tuollainen väärä teko, potenssiin 100 laskettuna.
Vaan mitä suuremmiksi väärät teot tulevat, sitä vähemmän ne tapahtuvat "vahingossa". Minun on kovin vaikeata käsittää, miten kenetkään voitaisiin raiskata vahingossa. Onnettomuuksia lukuunottamatta murhatkin ovat kovin harvoin vahinkoja. Osittain tiedostetut ja tiedostamattomat prosessit edeltävät tuota tekoa ihmisen murtaessa teon esteitä ensin omasta mielestään. Siinä vaiheessa ihmisen tulisi lyödä jarrut pohjaan - ja siinä tehdä valintansa.
Esimerkiksi pedofiilien ollessa kyseessä raiskaukset ovat suurimmaksi osaksi hyvin tarkasti mietittyjä, pohdittuja ja suunniteltuja ja uhri vaikeneminenkin on erikseen varmistettu. Lisäksi pedofiilinen teko toistetaan hyvin useasti, joka kerta yhtä suunnitelmallisesti. Samoin suuri osa raiskauksista tapahtuu tuttujen kesken tai parisuhteissa, kuten suuri osa muustakin väkivallasta. Koska kyse on samoissa ympyröissä liikkuvista ihmisistä, teko saatetaan toistaa usean kerran. Silloin on kyse jo tietoisesta valinnasta, suunnitelmallisuudesta ja tahdosta tehdä väärin. Ns. puskaraiskaajathan ovat itseasiassa seksuaalisen väkivallantekijöiden vähemmistö ...
Jos raiskaaja ei oikeasti haluaisi raiskata, eikä oikeasti olisi tietoisesti valinnut raiskaavansa, hän menisi tekonsa jälkeen järkyttyneenä, omaehtoisesti poliisille ja ilmiantaisi itsensä. Sen sijaan, uskoisin, raiskaajat tekevät kaikkensa, etteivät jäisi kiinni ja etteivät joutuisi teostaan vastuuseen. Mielestäni tämä myös todistaa sen, että he ovat olleet tietoisia tekonsa vakavuudesta ja että tietoisesti toimivat rikollisesti.
satuja on kiva lukea mutta
oikeasti prinssi kuolee aidsiin
ja prinsessa jää vihannekseksi
parin ylimääräisen happotarran jälkeen.
todellisuudessa jokainen ihminen harkitsisi
poliisille menemistä rikoksen jälkeen.
ja osa jättäisi menemättä.
minua on muuten syytetty raiskauksesta huhun perusteella. se tuhosi silloisen elämäni perin pohjin. kävin kyllä selvittelemässä asiaa poliisilla mutta kukaan ei ollut mitään rikosta ilmoittanut. tämä tilanne vei psyykkeeni rajalle pitkäksi aikaa. noiden perusteettomien huhujen
takia joudun menemään maan alle pitkäksi aikaa.
julkisilla paikoilla kävellessäni kuulin ihmisten kuiskivan keskenään että "onko tuo se".
kaupungilla oli myös kyselty perääni. ja nämä kyselijät olivat näitä kiiltävä rintaisia sankareita jotka olivat lähinnä metsästämässä nyrkeilleen tauttavaa. naiset sanoivat ääneen
"ei saatana" kävellessään ohitseni.
ajattelin että elämäni on ohi koska kaikki luulivat minua raiskariksi. arvaappa miten kivaa oli kyykkiä kotona kaksi vuotta sen takia että
olisin ulkosalla saanut turpiini tai puukosta?
nykyään huhu näyttää onneksi kuolleen jo pois.
tämän takia minulla saattaa olla hieman erillainen
näkökulma tiettyihin asioihin kun tavan tallaajalla. toivon ettei kukaan joutuisi kokemaan tuota läpi.
On todella ikävää, että olet joutunut kokemaan noin kovia, ilman omaa syytäsi.
En kuitenkaan ymmärrä, miten se, että sinua on viattomana syytetty raiskauksesta, liittyy siihen, kuinka raiskaus on tietoinen valinta? Ethän sinä ole ketään raiskannut, etkä ole rikollinen.
Tiedäthän kuitenkin, että tapauksesi on varmasti harvinainen ja sen tähden ei ole mitään syytä muuttaa suhtautumista raiskaajiin yhtään sallivammaksi eikä ymmärtäväisemmäksi. On totta, että sinä olet viattomana joutunut kärsimään, mutta niin kärsii se raiskattukin. Sinä vain kärsit samasta rikoksesta, eri tavalla, mutkan kautta. Ehkä siitä saat vähän näkökulmaa myös siihen, miltä raiskauksen uhrista tuntuu tulla viattomana loukatuksi ja miten pelko tuhoaa ihmisen elämää. Kärsimyksesi syy ei siis ole niissä ihmisissä, jotka sinua hyljeksivät raiskausepäilyn vuoksi vaan niissä raiskaajissa, jotka näitä rikoksia tekevät. HE sen vihan ovat synnyttäneet ja viha on terve reaktio niin hirveätä tekoa kohtaan - ja siitä vihasta sinäkin jouduit kärsimään, ilman omaa syytäsi.
Minullakin on vähän erilainen näkökulma näihin asioihin siksi, että oma isäni on minua pikkulapsena raiskannut, useasti. En siis minäkään mitään satuja lue, jos niin yritit vihjaista.
olen pahoillani puolestasi.. enpähän osaa tuohon sanoa sen enempiä.. enkä usko että pitäisikään.
siis oma näkemykseni ei sulje pois sitä että
raiskaukseen voi periaatteessa sortua kun ihminen
on esimerkiksi sekaisin erinäisistä aineista.
jotkut niistä muuttavat ihmisten luonnetta perinpohjaisesti. enkä sitä ole muuttanut
sen takia että jouduin pakoilemaan vihaisia
ihmisiä joille riitti huhu.
olin jo ennen ja olen edelleenkin varsin
dominantti seksuaalisesti ja se aiheutti
ehkä jonkin verran omantunnon tuskia
kun jouduin pitkään näitä asioita miettimään
näitä asioita. olen hissukseen oppinut pitämään sen erossa tuosta asiasta mutta silloin joskus en nukkunut moneen yöhön kun tulin kyseenalaistamaan
omat mieltymykseni.
noh.. se on semmoista.
mutta siinä olen erimieltä että tuo on harvinaista... se vaan harvoin leviää noin tavattomasti kuin minun tapauksessani se huhu.
luulisin että joko jotain oikeasti oli tapahtunut
ja minut vain sekoitettiin johonkin muuhun tai sitten joku nainen on halunnut minulle pahaa ja heittänyt sitä perinteistä ässää hihastaan.
tiedän että useampia tuommoisia sattuu.
siinä missä miehet valitettavasti käyttävät nyrkkejään, naiset käyttävät henkistä väkivaltaa.
ja tuo oli ehkä pahin mitä minä olen saanut tuta.
heikompi mies olisi vetänyt itsensä jojoon jo
aikaa sitten. ja joo se kävi mielessä pariin
otteeseen silloin joskus.
Olen myös samaa mieltä siitä, että huumeet saattavat muuttaa ihmisen persoonallisuutta ja siten edesauttaa rikollista käytöstä. Mutta on samoin ihmisen tietoinen valinta, käyttääkö huumeita (joka jo sinänsä on rikollista) ja asettaako siten itsensä asemaan, jossa ei voi omaa käytöstään hallita. Valinnanvapaudesta ja -vastuusta ei pääse yli, eikä ympäri; se on sekä siunaus, että kirous.
Minä kuitenkin uskon, että sinun tapauksesi on harvinainen. Itse tiedän itse enemmän pedofiliatapauksista ja on selvää, kuinka vaikeata on hakea tuomiota ja kuinka vaikeata on todistaa, että tapahtunut on todellakin totta. Siksi minun on vaikeata uskoa, että kun jopa todellisissa tapauksissa on vaikeata saada oikeutta, syyttömiä tuomittaisiin kasapäin.
Olen myös hyvin vihainen naisille, jotka käyttävät raiskaussyytettä ja pedofiliasyytettä väärin, sillä juuri he heikentävät todellisten uhrien asemaa. Toivon, että niin toimivat naiset saisivat tuntuvan rangaistuksen.
Silti en kannata sitä, että suhtautumista raiskaajiin muutettaisiin ymmärtäväisemmäksi, vaikka jotkut viattomat joutuisivat kärsimään syytöksistä ja vainosta. Raiskaus on itsessään jo rikos, jossa viaton kärsii - syyttömänä syytetty on vain yksi viaton lisää ja hänenkin kärsimyksensä on raiskarin syy, ei ympäristön. Mikäli suhtautumista lievennettäisiin, se aiheuttaisi vaan enemmän kärsimystä. Raiskaajillahan on tapana uusia tekonsa.
Luulen sensijaan, että raiskausten tarkempi tutkiminen ja oikeusprosessin nopeuttaminen säästäisivät viattomia kärsimykseltä. Viattomana syytettyjen piinaa se lyhentäisi ja uhreille se toisi oikeutta.
Minä kävin läpi oikeusprosessin ja isäni sai tuomion. Koen, että se vauhditti selviytymistäni rutkasti - yhteiskunta tavallaan otti minut uudelleen jäsenekseen ja antoi minulle ihmisarvoni takaisin tuomitsemalla miehen, joka minulta ihmisyyteni ja itsemääräämisoikeuteni ryösti. Lisäksi koen, että on tärkeää, että poliisi tietää tapahtuneesta, jotta osaa pedofiliatapausten sattuessa katsastaa, että olisikohan se taas tämä äijä ollut asialla.
Kävikö ympäristöllesi jollain tapaa selville, että sinä et ollut syyllinen, vai unohtuiko asia vähitellen? Toivon, että oikea syyllinen jää tapauksessasi kiinni tai että nainen joutuu vastuuseen mahd. valehtelustaan.
en puolla rikoksia millään tavalla..
halusin vain tuoda esille sen että
näinkin voi käydä.
olen kieltämättä onnellinen siitä
että olen saanut nauttia "ehjästä"
perheestä (jossa kasvoin) toisin kuin niin monet muut.
luulempa että ympäristölleni ei käynyt
millään tapaa selville etten ollut syyllinen..
voi olla mahdollista että oikea syyllinen on jäänyt kiinni. voi myös olla mahdollista
että mahdollinen naisen aikaan saama huhu
on kumoutunut toiseen samasta lähteestä tulleeseen päättömään argumenttiin.. tätä en ehkä koskaan
saa tietää. mutta kunhan nyt edes paranisin
itse kokemastani.. kerkesin miltei alkoholisoitumaan
jonkinverran tuon myötä.. nyt on mennyt jo
paljon paremmin.
keräillen elämän palasia sieltä mistä niitä
löytyy. vähissä ovat. kahden vuoden jälkeen.
esimerkiksi puukotus.