MInä ja tyttöystävämme tapasimme kesän alussa, eli olisikohan nyt 4-5kk tunnettu toisemme.
Aloitimme seurustelun muutaman kuukauden tapailun jälkeen.
Nyt minua mietityttää olenko hätäilly.
Aina kun näemme, menen tyttöystäväni asuntoon, itse asun viellä toistaiseksi kotona.
Syömme jotain, makoilemme.
Aluksi sovimme että ei seksiä, mutta siihen se joka kerta ajautuu. Ei se mitään, se on mukavaa, vaikka todella yksitoikkoista. Ja tyttöystäväni ei itse koskaan halua saada. Se olen aina minä.
Mieleeni siis tuli se asia, että hätiköinkö liikaa?
Ja onko mahdollisuus että hän pettäisi? Kun minulla opiskelut kesken, ja hän vain kotonansa.
Olen taas todella vainoharhainen, mutta haluan kuulla mitä mieltä muut ovat.
Aloitimme seurustelun muutaman kuukauden tapailun jälkeen.
Nyt minua mietityttää olenko hätäilly.
Aina kun näemme, menen tyttöystäväni asuntoon, itse asun viellä toistaiseksi kotona.
Syömme jotain, makoilemme.
Aluksi sovimme että ei seksiä, mutta siihen se joka kerta ajautuu. Ei se mitään, se on mukavaa, vaikka todella yksitoikkoista. Ja tyttöystäväni ei itse koskaan halua saada. Se olen aina minä.
Mieleeni siis tuli se asia, että hätiköinkö liikaa?
Ja onko mahdollisuus että hän pettäisi? Kun minulla opiskelut kesken, ja hän vain kotonansa.
Olen taas todella vainoharhainen, mutta haluan kuulla mitä mieltä muut ovat.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mä oon seurustellu nyt melkei vuoden naisen kanssa ja se on esimmäistä laatuaan... muistan alkuvaiheessa meiän seksi oli melko ykstoikkoista, eikä se ikinä johtanu siihe ett kumpikaan olis saanu.. ni totuin sitte siihen ett se on aina "huonoa".. nyt kuitenkin asiat on ihan toisin, sitä vaan jotenki uskaltaa enemmän ja haluaa että toinenki nauttii, melkeimpä enemmän ku ite.. en ikinä uskonu ett voisin nauttia näin paljo seksistä naisen kanssa mutta se vaatiki vaan harjottelua... ja kaikkee uutta kannattaa kokeilla, eri paikkoja ja tekniikoita.. mun onneks me ollaa molemmat halukkait kokeilee kaikkee uutta mutta kaikkee ei tietenkää heti uskalla ehottaa, viel on paljo mitä haluisin meiän kokeilevan mutta en tiedä haluuko toinen... eikö sun tyttöystävä sitten ikinä halua saada? tuntuuko hän kuitenki nauttivan teidän seksistä?
Kyllä hän nauttii, mutta ihmettelen, että näiden kahden kuukauden aikana, hän ei ole kertaakana tahtonut saada.
Tulee mieleeni että hän pettäisi?
En tiedä. Hän on minua hiukan vanhempikin.
Hän on kaiket päivät kotona, ja minä omassani perheen kera, ja koulussa töissä ja harrastuksissa.
Hän vain omassa kaksiossaan.
Yhteen muuttoa on mietitty, mutta minua epäilyttää.
Iän takia, sekä sen että on paljon asioita mitkä minua epäilyttää.
Kuten se, että aina kun menen hänen luokseen, on pakko rakastella.
Tai pakko ja pakko, se vaan ajautuu siihen.
Mieleeni tulee väkisin ettei teidän suhteenne kuitenkaan ole sitä mitä tahdot suhteelta saada. Erikoista mielestäni on myös se, että noinkin lyhyen tuntemisen kuin 2 kuukautta, olette jo ehtineet miettiä yhteen muuttamista. Hmmm. Toisekseen jos jo näin varhaisessa vaiheessa epäilet hänen kenties sua pettävän, onko silloin suhteenne ihan tasapainoinen...? En sano tätä pahalla, puhun sen pohjalta mitä itse olen vastaavia tilanteita nähnyt ja kuullut. Kyllä se ero sieltä valitettavasti on tullut. Ennemmin tai myöhemmin.
Kyllä seksi on luonnollinen osa suhdetta, mielestäni muuten voidaan puhua puhtaasta ystävyydestä. Mutta kyllä siinä kuuluuu molempien saada syvä ja kaikenkattava tyydytys, muuten koko touhusta menee se ydin ohi ja pahasti. Kohtuus myös kaikessa. Jokaisella ihmisellä on omat henkilökohtaiset tarpeensa, ja on ikävää etteivät ne kohtaa toisiaan. Ihanne tietenkin olis että molempien tarpeet tulevat täytettyä-> kumppanit kohtaavat myöskin tällä tasolla, ikäänkuin sulautuvat yhteen täydellisesti..
Tämä nyt on vaan mun näkemys asiasta, mielipiteitähän kun on niin monta kuin ajattelevaa ihmistäkin.
Suhde on paras mitä tähän mennessä minulla on ollut.
Puhumme paljon ja tunnen olevani vapaa,
silti kaiken sen jälkeen mitä olen kokenut on se epäilys siitä että voisiko hän pettää.
En haluisi erota, mutta en uskalla ottaa asiaa puheeksi.
Kaikesta muusta me kyllä puhumme, arkaluontoisistakin asioista.
Minun varmaan vain pitäisi asia ottaa puheeksi. Mutta kun otan, hän kieltäytyy, murjotta ahetken ja syyttää minua.
Sillä olenhan meista se nuorempi, ja olevinaan kauniimpi osapuoli hänen mielestään.
Ja en sitä kiellä, mahdollisuus olisi pettää, mutta kieltäydyn jyrkästi, sillä en halua tehdä sitä enää koskaa.
Sillä minun ja hänen suhde alkoi kun petin hänen kanssaan edellistä.
Sekavaa, mutta niin kaikki suhteeni on :/
Tulipa mieleeni tuosta, että hän haluaa seksiä joka kerta,kun näette, mutta sinä et haluaisi. Luulen, että kyse voi olla siitä ettei hän saa. Hän haluaa nähdä ja nauttiikin siitä, että sinä saat, mutta jos hän itsekin saisi, niin luulen, että kerrat vähenisivät. Niinkuin eräästäkin seksitutkimuksesta luin, niin hyvä seksi ei ole riippuvainen määrästä. Niinkuin joskus voidaan ajatella, että mitä useammin seksiä sen parempi suhde, mutta toisaalta hyvä seksi tyydyttää molemmat pidemmäksi aikaa. Tämmöstä. Etkö voisi tiedustella tyttöystävältäsi, että eikö hänkin haluaisi kokea sen mitä sinä. Ehkä hänellä on jotain traumoja, hyväksikäyttöä tms takana, ja tuntee itsensä uhatuksi jos toinen koskee häneen. Asioista pitäisi pystyä keskustelemaan (tiedän,se on vaikeaa). Tsemppiä teille!!
Kiitoksia sinulle :)
Pitää vain ottaa asia puheeksi, vaikka ihan kiertämän kautta ja nätisti, enkä vain töksäytä.