Nintendogs

Ihan niin kuin en tietäisi, että hyvin moni muukin, on kirjoittanut tästä aiheesta. Moni haluaa tämän pelin ehkä vain hetken mielijohteesta. Minä saatan kuulua tuohon ryhmään. Ehkä en. Kuka tietää? Kaikki haluaa jotain, mutta kun sen saa, haluaa vain lisää ja parempaa. Mihin me sitten olemme tyytyväisiä, jos aina täytyy saada parempaa? Elämässä täytyy olla tavoitteita, että siitä tulisi kiinnostavampaa. Tavoitteillekin täytyy asettaa tietty raja. Et voi tavoitella kuuta taivaalta. Tätä asiaa kannattaa joskus miettiä. Moni kysyy miten tämä liittyy Nintendogsiin? No minäpä kerron. Useat haluaa tämän pelin hetken mielijohteesta, kuten alussa kerroin, ja alkavat kerätä rahaa. Mutta kun rahaa on tarpeeksi, alamme miettiä, haluanko sittenkään tuota? Ja sitten et tule ostaneeksi sitä, ja puolen vuoden päästä alat keräämään siihen uudelleen rahaa. Ei näin. Osta se peli kun voit, ja jos et halua, älä kerää edes. Osta jotain mitä TODELLA haluat, ja tarvitset.
Nintendogs on virtuaalikoira peli. Pelin koira ei tietenkään korvaa oikeaa koiraa. Lainatakseni erään Katariinan nettipäiväkirjasta: ”Sen eleet ja ilmeet ovat hiukan liian koiramaiset ja sen häntä heiluu liian tiuhaan tahtiin”. Mutta sehän on vain peli. Peli on myös erittäin hyvää seuraa. Voit pelata sitä missä vaan, koska se on johdoton. Se toimii vain Nintendo Ds:ällä ja Nintendo Ds Lite:lla. Minä en nyt ala tässä kertomaan pelistä tuon enempää, aiheesta on netissä tuhansia sivuja, mistä voisit sitten lukea saman. Mutta painotan tässä tekstissä vielä, ennekuin alat ostamaan peliä, mieti, tarvitsetko sitä oikeasti? Onko se puolen vuoden päästä komeron nurkassa pölyn peitossa? Onko sinulla aikaa siihen? Onko sinulla mahdollisuus saada se? Mieti nuo ensin. Jos vastaat ensimmäiseen: Kyllä, toiseen: Ei, kolmanteen: Kyllä, ja neljänteen: Kyllä, voit ostaa pelin. Mutta muuten, harkitsisin, ja tarkasti!

Ps. Koskee kaikkia pelejä..., mutta otin nyt tämän esille.