olla yli nelikymppinen? on lapset jo liki aikuisia ainakin mulla ja on duuni ja aviopuoliso vielä vierellä ja saa aikaa itelleen ja hiiteen jotkut ylimääräiset makkarat vyötäröllä koska ne kuuluu jo tähän ikään eikä pidä olla meedian juoksupoikia vaan ollaan oma ittemme ja nautitaan tästä elämästä ja tästä päivästä koska emme voi tietää mitä hupominen tuo tullessaan
eix olekin
mahtavaa
5256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elämä on ihanaa kun osaa siitä nauttia.
Enpä nyt tiedä siitä mahtavuudesta.. Olen ainakin kova tarkkailemaan omaa ulkonäköäni ja siinä tapahtuvia muutoksia. Siitä olen onnellinen.että lapset vielä melko pieniä,joten pakko pysyä vauhdissa. :) Mutta ikä on jo tuonut tullessaan tiettyä pehmeyttä luonteeseen,jota olisi nuorempana kaivannut kai myös lähipiiri...;)
Kuten sanoit,ei voi tietää huomisesta , joten olkoon tämä päivä se kaikkein PARAS.
että kun lapset on saatu parikymppisenä ja vielä kolmekymmisenäkin onnisti, niin jää aikaa itselle enemmän, vielä hetki ns. taistellaan 14v. kanssa, vaan muutaman vuoden päästä helpottaa...
eikä selluliitti ja raskausarvet haittaa pätkääkään
vaan yksi murhe mulla on mielessä silloin täällöin, tää elämä on sittenkin liian lyhyt, aika menee niin nopeasti...
Just niin!
Mulle elämä "alkoi" vasta kolmekymppisenä ja nyt 40-v oon tyytyväinen ja kiitollinen tästä päivästä. Mukavaa olla mä...
Joillekin äideille on esim. lasten itsenäistyminen ja poismuutto tuskallista aikaa.
Itse olin tosi iloinen, kun huomasin poikani löytäneen naisen, joka oikeasti rakastaa häntä ja jatkaa tavallaan minun "työtäni" heidän lastensa äitinä:)
Osaan nauttia ilman tunnontuskia omasta yksityiselämästäni ja "makkaroistani" - no ehkä jälkimmäinen on vielä "työn alla":)))