Teknikkokoulutus lopetettiin AMK-huuman yhteydessä. Jo tuolloin teollisuus, Nokiaa lukuunottamatta, oli jyrkästi päätöstä vastaan.
Suunnitelma oli, että insinöörit ottaisivat teknikoiden tehtävät hoitaakseen. Käytäntö on osoittautunut tämän ajatuksen toimimattomaksi: Nykyisiltä insinööreiltä puuttuu halu ja kyky noihin töihin.
Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin voimakkaasti teknikkokoulutuksen lopettamisen seurauksena. Tämä johti valmistuvien insinöörien tason romahtamiseen ja insinöörien lisääntyvään työttömyyteen. Teknikoista sen sijaan on työvoimapulaa.
Tänä päivänä teollisuus vaatii yhä kovemmin äänenpainoin teknikoita takaisin. Poliitikkojen on vain kovin vaikea korjata muutaman vuoden takaista virhettään.
Miksi tehdyn virheen korjaamien on niin vaikeaa?
Suunnitelma oli, että insinöörit ottaisivat teknikoiden tehtävät hoitaakseen. Käytäntö on osoittautunut tämän ajatuksen toimimattomaksi: Nykyisiltä insinööreiltä puuttuu halu ja kyky noihin töihin.
Insinöörikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin voimakkaasti teknikkokoulutuksen lopettamisen seurauksena. Tämä johti valmistuvien insinöörien tason romahtamiseen ja insinöörien lisääntyvään työttömyyteen. Teknikoista sen sijaan on työvoimapulaa.
Tänä päivänä teollisuus vaatii yhä kovemmin äänenpainoin teknikoita takaisin. Poliitikkojen on vain kovin vaikea korjata muutaman vuoden takaista virhettään.
Miksi tehdyn virheen korjaamien on niin vaikeaa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
STTK vaatii kun huomasi uusien jäsenien määrän romahtaneen! Teknikkokoulutusta ei tarvitse aloittaa uudelleen koska se on korvattu työelämän ammattitutkinnolla tai käytäntöpinotteisella insinööritutkinnolla.
Vedät hatusta tai mutu-tuntumalta arvauksia teknikoiden tarpeesta. Teollisuus on mukautunut tilanteeseen jossa vanhoja teknikoita ei ole. Linjaesimiehet on korvattu itseohjautuvilla tiimeillä, suunnittelun vaatimukset ovat moninkertaistuneet entisestä ja koko teknikkoinfra on lopetettu. Ainoastaan rakennuspuolella kuuluu kaipailuja kunnon työnjohtopolvesta mutta siihenkin on ratkaisut olemassa.
Virheitä ei ole tehty teknikkopuolen lopetuksessa. Se on pelkkä titteli ja työelämän ammattitutkinto valmentaa paremmin vanhoihin teknikkotehtäviin. Insinöörien aloituspaikkoja voisi supistaa. Siitä olen kanssasi yhtämieltä
Teknikoita on kaivattu takaisin laajalla rintamalla. Jopa insinööriliitto on vaatinut teknikkokoulutuksen palauttamista.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=609206
Viimeksi asia oli esillä viikko sitten Suomeen tulevien kaivoshakkeiden osalta: Paitsi työntekijäpula, myös teknikkokoulutuksen puute haittaa hankkeiden käynnistämistä. Kaivosyhtiöt joutuvatkin itse järjestämään soveltuvaa koulutusta.
Sinun kannattaisi päivittää tietosi teknikoiden työtehtävistä. Heitä toimii monissa muissakin kuin työnjohtotehtävissä. Siinä olet oikeassa, että teollisuus on joutunut sopeutumaan siihen, ettei teknikoita enää valmistu. Onko tuon pakkosopeutumisen johdosta tehdyt ratkaisut järkeviä, on toinen kysymys.
Käsityksesi, että työelämän ammattitutkinto korvaisi teknikot, on virheellinen. Korvaavaksi tutkinnoksi opetusministeriökin kaavaili (tuotantopainotteisen)insinööritutkinnon, ei toisen asteen ammatillista tutkintoa.
Tuo artikkeli oli kaksi vuotta vanha. Kaivoshankkeita hidastaa enemmän hankkeiden vähyys, sijainti eri puolilla suomea ja harvinaisuus. Lappeenranta koulutti ennen vuoriteknikot koko maahan.
Olen muuten teknikko että insinööri. Eri aloilta vielä. Kun valmistuin teknikoksi oli yleinen asenne ettei heitä tarvita koska insinöörejä valmistuu. Luokkani teknikot päätyivät haalarihommiin tai jatkoivat opiskeluja.
Artikkelin kanssa olen samaa mieltä haastatellun AMK-rehtorin kanssa. Miksi pitäisi vielä uusi väliporras keksiä ammttikoulujen ja AMK:n väliin? Teknikko on titteli. Titteli on rasite jos sen arvovallan vuoksi on oikeutettu vasta työnjohtajaksi. Lisäksi artikkelista paistoi lävitse teollisuuden itsekkyys että koulutuspolitiikka on väärää jos se ei ole puhtaasti meitä varten. Valmistunut teknikko ei ole kokenut ammattilainen joka tietää kaikkien yritysten tavat, tietojärjestelmät sekä työtehtävät ja rutiinit saatuaan todistuksen kuten alan miehet siinä halusivatkin. Työnjohtajaksi ja -suunnittelijaksi on paras tie kasvaa ja hankkia lisäkoulutusta työnohessa. Se on paras ratkaisu yritykselle ja työntekijälle. Itsekkäille yrityksille se ei sovi. Kaivoshankkeiden vetäjät ovat tienneet ettei maassamme ole käynnisttty kaivoksia vuosikymmeniin. Mistä valmiit ammattilaiset silloin revitään? Ei todellakaan että käynnistetäänpä teknikkokoulutus!
Tässä pari vuoden takaista. Eipä ole paljon mielipiteet teollisuudessa muuttuneet... Insinöörit ovat yhtyneet liittonsa kautta vaatimuksiin.
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=676150
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=669126
Tuskin teollisuus vaatii teknikoita tittelin takia. Tottakai teollisuuden mielestä koulutuspolitiikka on väärin, ellei se ole heitä varten. Ketä varten sen sitten on?
Yhteiskunta onkin, kuten sanot, siirtämässä tältä osin koulutusvastuuta yrityksille.
Ei teollisuuden vaan henkilöiden. Sampo Häklin mielipide on sanottu voiman tunnossa opiskelijoiden ulosmarssin yhteydessä ja sillä ei ole mitään väliä. Insinööriliiton mielipiteen tuo esille Matti Viljanen, ei opiskelija Häkli!
"Tuotantopainotteiselta linjalta tulee täyspainoisia insinöörejä, jotka ainakaan opiskellessaan eivät ole suunnitelleet työnjohtotehtäviin päätymistä."
-Kommentti on typerä. Häkli siirtää kaiken vastuun pois opiskelijalta ja syyttää pahoja oppilaitoksia huijauksesta. Kommentille naurettiin monissa piireissä mutta voiko porilaiselta opiskelijalta parempaa toivoakaan?
Entä Arto Ekström? Hän on aivan oikeassa koko tekstin ajan ja tiedon puutteen vuoksi (joka korjattiin myöhemmässä numerossa) puhui työelämän ammattitutkinnon puolesta.
Entä miksi koulutusvastuuta ei saisi siirtää yrityksille? AMK:n ja yliopiston tehtävänä on antaa perusvalmiudet tuleviin tehtäviin. Jos yritys haluaa mittatilatun insinöörin kouluttakoon häntä kesäisin harjoittelun muodossa ja teettäköön insinöörityönkin ja palkatkoon taloon töihin. Pystymetsästä ei 100% ammattilaisia valmistu. Teollisuuden ruikutus koulutuspolitiikan yhteydessä on sallittua mutta velvollisuuksia pitää olla myös teollisuudella opiskelijoita kohtaan. Koulutuspolitiikka on ensisijaisesti koko maata varten ja myös oppilaita varten.
Jos joka yrityksen tarpeisiin pitäisi räätälöidä oma koulutusohjelma en voi kuvitella kustannuksia. Ja mihin ne laitetaan jotka eivät työllisty yhden firman koulutuksessa?
En kyllä tajua mikä teknikkokoulutuksessa oli työnjohtotehtäviin niin ylivoimaista verrattuna AMK-insinöörikoulutukseen, melkein kaikki tyonjohtajat ovat nykyään AMK-inssejä ja ihan hyvin tuntuvat hommista selviävän (ainakin niissä paikoissa missä oon kesätöissä ollu), johtamiskyvyn oppii kyllä nopeasti, kunhan vaan osaa tunnustaa omat virheensä ja uskaltaa pyytää apua. Tekninen tietämys on tärkeämpää vaikka konerikon sattuessa.
Koulutusmääriä tietysti vois laskea, kun nykyään saattaa insinööriopintoihin päästä vaikka kirjoittamatta matematiikkaa.
En kyllä tajua miksi AMK-inssit ei vois aloittaa työuraa työnjohtajana, itse valmistun kohtapuoliin DI:ksi ja ihan mielelläni voisin muutaman vuoden työnjohtajana olla.
Moka mikä moka, älä suotta toivo päättäjien sitä tunnustavan.
Teknikot olivat pitkän linjan ammattilaisia, joita nykynörtit eivät ikuna voi korvata.
Joku muukin tuossa amk-jutussa meni pieleen. Nykyiset amk-insinöörit ovat kuin varjo entisistä opistoinsinööreistä. Vanhan teknikotkin peittoavat heidät mennen tullen tietotaidoissa ja käytännön osaamisessa. Valitettavasti!
Luuletko tosissasi teknikoiden olevan pitkän linjan ammattilaisia saatuaan todistuksen? Ehkä silloin kun ovat opiskelleet työnohessa tutkinnon. Normaalissa nuorisoasteella näin ei voi olla!
Millaisia käytännön osaamsien valmiuksia AMK-insseiltä vaaditaan. He ovat teorian ja käytännön sopivia soveltajia. Ei heidän tarvitse olla pitkän linjan koneistajia tai kirvesmiehiä. Opistoinssejä ei ole tullut pitkään aikaan. Heillä on vuosien kokemus jota voi odottaa myös AMK-insseiltä kun ovat olleet vuosia työelämässä. Et voi verrata vastavalmistunutta vuosia työssä olleeseen konkariin.
Koulutuspolitiikassa ei ole mennyt mikään pieleen. Paitsi STTK:n ja tiettyjen yritysten haluttomuus soveltua uusiin haasteisiin. Onneksi darwinin mukaan kilpailu tuhoaa siihen soveltumattomat heikot yksilöt(yritykset)pois. Miksi pitäisi tekohengittää väkisin kilpailuun kykenemättömiä yrityksiä?
Teknikkokoulutukseen hakeutuvilla oli monesti takanaan vuosien työura "haalarihommista". Lisäksi vaadittiin pakollinen ennakkoharjoittelu ennen opiskelun aloittamista.
Voihan sen tietysti niinkin ajatella, että yritys, joka ei saa tarvitsemaansa työvoimaa, joutaa kuihtua pois. Minusta olisi järkevämpää sopeuttaa koulutus yritysten tarpeita vastaavaksi.
Insinöörien tason romahtaminen on seurausta opetusministeriön epärealistisista tavoitteista: Tavoite korkeakouluttaa 70 % ikäluokasta on järjetön.
Tämä tarkoittaa, että tie korkeakouluopintoihin täytyy aueta älykkyysosamäärällä n 85. Opetuksen taso on mitoitettava sen mukaan.
Opistoaikoina seula oli paljon tiukempi, minä näkyi valmistuneiden laadussa.
alkaa sopeuttaa koulutusta jokaisen firman tarpeisiin. Parempi kun AMK:t antavat perustiedot ja yritykset muokkaavat opiskelijan sopivaksi harjoittelun ja opinnäytetyön muodossa.
Teknikkoluokalla aloittaessa suurinosa oli ammattikoulun jälkeen tullut suoraan intistä opiskelemaan. Vuosien haalarihommat ovat suunnattu enemmän aikuispuolella tai työteknikko koulutukseen. Jatkossa työelämän ammattitutkintoon.
Onko muuten kukaan näistä valittajista, jotka toitottavat että "Ihan liian suuret koulutusmäärät" tulleet ajatelleeksi, että ehkä juuri sinäkään et olisi päässyt Tekuun/Amkkiin opiskelemaan jos elettäisiin 80-lukua ja vaatimustaso olisi sama kuin opistoaikoina.
Eiköhän ne parhaat tälläkin tavalla nappaa ne työpaikat. Jos et menestynyt lukiossa/amiskassa et luultavimmin menesty AMK:ssakaan..