on aina vaikeana seurassani, niin voinko vetää tästä sellaisen johtopäätöksen, että hän on kiinnostunut minusta? Muiden seurassa hän osaa olla niin luonteva, mutta minun kanssani juttu ei tahdo kulkea ja hyvä kun ei juokse karkuun aina kun näkee. Ei taida kyllä oma juttunikaan ihan valtavan hyvin kulkea, mutta olen jossain määrin hämilläni, ehkä vähän ihastunutkin ;)
Kannattaisiko minun joskus kysyä, että mikä on vai säikäytänkö hänet vaan turhaan pois luotani? Miten saisin tuon jännitteen väliltämme pois, kun viihtyisin hänen kanssaan muuten niin tosi hyvin?
En tiedä vielä itsekään, mitä haluan, mutta mikäli hän haluaa enemmän, olisin erittäin valmis siihen :)
Ai niin, ja vielä lopuksi, en tiedä hänen suuntautumisestaan, mutta ei hän seurustelekaan.
Kannattaisiko minun joskus kysyä, että mikä on vai säikäytänkö hänet vaan turhaan pois luotani? Miten saisin tuon jännitteen väliltämme pois, kun viihtyisin hänen kanssaan muuten niin tosi hyvin?
En tiedä vielä itsekään, mitä haluan, mutta mikäli hän haluaa enemmän, olisin erittäin valmis siihen :)
Ai niin, ja vielä lopuksi, en tiedä hänen suuntautumisestaan, mutta ei hän seurustelekaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
että tässä voisi olla kyseessä semmonen juttu, että tämä "toinen" tekee justiin päinvastoin kuin haluaisi. Eli se haluaisi olla sun kanssa(mutta se kai pelkää paljastavansa liikaa itsestään ja ihastumisestaan) niin tapahtuukin vastareaktio eli se juoksee poispäin sinusta:)
Tiedän erään tapauksen lähipiiristäni (muuten aivan tosi tapaus kyseessä oma sisareni), jossa "toinen" juoksi karkuun kun "toinen" tuli hänen lähelleen. No ne ehti olla naimisissakin sitten kauan sen jälkeen eli se karkuunjuoksu kyllä loppui aikanaan:)
mulle aina käy ihastuksieni seurassa, oon aivan sairaan jännittyny ja suurinpiirtein tekisi mieli juosta toiseen suuntaan kun nään ne.
haluaisin tutustua sinuun paremmin. Voisitko lähettää minulle s-postia: [email protected]
omasta puolestani sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeassa! itse toimin nimittäin tahtomattani juuri tuolla tavoin. vaikka kuinka pyrkisin olemaan omaa ihastustani kohtaan luonteva, ei se ikinä tahdo onnistua. oletko huomannut muita mahdollisia kiinnostukseen viittaavia tekoja? jääkö hän esimerkiksi kiinni siitä, että tuijottelee sinua? :)
kyllä minä kehottaisin kysymään! tietysti siinä on aina omat riskinsä.. mutta ei se ota, jos ei anna.. :) minkälaisissa tilanteissa tapaat tätä ihmistä? olisiko teillä mahdollisuus saada rauhaisa hetki, jolloin voisit asiaa kysyä?
toivon sydämestäni, että sinua onnistaa!
Tarrasin heti kiinni tuohon lausumaasi "jääkö hän kiinni tuijottelusta"... Itselläni on siis sama tilanne kuin teilläkin ja KYLLÄ, olen napannut hänet katselemasta minua erikoisen pitkään, mutta en ole uskaltanut tehdä siitä pidemmälle meneviä päätelmiä, etten turhaan pettyisi. Olen niin käsittämättömän ihastunut, etten voi uskoa todeksi tunteen molemminpuolisuutta, vaikka ilmeisiä merkkejä olenkin ollut poimivinani... Jos Hän onkin yrittänyt jotakin viestiä, niin varmaan mielessään ajattelee, että on tuo tavallisen toope, kun ei ymmärrä!!!
Voi kiitos :)
Periaatteessa mikään ei estä tuota rauhallista hetkeä, jona keskustella - paitsi se, etten taida saada häntä koskaan sellaiseen. Kuten kerroinkin, hän välttelee minua: aina on kiire jonnekin, kun nähdään :( Ja sitten kun hänen näyttää olevan niin valtavan vaikea olla minun seurassani... En missään nimessä halua aiheuttaa hänelle ahdistusta tai pahaa oloa, päin vastoin.
että lähes kaikki reagoi näin? minä ainakin lähen karkuun ja lujaa.tätä ihastukseni kohde naureskelikin kerran... :)
en ole vielä keksinyt miten asiasta vois suoraan puhua.täytyis olla hyvä paikka ja riittävästi aikaa jutella,sillon selviäis moni asia. :)
siinä on, että kun on ihastunut, niin lähtee karkuun juuri sitä ihmistä, jonka kanssa ja jota lähellä kaikkein eniten haluaisi olla?
Siinäpä teille kiperä kysymys :)
... taidan sitten olla poikkeava. Minä kyllä olen aina pyrkinyt olemaan mahdollisimman paljon ihastuksenkohteeni lähellä. Se on tavallaan automaatio: kun hän on niin ihana, löydän itseni aina hänen läheltään. Ihan niin kuin vain siinä lähellä pystyisin olemaan rauhallisempi.
Tilanne on ollut samanlainen jostain murrosiän ujosteluvaiheesta toivuttuani.
Oliskohan se sitä, että suojelee itseään pettymyksiltä, kun on tullut takkiin niin monta kertaa?
"Ei toi kuitenkaan tykkää musta"
"Olishan se kivaa, mutta se kuitenkin särkis mun sydämen"
voi olla sitäkin että,tiedän ettei se pidemmän päälle toimi.se perustuu vaan luuloon...
mä en menis kysymään ihastuksen kohteelta,että hei tykkääks musta? koska hän vastaa kuitenkin että - joo .tiedän kyllä sen että, hän tykkää.suhteen pitäis kehittyä itsekseen , ei kyselyllä.
yks hyvä keino selvittää toisen tunteita on kysyä että - lähetkö mun kanssa kahville tai vaikka perjantaina siiderille ? sellasesta saa ainakin varmuuden että toinen haluaa olla kahestaan jne. jos vastaus on että joo,kiva lähetään vaan :) hänellä saattaa olla lämpösiä ajatuksia.taas jos hän vastaa että,njaah ketä muita tulis mukaan? on todennäkösta että hän on hetero tai ei vaan ole sillätavalla kiinostunut.
me naiset ollaan outoja ja hankalia näis asioissa. :)
kysymys esimerkki :
hei,oletko sä ihastunut muhun ?
tähän todennäköisesti vastaisin että hei miks sä kysyt tollasta? onko se paha asia jos niin olis?
en ole,enkä ymmärrä edes kysymystä.
iskis pelko että toinen vastaa että ,ei kannata olla iahstunut ja olen varattu.tai vielä pahempaa - olen hetero !
jos pyytää ulos toista,ei kannata jättää asiaa siihen jos toiselle ei sillon juuri käy.
teot on ne millä saa toisen "koukkuun :)
ystävien kanssahan käydään jatkuvasti kahvilla tai siiderillä, ei siitä voi vielä mitään päätellä, että suostuuko toinen.. Jos mua pyydettäisiin, olettaisin pyynnön olevan ihan kaverimielessä ellei pyytäjä sitten sanoisi jotain johonkin muuhun viittaavaa. Eli todennäköisesti suostuisin, vaikka en välittäis siitä ihmisestä yhtään sen enempää kuin muista kavereistani. Voihan tuosta olla eri käsityksiäkin ja riippuu varmaan ihmisestä. Niin ja siitä kuinka hyvin pyytäjä ja pyydetty tuntee. Jos ne on jo ystäviä, niin ei siinä pitäis olla mitään ihmeellistä. Mut jos ne ei juuri tunne, niin sit ehkä.
Itse käyttäydyn erään työkaverini seurassa juuri noin, ja olenkin valtavan ihastunut häneen :) Minua ei ainakaan haittaisi, jos hän kysyisi asiaa suoraan. Itse olen sellaisessa tilanteessa, etten kyllä kysy häneltä...
uskaltaisitko myöntää todellisen syyn, jos hän kysyisi? Kysyä kannattaa vain silloin, kun voi olla varma siitä, että toinen vastaa rehellisesti...
Uskaltaisin ;)
Mistä sä tiedät,että hän on sinkku?
Sähän voisit lähestyä häntä varovasti...pyydä vaikka kävelylle tai jotain ...anna palaa vaan ;)
Olen kysynyt asiasta, ja hän kertoi, ettei seurustele. Kysyin myös miksi ja hän vastasi, ettei ole aikaa.
Olen kyllä pyytänyt häntä kävelylle, ja kahvillekin, mutta aina hänellä vain tuntuu olevan liian kiire. :( Haluaisin kuitenkin selvittää tämän, koska päivät alkavat olla meille molemmille aika hankalia.
Jos vain tietäisin varmaksi, mistä tässä kaikessa on kysymys, niin osaisin ehkä suhtautua asiaan, mutta kai tuollainen käytös nyt voi jostakin muustakin johtua, kuka tietää. Ehkä olenkin itse lähettänyt hänelle jotain sanattomia viestejä, jotka hän on kokenut vaivaannuttaviksi? En ainakaan tietoisesti, mutta mistä sitä koskaan tietää... Olenhan jossain määrin itsekin kiinnostunut hänestä.
Marilyn Monroe on aikanaan todennut, että nainen tietää miehen ihastuneen häneen jo ennen kuin mies itse tietää ihastuneensa... Eikö - näin tyhmällä päällä ajatellen - ole samantekevää, onko kyseessä mies tai nainen?! Luotetaan siis vaan intuitioon :)
Intuitio on tosi tarkka juttu, mutta sen varaan on turha laskea. Sun intuitiosi voi sanoa, että toinen on ihastunut, mutta se toinen ei silti tunnista sitä itsessään tai ei ehkä halua sanoa olevansa ihastunut. Eli hukkaan meni hyvät intuitiot :)
joka käyttäytyy noin. Eikä itseasiassa edes 'kaveri' vaan esimiesasemassa oleva nainen. Snsin olin jotain flirttiä, mutta nyt ei edes tervehditä, puhutaan vaan pakolliset. Omasta puolestani syy on siiinä, että olen niin ihastunut että menen paniikkin ;) Hänestä en tiedä. Ehkä hän näkee asian ja menee paniikkiin koska on hetero :(
on tuollainen vanhempi nainen työpaikalla, johon olen epätoivosen ihastunut! Ja hän tietää sen. Ja kiusoittelee mua käyttäen sitä aseenaan. Flirttailee kanssani vaikka ei ikimaailmassa haluaisi enempää! Äh. Mutta ihan kivaa sen kanssa silti on flirttailla. Päivän piristeeksi sitten vaikka:-)
..on työkaverina nuorempi nainen,joka aina välillä flirttailee kanssani,ehkäpä tietämättään,ja se saa sukat pyörimään jaloissani,niin oon lätkässä tähän neitokaiseen.
Sattuipas mukavasti - Sinäkö siellä??:-) En mä tietämättäni flirttaile sun kanssa - mun sukat pyörii varmasti lujempaa kuin sun - ihan tiedostaen piiritän sua;-)
Olen aivan täysin samalainen yhden naisen lähellä,heti kun näen hänet tekisi vain mieli mennä helvetin nopeesti pois paikalta...mutta siksi teen sen jopa välttelen,koska olen rakastunut häneen...pienikin ele häneltä minulle saa minut aivan sekaisin ...se taitaa olla rakkautta
millainen tämä sinun ihastuksesi on...opiskeleeko hän?minkä ikäinen?
asuuko missä/yksinkö?
katsooko hän sua sillä silmällä?;)
...ajattelin vaa ku saatan tietää tyypin;)...itseni:)...olen aivan samalainen välttelen en pahemmin päin kattel haluun äkkii pois paikalta...rakkaus on sellane ihmeellinen asia