Mulla on nyt semmonen jakso gradun tekemisessä, ettei oikein mene eteen eikä taaksepäin. joululoma oli toivottua ajatustaukoa, mutta nyt oon aloitellut pari päivää taas työntekoa, eikä vois vähempää kiinnostaa. Kai se on tehtävä, eiköhän se tästä lähde vaikka väkisin. Mitäs muut gratuilijat?
graduahdistusta
gratulaari
214516
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
No mua ei itse asiassa koko valmistuminen ei voisi vähempää kiinnostaa, niin kuin ei itse koulukaan... Mut on vaan kiristetty lupaamaan että valmistuisin... Ja lupaukset on pidettävä. Kaikki sanoo että aihe mistä teet tota työtä, on tosi hyvä, ja siitä saisi vaikka mitä kaikkee, mutta eipä mulla oo ku 8 sivuu valmiina, ja vielä 32 jäljellä... Mielestäni olen jo käsitellyt kaikki aiheet jotka siihen pääaiheeseen liitty..
jooh... :)
Hei...
Olen onnellinen, jos teillä selviää gradusta todellakin vaan 40 sivulla! Meillä vaaditaan jo proseminaarityöhönkin 50 sivua, joten gradu on - 100 sivua...
Tsemppiä.
Mikä se on, että aina noista graduista ja muista lopputöistä itketään ja kaikilla on motivaatio kateissa niiden tekemisessä ja osaa ei edes kiinnosta valmistua. Luulisi että koulun haluisi suorittaa kunnialla loppuun, kun on kerran sitä jo niin pitkään käynyt.
Omalla kohdallani auttoi ohjaaja, jota arvostin ja kunnioitin tosi paljon. Hänellä on sekä älyä että käytännöllistä järkeä. Tapasin hänet vain pari-kolme kertaa koko gradun teon aikana ja toiset kolmisen kertaa olimme mailiyhteydessä, mutta niissä yhteydenotoissa hän osasi hoitaa asiat työni suhteen todella tehokkaasti.
Tottakai koulun haluaa kunnialla loppuun, mutta siihen graduun vaan latautuu liikaa paineita; ei ole välttämättä motivaation puutetta jos sen tekeminen tökkii. Mulle ainakin on tosi tärkeätä valmistuminen, ja gradun aihekin on itse valittu ja minua kiinnostava, mutta se ei vaan silti lähde käyntiin helpolla, koska se vaatii niin paljon keskittymistä.
Ihan samaa mieltä oon kanssas! Mitä ihmeen itkemistä ja valitusta tarvitaan gradun väsäämisessä, en tajua! Se on varmaan sellasta tekokauhistelua ja halua kertoo kaikille, et mä teen gradua, hei! Öklöttää koko valittelu! Tekisvät senkin ajan töitä.!!!!
Siis haloo!! Ne jotka väittää, että graduahdistus ei ole todellinen, ovat itse selvinneet gradustaan ongelmitta (mikä on myös täysin mahdollista) tai sitten eivät ole gradua koskaan edes tehneetkään!!! Gradu ei nimittäin aiheuta kaikille ongelmia, jotkut tekevät sen suunnilleen kuukaudessa suit sait ja saavat vielä hyvän arvosanan ja thats it, no problem. Tämä on ok, ja he eivät ehkä ymmärrä miten gradun tekeminen voi olla vaikeaa.
Toisaalta ne, jotka eivät ole koskaan gradua koskaan tehneet ja väittävät että koko höpötys gradun teon vaikeudesta on 'itsensä korostamista' ja 'tiedottamista' siitä, että joku on graduntekovaiheessa - teille minä sanon, että HAPPAMIA SANOI KETTU PIHLAJANMARJOISTA!! Tuo haiskahtaa kateellisten panettelulta! (gradun tekemisessä ei tosin minusta ole mitään kadehdittavaa - minulle on aivan sama mitä ihminen opiskelee / miksi valmistuu, kaikki alat ovat hyviä ja tarpeellisia, eikä alavalinta tee kenestäkään parempaa / huonompaa ).
Itselläni on ollut graduahdistus jo useamman vuoden, eikä se todellakaan katoa sillä, että joku toteaa, että 'teeppäs se nyt valmiiksi, kun haluat valmistua kunnialla jo aloitettuasi opinnot'!
Ei sekään oikeastaan ole järkevää, että yliopiston kaltaisessa sosiaalisessa kontekstissa on ilmeisen epäsuotavaa sanoa äännen, että gradun tekeminen on oikeestaan ihan jees. Onhan se kuitenkin ihan toista, kun saa itse valita aiheen ja tehdä itselle sopivalla aikataululla, verrattuna siihen, että olet läsnä luennoilla tai demoilla kuuntelemassa sellaista, mikä joko ei kiinnosta tai on liian tuttua.
Moi Gratuilija!
Ole huoletta, kyl se pian taas lahtee kone kayntiin. Toisinaan tulee hetkia, ettei tyolle tapahdu niin mitaan, eika jaksa asian hyvaksi rikkaa ristiin laittaa. Tuolloin kannattaa vaikka kattoa joku hyva elokuva tai lukea romaani, kayda lenkilla tai vaikkapa vaihtaa hetkeks maisemaa. Ja olla ajattelematta koko hommaa. Varsinkaan panikoitua ei saa. Nollaamisen jalkeen mieli on virkea, ja tyon pitaisi kulkea. Alottele ensin jostain ikihelposta asiasta, jolloin paaset sopivalle taajuudelle, ja taas on gradusi edistynyt pienen askeleen. Voimaa gradun tekoon toivottelee kaksi vuotta omansa kanssa tuskaillut..
Moi!
Gradu on kansissa ja enää kansliaan palautus tekemättä. Uskomatonta, mutta totta! Tein omaa graduani n. 10 kk hyvin epäsäännöllisesti ja vähällä panostuksella, mutta läpi meni kuitenkin. Motivaatio oli hukassa oikeastaan alusta lähtien, sillä toimeksiantajan saaminen oli vaikeata ja lopulta oli pakko ottaa melkein mikä tahansa aihe, kunhan vain sai yhteistyöyrityksen. Aihe ei siis suuresti kiinnostanut ja ehkä siinä oli sitten sitäkin, että valmistuminen pelotti ja opiskelijaelämä tuntui kovin mukavalta.
Sinulla on siis jo aihe ja olet aloittanut eli sen kun pusket eteenpäin vaan! Loppujen lopuksi gradun arvosanalla ei ole mitään merkitystä töiden haussa eikä muutenkaan, ellet sitten itse aseta itsellesi tulostavoitteita. Minulla tärkeintä oli läpipääseminen ja lopulta sain kuitenkin ihan hyvän arvosanan. Ei se ole niin vakavaa =) TSEMPPIÄ!
gradun arvosanalla on väliä jos aikoo jatkaa opintojaan. jatko-opiskelijaksi ei oteta, jos gradun arvosana on surkea.
Minkälainen arvosana gradusta jatko-opiskelupaikkaan tarvitaan? Onko muulla opintomenestyksellä väliä?
Ainakin meidän tiedekunnassa Helsingin yliopistosta jatkoopintoihin vaadittava arvosana gradusta oli C. ei siis mitenkään paha. tarkista asia opinto-oppaastasi.
Jos sen gradun tai vastaavan vääntäminen ei ole aina hauskaa, niin voin kokemuksesta sanoa, ettei kaikkien käsikirjoitustenkaan tarkastaminen laita mieltä mettä keittämään. Hajanaisia haakuiluita sieltä täältä asian vierestä ilman kautta työn menevää juonta ja, mikä pahinta, vielä esitystapa ja kielenkäyttö voivat olla mitä sattuu.
Sen voin taata, että työn tarkastaja tarttuu mieluummin moneen muuhun asiaan kuin sellaiseen käsikirjoitukseen, joka reunat saa koristella kauttaaltaan huomautuksilla ja tarkennuspyynnöillä. Tämän voi yleensä selvittää käsikirjoituksen nopealla ensiselauksella.
Joten muistakaa jo työn tarkastajan iloksi, että myös opinnäytetyössä pitää olla läpi työn kulkeva juoni. Kokemuksestani voin edelleen sanoa, että jos jonkin asian sanoiksi pukeminen tuntuu vaikealta, se johtuu pelkästään vain siitä, ettei asiaa vielä täysin ymmärrä.
Käytännön neuvona antaisin vielä sen, että työssä kannattaa miettiä ensin sisällysluetteloa, eli sitä, mitä haluaa työssään esittää. Töissähän on yleensä aina sama periaatekaavio: tausta, teoria, sovellus ja johtopäätökset. Sitten loppu onkin pääasiassa raakaa pakertamista, joka yleensä kuormittaa enemmän istumalihaksia kuin ajatteluelintä.
Mulla on ajoittain graduahdistusta, mutta se kuulemma kuuluu asiaan! Ei sitä voi koko ajan tehdä tuottoisasti. Välillä on pidettävä luovia taukoja. Olin tänään kävelyllä ja siellä putkahti mieleen monia ideoita ja vastauksia. Eli hengitä välillä ja ota myös lokoisasti. Sitten kun taas luistaa, niin anna palaa!
Hei!
Gradua olen yrittänyt kesäkuusta lähtien väsäillä, vaihtelevalla menestyksellä.. Viimeiseen 1.5 kuukauteen en ole saanut mitään järjellistä aikaiseksi, jo pelkästään aiheeseen liittyvien kirjojen näkeminen ahistaa.
Olen kokeillut tilanteen nollaamista hyvillä kirjoilla, ulkoilulla, leffoilla ja jopa etelän matkalla, mutta tuntuu kuin hakkais päätä seinään. Välillä tulee leikityksi ajatuksella, et vaihtais kokonaan toiseen kouluun ja jättäis kaiken. Tyhmäähän se tässä vaiheessa ois, enkä niin aio tehdä, mutta saahan sitä ajatella..
Vai ahistaa, hitto olisit ollut kannaksella -39 ja muita Aku Ankan parhaita.
No niin ja asiaan. Olet nollannut nyt aivan tarpeeksi ja on aika käydä töihin. Se Gradu tai mikä lopputyö tahansa on tieteellisesti katsottuna lähes aina uutuusarvoltaa soikio elikkäs nolla. Ts. rima on matalalla.
Eli
A) Tee aikataulu
A1) Paukuttele henkseleitä tutuille ja vanhemmille, että gradu on kesällä valmis. Julkinen häpeä saavuttamattomista tuloksista on tunnettu motivaattori.
B) Lue ne taustamateriaalit
C) Valitse lähestymistapa.
D) Alat kirjoittaa. Lupaat itsellesi vaikka sivun päivässä. (2kk ja homma on valmis).
Joo kirjoittelen itse juuri Dippaa joka on kevättalvella valmis. Tiedän, että se on lähes täyttä roskaa, mutta mitä siitä. Sen avulla mä kuitenkin valmistun. Proffat tuskin jaksaa noita "elämääsuurempia" tuotoksia lukea joten se mitä laitat sinne on ihan yhdentekevää.
Kirjoitit pelkkää asiaa. Gradu ei ole niin vakava asia kuin luullaan. Ja vähän päivässä, paljon viikossa, huikeesti kuukaudessa jne. Ei pidä liikaa ahdistua. Ei ole itsetuntokysymys. Gradusta huokailua ei pidä ottaa muotiasiana. Mulla ahdistavampaa on ollut esikoisen odottaminen lähes koko ajan oksentaen ja päiviä laskien milloin se tulee ulos ja nuorimman kanssa oli sama juttu. Sitte toinen oli 4 vuoden burn out, et selviääkö tästä enää elämään. Lääkkeillä selvisin.
Gradu on ihan iisi nakki, vaatii vaan tervettä asennoitumista ja työntekoa. Ja jos on päivä tai kaks ettei huvita, niin SO WHAT!! Ei siihen kuole ja sitten tekee enemmän ja antaa palaa kun huvittaa! TSEMPPIÄ MEILLE KAIKILLE IHANILLE GRADUN VÄSÄÄJILLE!!!!
"Gradu tai mikä lopputyö tahansa on tieteellisesti katsottuna lähes aina uutuusarvoltaa soikio elikkäs nolla. Ts. rima on matalalla. "
Joo, kyllä se näin on. Minullakin oli inssityötä aloittaessa isosti haaveita, että tässä tehdään vielä suurta tiedettä ja juuri tämän lukkeuman vuoksi työtä oli todella vaikea saada etenemään.
Sitten kerran, oluttuopin ääressä istuessamme kirkastui ajatus, että se työ pitää vaan yksinkertaisesti saada valmiiksi ja piste. Kyllä sitä suurta tiedettä ehdii tekemään valmistumisen jälkeenkin.
Tuo A1) kohta toimii varmasti. Mikään ei ole niin tehokas motivointi keino kuin pelko julkisesta häpeästä.
Itsellä tuo on edessä joskus 3-4 vuoden kuluttua.
näin. Ainoa ongelma on silloin kun tekee toimeksiantajalle ja mukana esim.joku kolmaskin osapyörä, niin ei auta itku markkinoilla vaikka kaikki muut ei menekään MUN tekemän aikataulun mukaisesti. Ja se -tuttaa kun itse on tehnyt kaikkensa työtä vauhdittaakseen.