..enää tarvitakaan. Uusi Long Island mallisto ruokkii hyvin tätä RISKIrakennetta. Alkaako Kannustalot tosiaan myydä sutta ja sekundaa?
Kannustalossa ei räystäitä..
Kannuslainen
264989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
ja miksi. Kyllähän nyt on niin, että puu kestää aivan mainiosti vettä, tuulta ja tuiskua.
Onko sinulle edes kokemusta ylipäätään mistään rakenteista?
visailemaan tuosta aiheesta, ja muutenkin rakentamisesta. Sen verran olet kuutamolla.
Itse Älvärinkaupustelija.
Luuloja, harhoja ja vääriä kuvitelmia riittää...
20 vuotta lautapoikana, eikä mitään ole oppinut näkemästään. Ainoa minkä on timpureita seuratessaan oppinut, on se, että rakentaminen on suunnattoman vaikeaa.
Ja pallo on taas kerran aivan kadoksissa...
Ei tästä kannata välittää.
joka paikkaan kauppaava tyyppi. Enemmän tuntuu kyllä tietoa olevan kun teillä varsinaisilla rakentamisvirtuooseilla.
5 v;n aikana. Osaamisen ja tiedon taso on todella huomattava kuten tekstitkin kertovat.
Näköjään mahtavaa asiantuntemustasi on naureskeltu laajemmaltikin, kun olet auvoisasti tarjoillut tuota antamaasi nimitystä kaikille joiden mielipiteet eivät mahtavaa tietotaitoasi ylistä. Lautapoikana ei ole tullut oltua virallisesti, mutta aika monenmoista jobia on tullut matkan varrella tehtyä. Kuvitelmia, luuloja ja harhoja tuntuu olevan toisella meistä, olisiko sopivaa kysyä mihin perustuukaan nuo oma vertaansa vailla olevat ajatukset ? Oikein rakentaminen, oikein tehtyjen suunnitelmien mukaan tuntuu olevan monille aika vaikea tehtävä.
Kyllä on todettava että sinulla se pallukka tuntuu hukassa olevan. Ilouutinen sinulle kuitenkin, olen taas täällä.
esitteet, siellä mainitaan, että talon saa myös leveämmillä räystäillä.
..räystäättömänä??
Mitä sitten? Jo välttämättä haluat räystäät niin osta pois. Mistään RISKIrakenteesta ei kuitenkaan ole kyse. Ulkovuori jouttuu vain hieman kovemmalle rasitukselle mutta varsinainen seinärakenne on kyllä silti suojassa. Voi olla että ulkovuori menee vaihtoon jo 40v iässä sen tavannomaisen 50v sijaan ja voi aiheuttaa uudelleen maalaustarvetta vähän aiemmin.
Sataahan kaksikerroksisen talon seinään vettä ja lunta vaikka olisikin räystäät
Taisi osua arkaan paikkaan.:)
kiinnostaisi mielipiteesi, siinä kun ei oikein ole mitään pointtia.
No en ole kannustalolla töissä. Vaikka saattaisihan siellä viihtyä kun on menestynyt parhas työnantajakisassa monena vuonna. :)
Minulla on talossa räystäät ja ihmettelen tuota räystäättömyys vouhkaamista. Kuulostaa vähän samanlaiselta kuin asuntomessutalojen tasakattoisuuden voivottelu. Niissä kun ei ole tasakattoja vaan loivia pulpettikattoja. Asislla on merkittävä ero.
Kannustalo on ylipäänsä jollekin kuin punainen vaate, oli talo minkä mallinen tahansa, mutta huomaatkos, KUKAAN aidon Kannustalon rakentanut ei poukkoile palstoilla valittamassa. Eniten valittaa kateelliset.
T. Rauhalan asukkaat
Tällä kaverilla tuntuu olevan tavallista suurempia patoutumia varsinkin tuota Kannustalojen uutta talomallia kohtaan. Taitaa olla jo 4. kerta, kun yrittää provoilla noilla samoilla kommenteillaan. Alan kohta epäilemään kilpailevan talotehtaan edustajaksi, jolla ei kauppa käy...
..mutta rakennushommissa vahvasti mukana.:)
..siinä olis sinulle sopiva punainen vaate.
tietopohjalla. vanhentuneita 60-luvun juttuja näyt latelevan.
amismeuhkaajista. Sinulla oli ihan asiallinen aloitus. Olen itsekin miettinyt tuota räystäsjuttua, puolesta tai vastaan.
Kertoisiko joku asiantuntija, MIKSI räystäättömyys on riskirakenne? Minusta pitkät räystäät suojaavat sateella myös sokkelin viertä, jos vettä nyt ei ihan vaakasuoraan sada. Räystäät eivät varmaan Suomen ilmastossa ole koristeena taloissa?
tuo mainitsemasi suoja sokkelinvierustalle piti paikkansa, kun ei käytetty/ollut kunnollisia sala-ojituksia. Oikein käsitellyn ja asennetun oikeanlaisen ulkolaudoituksen kestoon sillä ei ole mitään merkitystä.
Asuntotuotantotoimikunta:
LAUSUNTO RÄYSTÄIDEN RAKENTEELLISESTA
MERKITYKSESTÄ JA ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON
SUUNNITTELUNOHJAUKSESTA RÄYSTÄSASIASSA
Rakennuslautakunta on pyytänyt kirjeellään 26.11.2002 asuntotuotantotoimistolta selvitystä siitä, kuinka asuntotuotantotoimisto tulevaisuudessa tulee huomioimaan räystäsasian.
Kirje liittyi Helsingin Viikinmäkeen suunniteltujen pistetalojen rakennuslupiin. Pistetalojen räystäsrakenteena oli käytetty tasakatoissa yleistä räystäspellitystä. Tekninen lautakunta oli ko. hankkeita koskevissa lausunnoissaan suositellut räystäiden käyttämistä seinien kosteusrasitusten vähentämiseksi ja käyttöiän pidentämiseksi.
Asian yleisen merkityksen ja kiinnostavuuden vuoksi asuntotuotantotoimikunta antaa asiasta pyydetyn lausunnon.
Selvitys
Asuntotuotantotoimisto selvitti räystäiden merkitystä tutustumalla aihepiirin tutkimuksiin sekä haastattelemalla asiantuntijoita Tampereen teknilliseen korkeakoulun rakennusosastolta, Teknillisen korkeakoulun rakennusosastolta sekä Valtion teknilliseen tutkimuskeskukselta.
Selvityksessä ei löytynyt räystäiden merkitykseen keskittynyttä tutkimusmateriaalia. Erilaisissa rakennusten ulkovaippaa koskevissa julkisivututkimuksissa ja rakennusta ympäröivää virtauskenttää käsittelevissä tutkimuksissa kuitenkin sivutaan räystäiden merkitystä osana ulkovaippaa.
Tuoreessa ohjekirjallisuudessa räystäiden käyttöä suositellaan etenkin puuverhoiltuihin rakennuksiin, suositusta ei kuitenkaan perustella tarkemmin. Rakennusmääräyskokoelman ohjekorteissa räystäspellitys esiintyy räystäsdetaljiratkaisuna ulostyöntyvän räystäsrakenteen rinnalla tasavertaisesti.
Rakennusmääräyskokoelman korjausrakentamista koskevissa ohjekorteissa (RT 80-10712 Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. 1999) todetaan yhtenä vesikatosta aiheutuneiden vaurioiden syynä räystäättömyys tai liian lyhyet räystäät. "Erityisesti tiilimuurauksella verhotut puurakenteiset seinät ja kokonaan puurakenteiset seinät ovat alttiita kosteusvaurioille, jos räystäät eivät riittävästi suojaa niitä.”
Selvityksen lopputulema
Tutustuttuaan asiaa käsittelevään ja sivuavaan alan ammatti- ja ohjekirjallisuuteen asuntotuotantotoimisto toteaa käsityksenään seuraavaa:
Räystäs
Räystäs ymmärretään yleisesti katon ja seinän rajapinnassa sijaitsevaksi katon jatkeena seinäpinnan linjasta ulostyöntyväksi osaksi. Rakennussuunnitelmien detaljipiirustuksissa räystäsdetaljilla tarkoitetaan yleisesti seinän ja katon liitosdetaljia riippumatta siitä, onko detaljissa kuinka paljon tai vähän ulostyöntyviä osia.
Täysin räystäättömästä rakenteesta oiva esimerkki on mm. Kiasman rakennuksen itäpuoli, jossa seinä ja katto jatkuvat yhtenäisesti ilman varsinaista yhtymäkohtaa.
Räystäiden merkitys
Räystään merkitystä arvioitaessa tulee erottaa toisistaan vedenpoisto katolta (ja lumen) sekä räystään seinää suojaava vaikutus.
Vedenpoistojärjestelmän tulee poistaa vesi katoilta hallitusti ja muita rakenteita tarpeettomasti kastelematta, likaamatta tai muuten turmelematta. Vertailtaessa sisäistä ja ulkoista vedenpoistojärjestelmää voidaan todeta detaljisuunnittelun tärkeys. Molemmilla tavoilla on mahdollista ratkaista vedenpoisto luotettavasti.
Kumpaankin vedenpoistojärjestelmään sisältyy riskejä niin toteutuksen kuin huollonkin osalta, mutta sisäisen järjestelmän vaurioituminen on vaikeammin havaittavissa.
Sulava ja uudelleen jäätyvä lumi padottuu niin sisäisen vedenpoistojärjestelmän viemärin kuin lumiesteenkin taakse. Molemmissa kattorakenneratkaisuissa esiintyy padotuksesta aiheutuvia vesivahinkoja.
Ulkoisiin vedenpoistojärjestelmiin yleisesti liittyvät kaltevat katot tarvitsevat lumiesteitä estämään lumen hallitsematon putoaminen. Lumen putoamista on syytä estää ainakin siellä missä rakennuksen välittömässä läheisyydessä liikutaan maantasossa. Kevättalvella 2003 uutisoitiin ainakin kaksi hengenmenon aiheuttanutta lumen putoamisesta aiheutunutta onnettomuutta. Kalteviin kattoihin liittyy henkilövahinkoriskejä, jotka ovat hallittavissa suunnittelun keinoin.
Ulokkeiden merkitys tuulenpaineen muodostumisessa
Virtaustutkimusten mukaan suurin tuulenpaine kohdistuu rakennuksen nurkkiin ja seinän yläosaan. Sateella tuulenpaine työntää veden seinälle ja huokoisessa seinärakenteessa myös suoraan seinän sisään, jolloin seinärakenne kastuu tehokkaasti.
Petri Simosen diplomityössään (TKK 1990) mallintaman virtaustutkimuksen mukaan jo 25 mm uloke seinän yläosassa riittää muodostamaan ns. painepussin ulkoneman alapuolelle, jossa staattisen paineen arvo pysyy lähes vakiona. Näin ollen jo 25 mm seinälinjasta ulostyöntyvä räystäspellitys riittäisi muuttamaan seinän yläreunaan muodostuvan alipaineisen alueen ylipaineiseksi.
Räystäät ja julkisivuvauriot
Pakkasrapautumisen on todettu nopeutuneen sekä betoni- että tiilipintaisissa julkisivuissa mm. räystäskourujen ja syöksytorvien vuotojen vuoksi. Betonijulkisivuissa toinen yleinen vauriotyyppi on terästen karbonatisoituminen.
Vanhat 70-luvun betonirakenteet eivät ole uusien nykybetonien veroisia pakkaskestävyydeltään: betonijulkisivuissa ei ole systemaattisesti käytetty lisähuokostusaineita ennen vuotta 1976, jolloin BY:n säilyvyysohjeet julkaistiin.
Betonin karbonatisoitumista sen sijaan runsas saderasitus hidastaa verrattuna sateelta suojattuihin seinän osiin, kuten esimerkiksi parvekkeen taustaseiniin ja kattoihin. Karbonatisoitumisen hidastuminen märässä seinässä johtuu seinän huokosten täyttymisestä ja karbonatisoitumista aiheuttavan hiilidioksidin kulkeutumisen estymisestä.
Betonijulkisivujen kestävyyden korrelaatiosta räystään pituuden suhteen ei tässä selvityksessä löytynyt tutkimustietoa. Virheellisesti suunnitelluista ja/tai toteutetuista räystäsratkaisuista aiheutuneita julkisivuvaurioita on raportoitu runsaasti. Virheeksi ei kuitenkaan ole todennettu räystään ulokeominaisuutta tai sen puutetta vaan esim. ns. myrskypellin puuttuminen tai katon reunan kaltevuudesta aiheutuva veden padottuminen katolle seinärakenteen päälle.
Nykyiset seinärakenteet kestävät aiempaa paremmin kastumista vaurioitumatta. Kastuminen pidetään seinän ulkorakenteessa ja kosteuden poistuminen on järjestetty. Uudet seinärakenteet ovat poikkeuksetta tuuletettuja, betonirakenteiden osalta pakkasenkestäviksi huokostettuja ja teräkset ruostumattomia.
Räystäät julkisivukorjauksissa
Vanhojen 70-lukuisten betonijulkisivujen korjauksissa on pyrittävä alentamaan seinän kosteusrasitusta kaikin mahdollisin keinoin, betonin ominaisuuksien kuten esim. puutteellisen pakkaskestävyyden vuoksi. Suurin säärasitus rakennuksen pystysuunnassa kohdistuu julkisivun ylimpään osaan. Julkisivun ja vesikaton liittymäkohta on myös rakennuksen riskialtteimpia detaljeja niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Näitä riskejä voidaan merkittävästi pienentää suojaamalla em. liittymäkohdat ulokkeellisin räystäin. Korjausrakentamisessa tulee siis myös rakentaa räystäitä.
Ulokkeisella räystäällä puututaan myös mahdollisen tuulettuvan seinärakenteen tuuletusominaisuuteen: ulokkeen vaikutuksesta seinärakenteen tuulettuvuudesta tarvittaisiin lisää tutkimustietoa.
Räystäiden rakentamisessa on kyseessä erityisesti myrskysäiden riskinhallinnasta: pahin tuulenpaine osuu räystään uloimpaan osaan ja vaurion laajuuden riski pienenee vauriokohdan siirtyessä kauemmaksi julkisivun ja seinän liitoskohdasta.
Räystäät asuntotuotantotoimiston hankkeissa
Asuntotuotantotoimiston hankkeissa otetaan suunnitteluratkaisujen valinnassa huomioon elinkaarinäkökulma. Peruskorjauksissa kiinnitetään päähuomio ulkovaipan kosteusrasituksen pienentämiseen tai mikäli se elinkaaritaloudellisesti on edullista, rakenteen parantamiseen uusimisen yhteydessä. Päätöksenteon kriteereinä on ulkovaipan ja myös räystäiden osalta riskienhallinta ja elinkaaritaloudellisuus.
Uudisrakennusten suunnittelussa asuntotuotantotoimisto ohjaa suunnittelijoita pääsääntöisesti ulokkeellisten räystäiden käyttöön osana rakennuksen ulkovaipan kokonaissuunnitelmaa. Ulokkeettomia ratkaisuja saatetaan joskus joutua käyttämään erikoistapauksissa. Tällöin julkisivun ja vesikaton liittymärakenteiden suunnittelunohjaukseen ja toteutuksen valvontaan kiinnitetään erityisesti huomiota ja niissä otetaan huomioon rakenteiden kosteustekninen toiminta ja rakenteelliset suojausmahdollisuudet. Vesi- ja kosteusrasitus pyritään ohjaamaan rakennuksen ulkopuolelle oikeilla suunnitteluratkaisuilla.
Taas on Älvärinkaupustelijalla aivan tyystin peliväline hukassa.
tuo älvärikaupustelija tähänkin. Olisiko oikein jotain rakentavaa käsitystä esittää ?
Tuohan on aina halvauksen partaalla kun menee asiat yli hilseen (siis koko ajan täällä kirjoitellessaan)
Kiasmaan suuri remontti
Nykytaiteen museon Kiasman julkisivuvuodon korjaamisesta on järjestetty
urakkakilpailu. Kiasma vuotaa kaarevasta katostaan pystysuoraan seinään
valuttaen vettä ikkunarakenteiden kautta sisälle. Sisätiloihin vettä on
tullut neljään paikkaan. Lisäksi vettä on valunut mm. kirjastoon ja toisen
kerroksen
toimistotiloihin.
Iltalehden mukaan urakoitsija valitaan lähipäivinä. Lehden mukaan remontti
kestää kuukaudesta puoleentoista kuukauteen ja maksaa vähintään satoja
tuhansia markkoja.
Keväällä 1998 Helsingin pääpostin viereen valmistunut Kiasma on vuotanut
alusta lähtien. Rakennuksessa ei ole normaalin käytännön mukaisia
räystäitä. Rakennuksen on suunnitellut kuuluisa amerikkalainen arkkitehti
Steven Holl. Rakennus on herättänyt paljon huomiota maailman
arkkitehtuuripiireissä.
"...ja maksaa vähintään satoja
tuhansia markkoja."
Wau, vieläkö joku tekee urakkasopimuksia markoissa? Vuonna 2006?