...työkaluihin laskutikku ehdottomasti kuului. Nykyisenä tietokoneiden ja kännyköiden aikana se on joutanut romukoppaan. Vai onko? Joka tapauksessa aikansa korkean teknologian tuote.
Muistaako joku vielä laskutikun? Jokaisen teknikon ja insinöörin...
Pär Pillhard
295993
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Minä sain oppikoululaisten matematiikkakilpailusta palkintona sellaisen ison laskutikun. En koskaan oppinut oikein kunnolla käyttämään sitä, mutta isällä oli työssään apuna taskuun sopiva tikku, jota hän käytti aina tehdessään liiketalouslaskelmia.
Laskutikusta vitsailtiin, että sillä näki täsmällisen tarkasti, kuinka "kaksi kertaa kaksi on noin neljä".
Laskutikku pyörähti teknikon kouraan ja
monenlaiset ongelmat ratkesi siinä. Itse en osannut käyttää sitä, mutta ilmeisen kätevä tikku se oli.
Sain sellaisen ison laskutikun lahjaksi,kun valmistuin.
En vain oppinut muuta kuin jako-ja kerto jutut.
Lapseni sitten koulussaan käyttivät,lienee vieläkin jossakin laatikon pohjalla.
Onkohan minulla tallessa? Pitääkin mennä penkomaan.
Koulussa piti hankkia laskutikku, ja sen käyttö opetettiin matematiikantunnilla. Se sama tikku on yhä jäljellä, mutta eipä juuri tule käytetyksi. Mahtaisinko enää muistaakaan kaikkia temppuja.
Minä lasken usein yhä kynällä ja paperilla. Teen näet paljon näppäinvirheitä laskimella, ja aina täytyy laskea kaksi kertaa varmuuden vuoksi. Tosin neliöjuuri on laskimella niin kovin paljon helpompi kuin kynällä ja paperilla, etten enää viitsi laskea sitä muulla tavalla.
Kerro, mihin? Minä en ikinä oo lukion jälkeen neliöjuuria tarttenu, taikinan juuria kyllä joskus. Yäk niitä juuria ja logaritmeja ja sinejä ja kosineja.
Meillä ei 1950 luvun lopulla ollut laskutikkuja. Tuliko se käyttöön myöhemmin? Tosin opiskelin lyhyen matikan, ehkei sitä meille kielilinjalais-matemaatikoille tarvittukaan.
,,,
Minulta neliöjuuren laskenta menisi nykyisin niin pipariksi, että siitä taitaisi tulla piparjuuri. (Hukkaan on mennyt sekin Oulun oppikoulujen matikkakilpailun voitto...)
50-luvun puolivälistä lähtien ja hänellä oli käytössään laskutikku. Tuossa se on kirjoituspöydän laatikossa vieläkin, mutta kukapa tuota enää tarvitsisi.
Mitä noihin neliönjuuriin tulee, niin naurattamaan pisti. Enpä muista, milloin noita juuria olisin tarvinnut:>D
En minä ymmärrä ollenkaan, miksi neilöjuuri on naurettava.
30cm oli halvin, kunnollinen tikku.
Nykyinen vaimoni osti minulle opiskeluvaiheessa lahjaksi lyhyen studio-Nestlerin joka on tallessa vieläkin.
Laskutikku on erittäin monipuolinen ja käyttökelpoinen väline vaikka sillä suoritetaankin vain yhteenlaskua.
Logaritmien.
Tuo pienten kulmien sini,alkoi naurattamaan,mutta en yhtään muista miten se saatiin?
kun kulma on hyvin pieni ovat sekä sini, että tangentti hyvin tarkkaan samat kosini hyvin lähellä yhtä.
Muistini mukaan pienten kulmien sini on suunnilleen sama kuin absoluuttisen kulman arvo.
Jos otetaan helppöuden vuoksi pieneksi kulmaksi 3,6 astetta, on se sadasosa täyskulmasta (360 astetta) arvoksi tulee 0,01. Te, joilla on laskin, katsokaa mikä on 3,6 asteisen kulman sini.
Osasin aikanaan kaikki laskutikun käytöt ja pienetkin kulmat. Absoluuttisena kulmana täyskulma on 2xpiixr/r eli 2xpii, joka on n. 6,28.
matematiikan tunnit. Hyvin muistan!
Kouluajoissa oli jotenkin oma tunnelmansa, joka siirtyi näihinkin välineisiin.
Olin täydellisesti unohtanut, että lukiossa oli ollut myös trigonometriaa, enkä ollut edes katsonut koko kirjaa. Tentin alussa kysyin muilta, mitä ihmeen sinistä kirjaa te oikein luette. Se oli trigonometrian kirja, jota en ollut lainkaan muistanut edes katsoa.
Matematiikan tentissä minut komennettiin talululle laskemaan jokin trigonometrinen tehtävä.
En muistanut kuin yhden ainoan trigonometrian
kaavan, sen, joka kirjassa oli ensimmäisenä. Johdin kaavaa koko taulun täyteen, ja lopulta pystyin ratkaisemaan laskun. Siihen meni varmaan puoli tuntia. Tulos oli oikein!
Opettaja vain sanoi: "Ei sitä nyt noin perusteellisesti olisi tarvinnut tehdä." Minulle se oli kumminkin ainoa mahdollisuus, ja hänelle jäi sellainen kuva, että osasin trigonometrian kuin vettä valaen. Todellisuudessa olin aivan tuskan hiessä koko ajan. - Tänä päivänä olen kyllä aivan pihalla kaikista sineistä ja kosineista ja kaavojen johtamisista.
Kun kuulin lasteni lukioaikoinaan keskustelevan matematiikan termeillä, ajattelin, etten enää pääsisi läpi mistään! :)
Mutta muistaako joku vielä kun helmitaululla laskettin.
Minun kasvatuksestani on jäänyt kokonaan väliin laskutikku, mutta helmitaulu on tuttu.
En itse osaa laskea sillä, mutta isä käytti sitä mieluummin kuin sen aikaisia laskukoneita. Hänen mielestään helmitaulu oli nopeampi ja kätevämpi. - Näppärä hän olikin helmitaulun käytössä.
Ennen eläköitymistään hänen piti luopua rakkaasta helmitaulustaan, koska uudet säädökset vaativat mukaan myös laskukoneen nauhan nidottuna liitteenä muihin papereihin. Kyllä hän oli näppärä myös vanhanaikaisen, mekaanisen laskukoneen käytössä.
Osaatko yhä laskea helmitaululla? Minulla oli lapsena leluna sellainen, mutta enhän minä osannut laskea sillä.
Joskus 50-luvulla tuli kauppoihin "taskulaskin". Siinä siirrettiin metallisen tikun avulla numeroita, ja kyllä se toimi. Sen periaate oli vähän sama kuin helmitaululla. Piti muistaa sitten panna ylimääräiset kymmenet uuteen riviin.
Siitä ei tullut koskaan mitään hittituotetta. Se oli lähinnä lelu.
Enpä taitaisi osata enää helmitaululla laskea.
Siitä on kovin pitkä aika kun olen sellaisella laskeskellut , ja pääasiassa plus ja miinus laskuja (siihen aikaan tosin ynnä ja pois-laskuja).
Kun oli Pärnussa, niin siellä näin erään myyjän sellaista käyttävän ja näppärästi se näkyi käyvän häneltä.
Kouluaikana oli matematiikka (laskento) lempiaineeni,nyt en taida paljoa osata laskea edes kynällä. Mitä isompaa lasken, lasken sen kyllä tietokoneella olevalla laskimella.
Eri laskukonetta minulla ei ole.
Laskukoneet tietenkin nopeuttavat laskemista ja poistavat paremmin virhemahdollisuuden, mutta jo itsestä huomaa, kuinka päässälaskutaito hiipuu. Kertotaulu sentään istuu kuin tatti päässä!
Niitä neuvostoaikaisia helmitauluja aina naureskeltiin, mutta kyllä itänaapurissa oli helmitaululla laskeminen kehitetty lähes taiteeksi! Hienojen, uudenaikaisten kassakoneiden vieressäkin niitä vielä näki.
Laskutaito noin yleisesti on hiipunut päässälaskun myötä, nuoret aikuiset ja keski-ikäiset eivät osaa edes palkkaansa laskea.
Tuossa ohje laskutikun käyttöön, jos on sattunut taidot ruostumaan.
http://www.maol.fi/fileadmin/users/EDimensio/2008/Laskutikuista.pdf
Tarkastin yhden laatikon ja sen pohjalta löytyivät ne kaksi laskutikkua, toinen taskumalli ja toinen sellainen 30 senttinen.
Joskus osasin niitä käyttääkin ja huvikseni kokeilin nytkin ja kyllä vain 2x2 oli edelleenkin 4.
Sen hyvän puolen laskutikulla laskiessa oppi, että sen kanssa piti koko ajan laskea päässä suuruusluokkaa, jotta kymmenyspilkku tuli oikealle kohdalle.
Siitä kai johtuu, että päässälasku edelleenkin sujuu, vaikka taskulaskimet sitä taitoa ovatkin koettaneet tuhota.
Muistaiskohan kukaan laskutikun käyttöä tai oiskohan kellään käyttöohjetta? Mielenkiinnosta haluais palauttaa mieleen sen käytön, vaikkakin tarpeeton nykyään.
Itse en ole laskutikkuun tutustunut .
Mutta Isä antoi pojankäyttöön omansa kun ei ollut kaupoissa pojalle sopivaa halvempaa --joka olis kyllä kelvannut hänenlle - . Mutta se tärkeä TIKKU meni hykkaan jo parinviikonpäästä , ja näin se isän kalliimpiversio ei toiminutkaan enään-
Poika sai sitten jonkinlaisen , sitä en tiedä oliko se kallis , mutta taisi olla . Kun on säilynyt muistissa 50vuotta -
Laskutikun käyttöohjeet saa täältä Internetistä Kirjoita vaan Googleen Laskutikku.
Minä en ole koskaan tutustunut kyseiseen Tikkuun -
Poikakin hukkas Isältä saamansa >Kalliin laitteen , ja oli hankittava sitten uusi
Kallistaisi sekin olla , koska muistan sen kun eilisenpäivän ,
Kouluaikana se piti hankkia, tosin en koskaan oppinut sitä käyttämään. Tuolla se on jossain kaappien kätköissä, niin kuin ihan liikaa muutakin käyttämätöntä kapistusta.
Laskutikkua käyttämättäkin näyttää olevan aika vanha aloitus, pian 7 vuotta, mutta miksipä laskutikku olisi muuttunut.
Nythän eivät nuoret enää kuulu osaavan päässälaskun tärkeää taitoa.
On laskutikkuni tallessa. Tuoksuu yhä yhtä hyvältä muovilta kuin silloin 60-luvulla. Pitkä matematiikka.
Tallessa ovat kaikki. Kaksi lyhyttä ja kolme pitkää - ne kaksi ylimääräistä pitkää pelastin kaatopaikkakasasta...
Oli tekussa oikein oma aine nimeltä laskutikun käyttö. Silloin opin ja osasin, nyt on käytön puutteessa varmaan suurin osa unohtunut.
Sitä neliöjuurta mistä aiemmin oli puhetta, minä ainakin olen tarvinnut paljon. Ammattikoulussa opetettiin laskemaan kynällä ja paperilla ja osaan vieläkin. Ihmettelin, kun ei tekussa sitä opetettu.
Laskutikun esiaste oli kai koulun helmitaulu. Saattaa ollaa vielä käytössä jossain bambumajan tapaisessa opetusluokassa.
Laskutikun käyttö ei meikällä pelittänyt. Jollain jatkokurssilla tälläisen sain. Paristokäyttöiset laskimet olivat sitten huima edistysaskel.
Sellainen on minikokoinen tietokone luottokortti koossa. Laskevat virheettömästi suuriakin lukuja.