Minäpäs kävin iltalehden sivuilla ja löysin tällaisen jutun keskustelupalstalta "harrastus".
"Mullapa onkin erikoinen harrastus... Se saa kämppäni ikkunan näyttämään vähän tropiikilta
Siinä kasvaa mango, guava, pitahaya-hedelmäkaktus,
mandariini, kahvi, pepino-melonipensas, kiiviköynnös ja isossa ruukussa sulassa sovussa kardemumma ja viherpippuri.
Minusta kaupasta ostetut huonekasvit ovat tylsiä, mutta kun koluaa hedelmätiskejä ja maustehyllyjä ja kokeilee ja idättelee, saa komeita ja erikoisia kasveja jotka viihtyy huoneenlämmössä oikein hyvin.
Tätä kannattaa kokeilla, voi kehaista vieraillekin että meillä pippuritkin tulee omasta köynnöksestä ikkunalla...
ja siemenestä kasvatettu kasvi on aina se rakkain ja paras."
Joku nuori kloppi varmaan kirjotellut. No, minäpäs menin kauppaan ja ostin pirruuttain purkillisen nuita roseepippureita ja mangon, niin
Kyllähän siitä taimi tuli ja pippureistakin iti muutama. Minen ole ikinä puutarhanhoidosta ulkona ollunna kiinnostunu, mutta nuo ikkunalauan erikoiset on kyllä mukavia seurata.
Taidanpa ostella lisääkin talven mittaan.
Onko muilla vanhoilla kokemuksia? Miten mie muistelen, että viiskytluvulla oli laajakin valikoima kaikenmaailman huonekasveja siemenestä, palmuja sun muita jo sillon kasvateltiin?
"Mullapa onkin erikoinen harrastus... Se saa kämppäni ikkunan näyttämään vähän tropiikilta
Siinä kasvaa mango, guava, pitahaya-hedelmäkaktus,
mandariini, kahvi, pepino-melonipensas, kiiviköynnös ja isossa ruukussa sulassa sovussa kardemumma ja viherpippuri.
Minusta kaupasta ostetut huonekasvit ovat tylsiä, mutta kun koluaa hedelmätiskejä ja maustehyllyjä ja kokeilee ja idättelee, saa komeita ja erikoisia kasveja jotka viihtyy huoneenlämmössä oikein hyvin.
Tätä kannattaa kokeilla, voi kehaista vieraillekin että meillä pippuritkin tulee omasta köynnöksestä ikkunalla...
ja siemenestä kasvatettu kasvi on aina se rakkain ja paras."
Joku nuori kloppi varmaan kirjotellut. No, minäpäs menin kauppaan ja ostin pirruuttain purkillisen nuita roseepippureita ja mangon, niin
Kyllähän siitä taimi tuli ja pippureistakin iti muutama. Minen ole ikinä puutarhanhoidosta ulkona ollunna kiinnostunu, mutta nuo ikkunalauan erikoiset on kyllä mukavia seurata.
Taidanpa ostella lisääkin talven mittaan.
Onko muilla vanhoilla kokemuksia? Miten mie muistelen, että viiskytluvulla oli laajakin valikoima kaikenmaailman huonekasveja siemenestä, palmuja sun muita jo sillon kasvateltiin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siemenkaupasta ostin useitakin huonekasvin siemeniä,jotka kyllä pitkän odottelun jälkeen itivät.
Madariini oli kasvina ihan hyvännäköinen, mutta en saanut sitä haarautumaan. Toisessa oli luonnostaan kaksi yhtä pitkää haaraa, mikä näytti vähän tylsältä.
Heitin molemmat pois muuton yhteydessä.
Tädilläni oli viiniköynnös, joka teki ihan terttujakin. En tiedä, miltä rypäleet maistuivat vai maistuivatko miltään. Viinimaissakin sadonkorjuu tapahtuu vasta lokakuussa.
Kouluaikana oli kotona taatelipuu (-pensas tai mikälie). Se oli kasvatettu siemenestä, ja se oli yli kaksi metriä korkea ja tosiruma. Se vei paljon tilaa, ja aina sai varoa silmiään sen läheisyydessä. Lehtien kärjet olivat neulanteräviä.
Seura-lehdessä oli kouluaikanani kerran uutinen ja kuva 50-vuotiaasta "fiikuksesta". Kasvi oli kuvan perusteella palmu, ei missään tapauksessa fiikus. - Minusta olisi ollut paljon parempi uutinen se, että palmua oli luultu fiikukseksi 50 vuoden ajan. :)
Muistan äitini kertoneen, että hänen kansakoulunopettajansa oli kasvattanut luokan ikkunalla tomaattipensasta. Elettiin 1900-luvun alkua ja kasvi oli maalaiskylän lapsille tuiki tuntematon. Koulun alkaessa lapset ihailivat sen punaisia hedelmiä, ja kielloista huolimatta joku varasti yhden.
Punainen väri oli antanut mielikuvan jostakin makeasta. Pettymys oli kauhea varkaan haukatessa tomaatista. Äkkiä hän sylkäisi palasen pois, eikä "kielletty hedelmä" kelvannut muillekaan.
Itse olen kasvattanut vain paprikaa ostopaprikan siemenistä. Aurinkoisella paikalla se ehtii kasvaa komeaksi yhdessä kesässä ja antaa kunnon satoakin. Siitä tulee hauska, kun panee eri värisiä paprikoita samaan purkkiin!
Sota-aikaan opettaja antoi jostain pikku palveluksesta palkaksi herkullisen näköisen punaisen tomaatin.
Innoissani puraisin siitä palasen. Seurauksena melkoinen pettymys, kun sen maku ei ollutkaan odotuksia vastaava ensikertalaiselle.
...opetti kaveriaan syömään tomaattia 30-luvulla: "Kumarru jo valmiiksi laskiämpärin päälle."
Tomaatteja on sanottu myös lemmenomenoiksi. Kuinkahan yleistä se oli? Johtuiko nimitys punaisesta ulkokuoresta ja täysin odottamattomasta mausta?
allaolevaa runoa, tee se ! Yksi monien toivomuksesta.
Kyllä punainen tomaatti on ihan syötävä hedelmä, Muistan kun kolmekymmetä luvulla poikasena niitä varastettiin, kylämme pienistä kasvihuoneista, ja hyviä olivat, tuolloin oli kyllä aina nälkä, sotaaikhan alkoi sen vuosikymmenen lopussa.