Miksi tuli Lahti-Kerava oikorata eikä Heli (Helsingistä itään) -rataa, joka olisi nopeuttanut matkaa Lappeenrannasta Helsingiin enemmän kuin tämä oikorata.
No seuraavasta selviää, että makkaranpaisto oli ratkaisevassa asemassa:
"Oikorataa ei olisi syntynyt ilman Lahden aktiivisuutta
Nyt avattava oikorata on hyvä esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan laajalla, systemaattisella edunvalvonnalla. Keravan - Lahden oikoradasta ei 20 vuotta sitten ollut vielä hajuakaan, vaan alustavasti oli suunnitteilla ns. Heli-rata Helsingistä Itä-Suomeen joko Porvoon kautta Kouvolaan tai Kotkan kautta Luumäelle. Samoin hahmoteltiin Helemi-rataa välille Heinola - Mäntyranta.
Idea Keravan - Lahden radasta syntyi 1988, kun Lahden silloinen kaupunkisuunnittelupäällikkö Timo Ahonen ja kunnallistekniikan osastopäällikköEino Kallinen olivat Lapissa hiihtämässä. Hiihtolenkin jälkeen makkaraa takassa paistettaessa syntyi ajatus: pitäisi saada Helsingistä Lahteen suora rata, voisi tehdä oikaisun Keravalta Lahteen. Idea poiki seuraavana vuonna raportin ”Lahti - Helsinki, mahdollinen raideyhteys, muistio 23.2.1989”. Samalla alkoi lobbaustyö hankkeen puolesta, ja mukaan lähti myös Päijät-Hämeen seutukaavaliitto.
Kevättalvella 1989 Ahonen ja Heinolan kaupungin suunnittelupäällikkö Hannu Komonen (nykyinen kaupunginjohtaja) kutsuivat Heinolaan kokouksen, johon osallistui kuntien napamiehiä, Lahdesta Ahosen lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heino Avikainen ja kaupunginjohtaja Seppo Välisalo. Syntyi Savonrata-projekti, jonka taakse saatiin yksitoista kuntaa, pääkaupunkiseudun YTV ja viisi seutukaavaliitto.
Savonrata-neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Heinolan kaupunginjohtaja Jarkko Paronen. Savonrata ei kuitenkaan ottanut tulta, mutta asia oli jo niin hyvässä vauhdissa, että luovuttaa ei kannattanut. Piti vähän rukata hanketta, ja niin käynnistyi Nopeat itäradat -hanke 1994, mukana 22 kuntaa ja 8 maakuntaliittoa, ja Ahonen taas päällimmäisenä junailijana.
Nyt valmistunut oikorata on keskeisin osa Savonrata- ja Nopeat itäradat -hankkeita. Sen toteutuminen on erinomainen todiste onnistuneesta edunvalvonnasta ja maakuntienvälisestä yhteistyöstä. Kovaa työtä se edellytti, sillä kysymyksessä olivat samalla isot aluepoliittiset rahavirrat.
Enemmän näitä taustoja selviää, kun ylihuomenna julkistetaan diplomi-insinööri Pertti Punkamaan kirjoittama kirja oikoradan syntyvaiheista. Punkamaa itse toimi 1990 - 2004 Savonrata- ja Nopeat itäradat -projektien asiamiehenä.
**********************************************
Kirjasta ehkä selviää sekin, miksi Heli-rata ei toteutunut. Oliko syynä liian tasaväkinen alueidenvälinen kaksinkamppailu Porvoo/Kouvola vastaan Kotka?
**********************************************
Ahonen on sanonut, että oikoratahankkeen kannalta oli merkittävää jatkuva uuden tiedon tuottaminen, yhteisymmärrys ja yhteydenpito. Kiitoksia Ahonen antaa varsinkin VR:lle ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle, jonka puheenjohtajana oli kriittisinä aikoina Kari Rajamäki.
Paljon on saatu aikaan, kiitos Ahosen ja kumppaneiden, mutta edunvalvonta jatkuu. Nyt tehdään työtä sen eteen, että nopeat itäradat kehittyvät edelleen Lahdesta eteenpäin: Lahti - Luumäki - Vainikkala, Kouvola - Kajaani ja Luumäki - Joensuu. Päävastuu näistä hankkeista on kuitenkin jo siirtynyt Lahdesta Kouvolaan.
Tavoitetta on. Nyt matka Helsingistä Pietariin kestää melkein kuusi tuntia, mutta tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 se olisi vain kolme tuntia."
No seuraavasta selviää, että makkaranpaisto oli ratkaisevassa asemassa:
"Oikorataa ei olisi syntynyt ilman Lahden aktiivisuutta
Nyt avattava oikorata on hyvä esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan laajalla, systemaattisella edunvalvonnalla. Keravan - Lahden oikoradasta ei 20 vuotta sitten ollut vielä hajuakaan, vaan alustavasti oli suunnitteilla ns. Heli-rata Helsingistä Itä-Suomeen joko Porvoon kautta Kouvolaan tai Kotkan kautta Luumäelle. Samoin hahmoteltiin Helemi-rataa välille Heinola - Mäntyranta.
Idea Keravan - Lahden radasta syntyi 1988, kun Lahden silloinen kaupunkisuunnittelupäällikkö Timo Ahonen ja kunnallistekniikan osastopäällikköEino Kallinen olivat Lapissa hiihtämässä. Hiihtolenkin jälkeen makkaraa takassa paistettaessa syntyi ajatus: pitäisi saada Helsingistä Lahteen suora rata, voisi tehdä oikaisun Keravalta Lahteen. Idea poiki seuraavana vuonna raportin ”Lahti - Helsinki, mahdollinen raideyhteys, muistio 23.2.1989”. Samalla alkoi lobbaustyö hankkeen puolesta, ja mukaan lähti myös Päijät-Hämeen seutukaavaliitto.
Kevättalvella 1989 Ahonen ja Heinolan kaupungin suunnittelupäällikkö Hannu Komonen (nykyinen kaupunginjohtaja) kutsuivat Heinolaan kokouksen, johon osallistui kuntien napamiehiä, Lahdesta Ahosen lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heino Avikainen ja kaupunginjohtaja Seppo Välisalo. Syntyi Savonrata-projekti, jonka taakse saatiin yksitoista kuntaa, pääkaupunkiseudun YTV ja viisi seutukaavaliitto.
Savonrata-neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Heinolan kaupunginjohtaja Jarkko Paronen. Savonrata ei kuitenkaan ottanut tulta, mutta asia oli jo niin hyvässä vauhdissa, että luovuttaa ei kannattanut. Piti vähän rukata hanketta, ja niin käynnistyi Nopeat itäradat -hanke 1994, mukana 22 kuntaa ja 8 maakuntaliittoa, ja Ahonen taas päällimmäisenä junailijana.
Nyt valmistunut oikorata on keskeisin osa Savonrata- ja Nopeat itäradat -hankkeita. Sen toteutuminen on erinomainen todiste onnistuneesta edunvalvonnasta ja maakuntienvälisestä yhteistyöstä. Kovaa työtä se edellytti, sillä kysymyksessä olivat samalla isot aluepoliittiset rahavirrat.
Enemmän näitä taustoja selviää, kun ylihuomenna julkistetaan diplomi-insinööri Pertti Punkamaan kirjoittama kirja oikoradan syntyvaiheista. Punkamaa itse toimi 1990 - 2004 Savonrata- ja Nopeat itäradat -projektien asiamiehenä.
**********************************************
Kirjasta ehkä selviää sekin, miksi Heli-rata ei toteutunut. Oliko syynä liian tasaväkinen alueidenvälinen kaksinkamppailu Porvoo/Kouvola vastaan Kotka?
**********************************************
Ahonen on sanonut, että oikoratahankkeen kannalta oli merkittävää jatkuva uuden tiedon tuottaminen, yhteisymmärrys ja yhteydenpito. Kiitoksia Ahonen antaa varsinkin VR:lle ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle, jonka puheenjohtajana oli kriittisinä aikoina Kari Rajamäki.
Paljon on saatu aikaan, kiitos Ahosen ja kumppaneiden, mutta edunvalvonta jatkuu. Nyt tehdään työtä sen eteen, että nopeat itäradat kehittyvät edelleen Lahdesta eteenpäin: Lahti - Luumäki - Vainikkala, Kouvola - Kajaani ja Luumäki - Joensuu. Päävastuu näistä hankkeista on kuitenkin jo siirtynyt Lahdesta Kouvolaan.
Tavoitetta on. Nyt matka Helsingistä Pietariin kestää melkein kuusi tuntia, mutta tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2020 se olisi vain kolme tuntia."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lähde: http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=1&story=2194