Nopea viikonloppu Pietarissa on nyt takana ja tässä vähän kuulumisia – taas kerran pyynnöistä huolimatta. Tällä kertaa matkattiin Tolstoin kyydissä Vainikkalasta Pietariin. Muutama ylimääräinen sydämentykytys koettiin asemalaiturilla, kun konnari sanoikin, että teillä on liput väärälle päivälle. Ja niinhän lipussa oli, että 5.9 vaikka olikin 15.9. Eipä tullut tarkastettua, ei.. Siinä meitä sitten vietiin takaisin sisälle ja saatiin ostettua uudet paikkaliput hintaan 15 €. Tänään kävin sitten hakemassa rahat VR:ltä takaisin, että ei isoa vahinkoa tullut. Aikaisemmin en ole niitä jättänytkään tarkistamatta ja jatkossa varmaan muistan sen tehdä heti ensimmäisenä ;)
Tolstoissa oli viime syksystä uusiutunut ravintolavaunu. Liekö se sitten kuitenkin se luksusvaunu, mitä jossain kerrottiin aikasemmin, ainakin kuvissa näytti samalta. Hienot oli punaiset penkit ja baaritiski. Jotenkin kuitenkin siinä vanhassa oli kuitenkin enemmän tunnelmaa.
Perillä meitä odottelikin sitten Essirkin kavereiden tilaama ihka aito virallinen taksi. 200 ruplaa otti kyydistä Moskvaan ja 70 ruplaa siitä, kun joutui tulemaan Laatokan aseman yläpihalle meitä odottelemaan. Hinta oli jonkun verran korkeampi kuin tavanomainen kyyti, mutta toisaalta jos on isot laukut, niin keskellä yötä ei ole kiva lähteä tien poskeen.
Seuraavan päivän ohjelmassa ei ollut mitään erikoista, koska kyläreissu Veran luo oli jo mielessä. Ajeltiin vaan Elektrosilan metroasemalle, käytiin pienen pienellä torilla ja käveltiin Moskovskij Prospektia Park Popedyn metroasemalle. Olihan siellä matkan varrella torvisoittokuntakin juhlistamassa synttäripäivää...
Iltapäivällä ajeltiin sitten Veran luo. Mahtavat oli kyllä tarjoilut taas kerran siellä, vai miltä kuulostaisi seuraavanlainen menu:
kaalikääryleitä smetanakastikkeessa
metvursti- ja kinkkuleikkeleitä
juusto-rapu-valkosipulipalleroita
tomaattia valkosipulikastikkeella kuorrutettuna
viinirypäle-rapusalaattia
tomaattia, kurkkua, suolakurkkua
silliä ja sipulia
hunajakalaa
..............
ja niinkuin noissa ei olisi ollut tarpeeksi, vielä pääruoaksi kanakotletteja vohvelikuorrutuksella sekä perunoita. Jälkiruoaksi oli vielä konvehteja, keksejä sekä kahvia. Muistinkohan edes kaikkea.
Ruokajuomana oli ihanaa kompottia ja pikkusen vodkua. Muistaaksein jonkun 15 ensimmäisen 50 grammasen kohdalla (kaikki pohjanmaan kautta) meidän seurueen pienin ja hentoisin meni jo eteisen penkille huilimaan. My tuznye alkashi jaksoimme vielä jatkaa noin 5 annoksen verran:)
Tuliaisiksi vietiin mm. valokuvakansio, johon teetettiin kuvia vanhasta alan mestasta ja miittien ryhmäkuvia. Yhden palstalaisen kohdalla Veraa nauratti, että tämähän on ihan LORDIN näköinen, kukahan lie..? Lisäksi katseltiin vanhoja valokuvia mm. armeijasta (jossa illan isäntä oli ollut lentäjänä) ja Veran matkoista esim. Moldovaan ja Krimille.
Hotellille flunssaa potevalle Vera teki vielä 8-kerroksisen leivän evääksi. Lisäksi saatiin Pietariaiheiset mukit ja minun pojallekin oli tuliaisina iso säkillinen pietarilaisia konvehteja. Toivottelivat meidät myös tervetulleeksi parin viikon päästä nimipäiville. Hotelliinkaan ei saa kuulemma mennä, vaan pitää jäädä heille yöksi..
Loppuilta menikin sitten vähän kalliimman puoleisessa mashinassa, mutta minusta ei ole siitä kyllä kertomaan... Seuraavana päivänä kierreltiin myös vanhoja tuttuja paikkoja, että eipä niistä sen enempää. Kiva oli reissu ja oikeastaan mukavampi tuo Suomen asema kuin Laatokan asema. Siellä ei tarvitse kävellä pitkiä matkoja säkkien kanssa vaan pääsee metrollakin ihan lähelle. Aseman oikealla puolella on 5roska-kauppakin, mistä voi ostaa viime hetken eväät.
Tolstoissa oli viime syksystä uusiutunut ravintolavaunu. Liekö se sitten kuitenkin se luksusvaunu, mitä jossain kerrottiin aikasemmin, ainakin kuvissa näytti samalta. Hienot oli punaiset penkit ja baaritiski. Jotenkin kuitenkin siinä vanhassa oli kuitenkin enemmän tunnelmaa.
Perillä meitä odottelikin sitten Essirkin kavereiden tilaama ihka aito virallinen taksi. 200 ruplaa otti kyydistä Moskvaan ja 70 ruplaa siitä, kun joutui tulemaan Laatokan aseman yläpihalle meitä odottelemaan. Hinta oli jonkun verran korkeampi kuin tavanomainen kyyti, mutta toisaalta jos on isot laukut, niin keskellä yötä ei ole kiva lähteä tien poskeen.
Seuraavan päivän ohjelmassa ei ollut mitään erikoista, koska kyläreissu Veran luo oli jo mielessä. Ajeltiin vaan Elektrosilan metroasemalle, käytiin pienen pienellä torilla ja käveltiin Moskovskij Prospektia Park Popedyn metroasemalle. Olihan siellä matkan varrella torvisoittokuntakin juhlistamassa synttäripäivää...
Iltapäivällä ajeltiin sitten Veran luo. Mahtavat oli kyllä tarjoilut taas kerran siellä, vai miltä kuulostaisi seuraavanlainen menu:
kaalikääryleitä smetanakastikkeessa
metvursti- ja kinkkuleikkeleitä
juusto-rapu-valkosipulipalleroita
tomaattia valkosipulikastikkeella kuorrutettuna
viinirypäle-rapusalaattia
tomaattia, kurkkua, suolakurkkua
silliä ja sipulia
hunajakalaa
..............
ja niinkuin noissa ei olisi ollut tarpeeksi, vielä pääruoaksi kanakotletteja vohvelikuorrutuksella sekä perunoita. Jälkiruoaksi oli vielä konvehteja, keksejä sekä kahvia. Muistinkohan edes kaikkea.
Ruokajuomana oli ihanaa kompottia ja pikkusen vodkua. Muistaaksein jonkun 15 ensimmäisen 50 grammasen kohdalla (kaikki pohjanmaan kautta) meidän seurueen pienin ja hentoisin meni jo eteisen penkille huilimaan. My tuznye alkashi jaksoimme vielä jatkaa noin 5 annoksen verran:)
Tuliaisiksi vietiin mm. valokuvakansio, johon teetettiin kuvia vanhasta alan mestasta ja miittien ryhmäkuvia. Yhden palstalaisen kohdalla Veraa nauratti, että tämähän on ihan LORDIN näköinen, kukahan lie..? Lisäksi katseltiin vanhoja valokuvia mm. armeijasta (jossa illan isäntä oli ollut lentäjänä) ja Veran matkoista esim. Moldovaan ja Krimille.
Hotellille flunssaa potevalle Vera teki vielä 8-kerroksisen leivän evääksi. Lisäksi saatiin Pietariaiheiset mukit ja minun pojallekin oli tuliaisina iso säkillinen pietarilaisia konvehteja. Toivottelivat meidät myös tervetulleeksi parin viikon päästä nimipäiville. Hotelliinkaan ei saa kuulemma mennä, vaan pitää jäädä heille yöksi..
Loppuilta menikin sitten vähän kalliimman puoleisessa mashinassa, mutta minusta ei ole siitä kyllä kertomaan... Seuraavana päivänä kierreltiin myös vanhoja tuttuja paikkoja, että eipä niistä sen enempää. Kiva oli reissu ja oikeastaan mukavampi tuo Suomen asema kuin Laatokan asema. Siellä ei tarvitse kävellä pitkiä matkoja säkkien kanssa vaan pääsee metrollakin ihan lähelle. Aseman oikealla puolella on 5roska-kauppakin, mistä voi ostaa viime hetken eväät.
Vastaukset 6
Vanhimmat
olla kaikki aikas lordeja aina jossain tilanteessa!
se loordi on melkein yhtä ruma kuin Artturi....
Ei se Vera kyllä Artturia tarkottanut ;=)
No, mutta hauskaa oli. Vieläki tutisuttaa ja jonku lentsun sain kaupanpäälle. Olisko sittenki ollu se limusiinikyyti pikkasen liian kylymää?
Me tultiin paikalle jo to iltana Reppanalla. Mukana oli myös muutama eka kertalainen ja kaikki palasi ehjin nahoin takas kotia. Hienosti men kaikin puolin, vaikkei matkanjohtaja ehkä niitä huolehtivaisempia ollutkaan...
Me käytiin perjantaina Junonalle pitkästä aikaa, mutta kovasti oli hiljentynyt sekin paikka. Ehkä sinne kandee mennä paikalle lauantaisin, mutta meillä kun oli sille päivälle jo se Veruskalle meno nii pakko oli mennä perjantaina.
Junonalta ajeltiin Trans forcen avaruusbaariin, mutta perkule siellä oli joku yksityistilaisuus. Piti sitten tyytyä siihen Kafe Mussonin antimiin, mutta hyvä paikka oli sekin. Tosin ruokien saaminen kesti reippaan tunnin vaikka paikka oli aika hiljanen.
Pe ilta vietettiin sitten taas yleisön toiveesta Peterwalkilla ja tällä kertaa Petrogratskajalla. Siellä muuten oli yhdessä paikassa Alan mestan ainesta ;=) Ei mitään erikoisen mainittavaa siltä reissulta. Porukka kyllä tykkäs ja tällä kertaa oppaana oli itse Peter. Yks porukan jäsenistä piti vaan saatella "Alan mesta II:n" jälkeen taxiin. Se on joskus rankkaa olla Pietarissa..
Ilta sitten jatkuikin hotlalla ja minikeilaillen. 690ruupelia tunti on kyl aika kova hinta, mutta hauskaa oli ja kohtahan se Tolstoin kaveritkin sieltä saapuivat.
Sen jälkeen meno ol sitä mitä tossa yllällä Katja kertoi. Se yöllinen kalliimpi kyyti oli kyl lux. Miten lienee ne liftarit selvisivät kottiin?
Osa meidän porukkaa otti oman yöreissun laivalla ja kattelivat Pietarin siltojen nousua. 3000ruupelia olivat tunnista ottaneet ja kuuleman veneen 3 miekkosta olivat yhteensä puhuneet sen verran Englantia, että homma oli saatu hoidettua.
Mut jooo. Ehkä tästä noustaan vielä...
Juu, harvemmin sitä Nevskin varressa kättä heiluttamalla
limusiinin kyytiin pääsee ;)
Purgaanhan se meidän tie sitten lopulta vei. Joskus neljän
jälkeen kun kotiuduttiin, oli keittiönpöydällä odottamassa
voileipiä ym. yöpalaa.
Muutenkin koko viikonlopun sai nauttia armeenialaisesta
vieraanvaraisuudesta, joka ei kyllä yhtään venäläiselle
häviä ;)
Huomenna sitten jo uusi suunta ja uudet kujeet eli Viipuriin...
Tarjotaan ystäville pullo kuplivaa, takaisin tulee kaksi, johon vastataan neljällä ja kohta pöydältäsi löytyy kahdeksan...
...Katja hienosta ja kivasta matkakertomuksesta,
olipa mukava (pitkästä aikaa) lukea.
Ankarat vieraanvaraisuudet Veralla, ja että
voileivässä 8-kerrosta, enpä ole kokenutkaan,
bravo.
Mukavaa, että matka meni hyvin.
Ihte tuli käytyä viikonvaihteessa Räävelissä.
Sea