RUKSAAKS´ MUA ?
Tällaisen kysymyksen saatat kuulla käydessäsi nykyaikaisilla pikatreffeillä.
Yhden illan pikatreffeillä ruksataan kolmessa minuutissa mieluisia ehdokkaitta kenties kymmeniä.
Porilainen Rakastajat teatteri on ottanut sen ohjelmaansa.
Oletteko käyneet tällaisilla pikatreffeillää tai kajtsomassa näytelmää ?
Miltä tuntuu ?
Tällaisen kysymyksen saatat kuulla käydessäsi nykyaikaisilla pikatreffeillä.
Yhden illan pikatreffeillä ruksataan kolmessa minuutissa mieluisia ehdokkaitta kenties kymmeniä.
Porilainen Rakastajat teatteri on ottanut sen ohjelmaansa.
Oletteko käyneet tällaisilla pikatreffeillää tai kajtsomassa näytelmää ?
Miltä tuntuu ?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Meitsikkärelle jää näistä vaihto-ehdoista
tuo Pori.
Matkakaan ei vallan mahdoton.
Treffit kävis ehekä kanssa jo ne ois täydelliset sokkotreffit.
Että pimeessä.
Saattaisin joutua Porissa pärekoriin.
Suuri vaara olisi joutua Köypelivuoren taa,
jonne vanhat piiat pannaan.
Viedään Sut Poriin
Laitetaan pärekoriin
Vedetään pitkin torii
Huudetaan Horihorii
Muistanko sinnepäinkään miten oikeasti on?
Milloinkas se onkaan toi karkausvuosi.
Ajattelin vain sitä hamekangasta ois kiva....
Jops Nainen kosii ja mies kieltäytyy niin silloin mennään kipin kapin kangaskauppaan, vaatturille tai sitten oitis ostamaan nätti kostyymi.
Kurikkalaiselle on pahinta, että joku pääsee sanomaan, että ukkoa alkoi "housuuttaa".
Ja kosia.
Sais siten useamman hamekankaan.
Kosinnan hyväksyminen on sen verran pienillä kertoimilla, että hamekangasta olis kyllä luvassa, se on varma.
Elikäs voisko tälleen hankkia usiamman kostyymin
Muistelen presidentilliska Margosilla Filippiineillä
olleen useita tuhansia kenkäpareja.
Kuningas Daavidilla tuhansia vaimoja.
Mietin vain tuota kstyymijuttua, että milloinas niitä sitten laitetaan päälle ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------niinkuin pukeutuen...
Pahoittelen edellisen viestin virheitää.
Filippiinien Imelda Markos tuli kirjoitettua väärin.
Hänen sanontojaan lienee:
- Hymy päivässä pitää happamuuden loitolla.
noista oikeinkirjoitukzizta perusta.
Se on pääasia, että asia tulee ymmärretyksi.
- Muistan minäkin kun oli puhetta niistä kengistä....
Kyllä kelpais mulle kenkäsetkin.
Oishan se kiva kun niitä hamekankaita sitten ilmeisestkin voi sama neitokainen usiammat hankkia, nii ois jokaisen hamosen kanssa sopivat kengätkin. Hamosia pääsen opelemaan sitten seuraavan karkausvuoden jälkeen, kun silloin pistän tuulemahan ja rupean niitä hankkimaan.
Niitä mekkoja vois sitten baanalle laittaa.
Näkis sitten toisetkin ; vaikkei ookkaan akalla miestä, niin kauniit sillä on kostyymit
Olisikohan toimintamalli sitä kemioiden kohtaamisen testaamista. Tuskin kolmessa minuutissa pitemmälle ehtii. Jos järjestäjä rahastaa vielä reilusti, voidaan tosiaan todeta, että eletään markkinatalouden aikakautta ja poljetaan oravanpyörää kovilla kierroksilla ehkä kaikilla elämän alueilla. Miten siinä mahtaisi käydä pienten heikolla itsetunnolla varustettujen ihmisten, jos uskaltaisivat lähteä mukaan leikkiin?
Olisi tosiaan kiva kuulla ihmisten kokemuksista.
Meillä on periteinen tapa tutustua tansseissa.
Tanssisalissa tuhatkunta tanssiin halukasta, miehet ja naiset eri puolilla salia.
Siinä sitten lähdetään ryntäillen hakemaan ja eturivistä ottamaan.
Kaikki eivät pääse tanssimaan aina kertaakaan koko illan aikana. Pääseekö nainen haluamansa miehen kanssa?
Muutama sana ehkä vaihdetaan ja tunnetaan josko löytyy yhteinen rytmi. Illan aikana ennättää tanssia parhaillaan kymmenen parinkymmenen eri miehen/naisen kanssa.
niinhän se menee. Olenkohan tulossa vanhaksi ja ennakkoluuloiseksi?
Mulle suukko, Sulle ruusut tulipunaiset...
... http://www.kordes-rosen.com/
Pikaisen pukeutumisen jälkeen pikajunalla pikaruokalaan pikatreffeille.
On se niin kätevää, kun kaiken voi hoitaa niin pikaisesti.
Olen kuitenkin saanut vanhan ajan kasvatuksen vanhan kaavan mukaan ja uskonkin, että hittaasti kiiruhtamalla.
Uskon myös siihen, että hosumalla tulee vain k-päisiä lapsia.
Väittävät myös hitaasti hyvän tulevan..joten en edes pikaistuksissani pikatreffeille ole mennyt..enkä taida nytkään keritä.
*hymyilee*
Olen harvinaisen samaa mieltä kanssasi.
Minä en käy milloinkaan pikaruokalassa.
Haluan myös tutustua kiinnostukseni kohteeseen
niin, että myös hän saa ihan kaikessa rauhassa tutustua minuun myös arkielämässä ennenkuin alamme tekemään mitään pidemmälle meneviä päätelmiä.
Kun olemme ikääntyneitä niin on suotavaa tutustuttaa toisemme myös omiin lapsiimme ja muihin läheisiin ennenkuin alamme lyödä hynttyitä yhteen.
Jos tutustuisimme niin tässä vietettäisiin yhteinen joulu. Jos se onnistuu niin oplemme ottaneet jo yhden pitkän askeleen kun loppiaisen mentyäkin olemme vielä samaa mieltä....
Ruususet ojaennan mielenkiintoisesta puheenvuorosta:
http://www.kordes-rosen.com/
Olen tainnut lausua Sinun kirjoittelustasi kiitoksen sanoja joskus aiemminkin.
En ajatellut sitä - vastaus tuli vain ja ainoastaan edellä kirjoittamasi perusteella.
...Kelpo vaimon ken löytää...
ansitsee kelpo vaimon *hymyilee*
Avioliittoa olen kokeillut 19 vuoden ajan, joten uskon sen riittävän minulle loppuiäksi.
Erosin tosin jo 1996.
Kiitokset ruusuista *hymyilee*
Elämäni on rikastunut 4 lapsella ja 4 lapsenlapsella. Ehkä rahaa ei ole kovinkaan rajusti koskapa taivun hyvin, mutta muuten olenkin upporikas.
Elämä vain on niin mukava paikka elää *hymyilee*
Hymyilee susien kanssa. Hymyilee..
Vanhan kunnon filmin nähtyäni minäkin haluan
"Tanssii susien kanssa!"
kävin katsomassa RUKSAAKS MUA-näytelmän Porissa ja se oli aivan mielettömän hyvä. Naiset tekivät loistavaa työtä.
Kuulin, että esityksiä ei ole enää Porissa, mikä on harmi; tämäon ensimmäinen teatteriesitys ikipäivänä, jota menisin katsomaan mieleläni toisenkin kerran.