REHUPULA?

MTK ehti jo taas edelle...
Kuitenkin nyt tilanne:
"Sateet ja lämpimät säät ovat vauhdittaneet nurmien kasvua. Säilörehun ja odelman kasvu on palautunut normaaliksi suuressa osassa maata. Säilörehun kokonaisssato on nousemassa 60-70 %:iin keskimääräisestä suuressa osassa maata."
161343
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Minulta löytyy myös luomupaaleja.

Äänestä

Heinä kasvaa tähän aikaan vuodesta eli kasvut on kasvettu tältä vuodelta...
Valitettavasti rehupula ens talvena tai oikeastaan nyt jo on totisen totta..

Äänestä
  • Kyllä tilan hoidossa on parantamisen varaa jos rehupula iskee yhden huonon vuoden takia. Konsteja olisi ollut vaikka mitä, kunhan olisi tarttunut ajoissa toimeen eikä olisi odotellut ihmettä (esim. sade tai katokorvaus) tumput suorina.

    Äänestä

  • Liberace kirjoitti:

    Kyllä tilan hoidossa on parantamisen varaa jos rehupula iskee yhden huonon vuoden takia. Konsteja olisi ollut vaikka mitä, kunhan olisi tarttunut ajoissa toimeen eikä olisi odotellut ihmettä (esim. sade tai katokorvaus) tumput suorina.

    Raavi sä vaan persettäs konttorissas.

    Äänestä

  • Liberace kirjoitti:

    Kyllä tilan hoidossa on parantamisen varaa jos rehupula iskee yhden huonon vuoden takia. Konsteja olisi ollut vaikka mitä, kunhan olisi tarttunut ajoissa toimeen eikä olisi odotellut ihmettä (esim. sade tai katokorvaus) tumput suorina.

    Säilörehu ei säily monta vuotta. Kerrotko miten siihen olisi voinut varautua?

    Kerro pari konstia.

    Äänestä

  • Kun........ kirjoitti:

    Säilörehu ei säily monta vuotta. Kerrotko miten siihen olisi voinut varautua?

    Kerro pari konstia.

    Tohon edelliseen vouhottajaan mitenkään viittaamatta yksi konsti.
    Minä olen pitänyt kolmisensataa kuivaheinäpaalia ikäänkuin varmuusvarastona. Tiedän kyllä lypsylehmien korsirehun laatuvaatimukset, mutta kuivaheinän tai ylivuotiset rehupaalit voi syöttää nuorelle karjalle ja paremmat säilörehut lypsäville. Pinta-alaa kannattaa kasvattaa niin suureksi, että jos meinaa tulla liikaa rehua niin jättää odelmilta apulannan osalta pois ja päättää nämä "ylimääräiset" nurmet sitten roudupilla. Itse ostan rehua hyvinä rehuvuosina, ettei näin kalliin rehun vuonna tarvitse ostaa.

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Tohon edelliseen vouhottajaan mitenkään viittaamatta yksi konsti.
    Minä olen pitänyt kolmisensataa kuivaheinäpaalia ikäänkuin varmuusvarastona. Tiedän kyllä lypsylehmien korsirehun laatuvaatimukset, mutta kuivaheinän tai ylivuotiset rehupaalit voi syöttää nuorelle karjalle ja paremmat säilörehut lypsäville. Pinta-alaa kannattaa kasvattaa niin suureksi, että jos meinaa tulla liikaa rehua niin jättää odelmilta apulannan osalta pois ja päättää nämä "ylimääräiset" nurmet sitten roudupilla. Itse ostan rehua hyvinä rehuvuosina, ettei näin kalliin rehun vuonna tarvitse ostaa.

    Saada esittämään liää typeriä kommentteja, että saisi nauraa, kun opettaa isäänsä n aan.

    Kaikilla ei tosin ole mahdollisuutta kasvattaa pinta-alaa, kun peltoa ei yksinkertaisesti ole myynnissä kolmenkymmenen kilometrin säteellä. Ei edes tarjota vuokralle

    Äänestä

  • Kun........ kirjoitti:

    Säilörehu ei säily monta vuotta. Kerrotko miten siihen olisi voinut varautua?

    Kerro pari konstia.

    -Kokoviljasäilörehu, joko omasta viljasta tai muilta viljelijöiltä pystyyn ostettuna. Joka kunnassa on paljon jäähdyttelijöitä jotka eivät pui itse vaan myyvät viljan pystyyn.

    -Kesannot. Juuri kokoviljasäilörehun ja kesannon korjuu oli niitä konsteja jossa nopeimmat syö hitaat. Syyskuun puolessavälissä ei voi enää muuta kuin ruikuttaa katokorvauksia.

    -Olki, sänkiheinä

    -Väkirehuvaltaisempi ruokinta

    -Ylivuotiset varastot. Jokaisella pelto/karjamäärän kestävälle pohjalle mitoittanneella tilalla pitäisi olla jonkun verran ylivuotista.

    -Poudankestävämmät nurmikasvilajikkeet (esim. ruokonata). Suurelle osalle viljelijöistä nurmi on sama kuin timotei, muiden vaihtoehtojen käyttöön ei ammattitaito/rohkeus/viitseliäsyys riitä.


    Siinä nyt muutama alkuun. Valitettavasti vaan useimmille ensimmäinen konsti on ruveta odottelemaan katokorvauksia.

    Äänestä

  • Liberace kirjoitti:

    -Kokoviljasäilörehu, joko omasta viljasta tai muilta viljelijöiltä pystyyn ostettuna. Joka kunnassa on paljon jäähdyttelijöitä jotka eivät pui itse vaan myyvät viljan pystyyn.

    -Kesannot. Juuri kokoviljasäilörehun ja kesannon korjuu oli niitä konsteja jossa nopeimmat syö hitaat. Syyskuun puolessavälissä ei voi enää muuta kuin ruikuttaa katokorvauksia.

    -Olki, sänkiheinä

    -Väkirehuvaltaisempi ruokinta

    -Ylivuotiset varastot. Jokaisella pelto/karjamäärän kestävälle pohjalle mitoittanneella tilalla pitäisi olla jonkun verran ylivuotista.

    -Poudankestävämmät nurmikasvilajikkeet (esim. ruokonata). Suurelle osalle viljelijöistä nurmi on sama kuin timotei, muiden vaihtoehtojen käyttöön ei ammattitaito/rohkeus/viitseliäsyys riitä.


    Siinä nyt muutama alkuun. Valitettavasti vaan useimmille ensimmäinen konsti on ruveta odottelemaan katokorvauksia.

    Eivät todellakaan jää odottelemaan satokorvauksia.

    Kesantopellosta korjattavalle rehulle lupa myönnettiin 2 viikkoa myöhässä, koska meilläpäin 99% oli jo niittänyt kesannot kun lupa tuli rehun korjuuseen kesannoilta.

    Mutta eipä tuo rehupula ole meilläpäin kovin paha. Viljaa joutuva isännät ostamaan

    Äänestä

  • Yritin vain kirjoitti:

    Saada esittämään liää typeriä kommentteja, että saisi nauraa, kun opettaa isäänsä n aan.

    Kaikilla ei tosin ole mahdollisuutta kasvattaa pinta-alaa, kun peltoa ei yksinkertaisesti ole myynnissä kolmenkymmenen kilometrin säteellä. Ei edes tarjota vuokralle

    Näinhän se on että pelto on erittäin kilpailtua koska katteet tulee juuri pellolta. Itselläni on peltoa neljässä kunnassa ja 50 kilometrin ympyrässä ja juuri sorvaan vuokratarjousta viidenteen kuntaan jonne matkaa n60 kilsaa.

    Äänestä

  • Liberace kirjoitti:

    -Kokoviljasäilörehu, joko omasta viljasta tai muilta viljelijöiltä pystyyn ostettuna. Joka kunnassa on paljon jäähdyttelijöitä jotka eivät pui itse vaan myyvät viljan pystyyn.

    -Kesannot. Juuri kokoviljasäilörehun ja kesannon korjuu oli niitä konsteja jossa nopeimmat syö hitaat. Syyskuun puolessavälissä ei voi enää muuta kuin ruikuttaa katokorvauksia.

    -Olki, sänkiheinä

    -Väkirehuvaltaisempi ruokinta

    -Ylivuotiset varastot. Jokaisella pelto/karjamäärän kestävälle pohjalle mitoittanneella tilalla pitäisi olla jonkun verran ylivuotista.

    -Poudankestävämmät nurmikasvilajikkeet (esim. ruokonata). Suurelle osalle viljelijöistä nurmi on sama kuin timotei, muiden vaihtoehtojen käyttöön ei ammattitaito/rohkeus/viitseliäsyys riitä.


    Siinä nyt muutama alkuun. Valitettavasti vaan useimmille ensimmäinen konsti on ruveta odottelemaan katokorvauksia.

    Väitätkö, että luomukarjalle hyväksyttyä viljaa yms olisi tarjolla säilörehuksi niin, että sitä riittää kaikille?
    Tavallisessa tuotannossakaan suurinta osaa viljasta ei saa korjata säilörehuksi erilaisten kasvinsuojelu- ja kasvunsäädeaineiden takia, koskee myös olkea.

    Luomutiloilla on käytössä poudankestävä lajike, oletko koskaan kuullut apilasta?
    Ruokonadan saatavuudessa oli ongelmia silloin, kun nyt vanhimmat nurmet on perustettu.

    Katokorvauksia karjatilat ovat saaneet tosi harvoin, itse en kertaakaan.

    Pitää myös osata laskea mikä kannattaa, nykyhinnoilla usein paras keino on vähentää päälukua karsimalla huonoimmat eläimet hieman etuajassa.

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Tohon edelliseen vouhottajaan mitenkään viittaamatta yksi konsti.
    Minä olen pitänyt kolmisensataa kuivaheinäpaalia ikäänkuin varmuusvarastona. Tiedän kyllä lypsylehmien korsirehun laatuvaatimukset, mutta kuivaheinän tai ylivuotiset rehupaalit voi syöttää nuorelle karjalle ja paremmat säilörehut lypsäville. Pinta-alaa kannattaa kasvattaa niin suureksi, että jos meinaa tulla liikaa rehua niin jättää odelmilta apulannan osalta pois ja päättää nämä "ylimääräiset" nurmet sitten roudupilla. Itse ostan rehua hyvinä rehuvuosina, ettei näin kalliin rehun vuonna tarvitse ostaa.

    Minä tein virtaskan aumaan.Ja jos näytti siltä että jää rehua niin ylijäävä auma syötettiin seuraavana syksynä ekaksi joutaville ja siinä samalla lehmille kun olivat vielä laitumella.En tiedä miksi joillekkin on katastrofi jos jää keväällä ylimääräisiä paalia.Sitten niitä myydään "kenkkäämällä" lähes ilman.Esimerkiksi ajattelin lopettaa lypsykarjan pidon jo viime syksynä, mutta tämä tilatuki sai sitten vielä jatkamaan aprillipäivään asti.Ja vappuna sitten lähti lehmät, kun piti saada rehuviljakin syötettyä.Ja koko viime talven syötin muiden isäntien ylijäämä paalia ja oli siinä luomupaaliakin mukana. Paalirehullakaan ei ole säilyvyysongelmia,
    jos paalit on tiukkoja ja ne on "pystyssä". Kokonaan on eri asia mikä paalain tekee ne kireimmät paalit,jotka ei sitten vielä seuraavanakaan kesänä ole löysiä.Ja onhan se tietysti käärijästäkin kiinni.

    Äänestä

  • Kunttajussi kirjoitti:

    Minä tein virtaskan aumaan.Ja jos näytti siltä että jää rehua niin ylijäävä auma syötettiin seuraavana syksynä ekaksi joutaville ja siinä samalla lehmille kun olivat vielä laitumella.En tiedä miksi joillekkin on katastrofi jos jää keväällä ylimääräisiä paalia.Sitten niitä myydään "kenkkäämällä" lähes ilman.Esimerkiksi ajattelin lopettaa lypsykarjan pidon jo viime syksynä, mutta tämä tilatuki sai sitten vielä jatkamaan aprillipäivään asti.Ja vappuna sitten lähti lehmät, kun piti saada rehuviljakin syötettyä.Ja koko viime talven syötin muiden isäntien ylijäämä paalia ja oli siinä luomupaaliakin mukana. Paalirehullakaan ei ole säilyvyysongelmia,
    jos paalit on tiukkoja ja ne on "pystyssä". Kokonaan on eri asia mikä paalain tekee ne kireimmät paalit,jotka ei sitten vielä seuraavanakaan kesänä ole löysiä.Ja onhan se tietysti käärijästäkin kiinni.

    Tässä tehty monta vuotta karjasta luopumista, ja ei ole tehty kuin 30% säilörehun määrästä. Loput ostettu, hinta ollut halvempi kuin jos olisi teettänyt urakoitsialla. Saas nähdä joulun aikolihin, mikä silloin hinta paalilla on. Vai tuleeko malasta mieleinen eläkepäätös?

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Näinhän se on että pelto on erittäin kilpailtua koska katteet tulee juuri pellolta. Itselläni on peltoa neljässä kunnassa ja 50 kilometrin ympyrässä ja juuri sorvaan vuokratarjousta viidenteen kuntaan jonne matkaa n60 kilsaa.

    Minulla on tiedossa peltoa 10 ha myynnissä. 2 tasan suorakaiteen muotoista 5 ha:n lohkoa. 50cm:n multakerroksen alla alkaa sora. Eli ei tarvitse salaojia ollenkaan. Vain piiriojat.
    Hinta vielä neuvotteluasteella, mutta jäänee neljään tonniin hehtaarilta.

    Toinen olisi 24ha, jossa 2 12ha:n lohkoa. Kivetöntä multamaata ja lohkoilla pituutta 1200metriä :D

    Lähtöhinta 5000 €/ha. Kolme isäntää vasta kysynyt.

    Ekaan kymmeneen hehtaariin minulla on etuosto-oikeus, koska myyjä ei ole edes tarjonnut muille.

    Äänestä

  • Onneksi kirjoitti:

    Minulla on tiedossa peltoa 10 ha myynnissä. 2 tasan suorakaiteen muotoista 5 ha:n lohkoa. 50cm:n multakerroksen alla alkaa sora. Eli ei tarvitse salaojia ollenkaan. Vain piiriojat.
    Hinta vielä neuvotteluasteella, mutta jäänee neljään tonniin hehtaarilta.

    Toinen olisi 24ha, jossa 2 12ha:n lohkoa. Kivetöntä multamaata ja lohkoilla pituutta 1200metriä :D

    Lähtöhinta 5000 €/ha. Kolme isäntää vasta kysynyt.

    Ekaan kymmeneen hehtaariin minulla on etuosto-oikeus, koska myyjä ei ole edes tarjonnut muille.

    Kateeksi käy!

    Äänestä

Jopas oli kesä!
Ruista keskimäärin yli 5000kg/ha
Ohraa lähes 6000 kg/ha
Laatu
hehtopainot 74 tai yli
tsp:t keskimäärin lähes 50g !
Ensi kesän siemenmäärät onkin isoja sitten..
Kuivauskulut mitättömät normaalivuosiin verraten.

Taidan lähteä MERSU-kauppaan...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


luomussa.. kirjoitti:

MTK ehti jo taas edelle...
Kuitenkin nyt tilanne:
"Sateet ja lämpimät säät ovat vauhdittaneet nurmien kasvua. Säilörehun ja odelman kasvu on palautunut normaaliksi suuressa osassa maata. Säilörehun kokonaisssato on nousemassa 60-70 %:iin keskimääräisestä suuressa osassa maata."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu