Heippa

Olen 19 vuotias tyttö(keväällä 20) ja riudun aivan hillittömässä vauvakuumeessa. Kumppanini on juuri se kenet haluan joten siinä mielessä kaikki on selvää. Saattaa kuulostaa hölmölle vanhempien mielestä, mutta yhdessä on menty aika monien vaikeuksien läpi ja silti seisotaan toistemme rinnalla.

Opiskeluni aloitin juuri ja niitä kestäisi 3,5 vuotta. Järki sanoo että pitäisi opiskella ensin ja sitten vasta hankkia lapsia. Kuitenkin opiskelujen jälkeen olisi hyvä päästä mukaan työelämään, ettei heti putoaisi. (tajuatte varmaan) Tuntuu siltä, että jos alkaa järkevästi ajattelemaan niin lapsen aika (jos sen itse saisi päättää) olisi vasta joskus kun olen n.24-25. Se tuntuu omasta mielestäni hirveän pitkältä ajalta. Haluaisin etten olisi työelämän riuduttama ja että minulla olisi energiaa lapselleni.

Pointtiani on hankala selvittää, mutta toivoisin teiltä kommentteja siitä miten te olette nämä asiat hoitaneet.
3278
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

ehkä kannattaa kuitenkin tehdä vauvat väliin ja jatkaa sitten koulu loppuun niin saa tuoreet paperit työmarkkinoille?
en tiedä mutta...

Äänestä

Olen itsekin 19 ja täytän vajaan puolenvuoden päästä 20. Menin nyt loppukesästä naimisiin ja plussaa kovasti odotellaan tuoreen aviomieheni kanssa. Opiskelut päätin toviksi jättää kun kumminkin on vakituinen työpaikka. Ei kait sinne opiskelemaan nyt niin kiire ole, onhan tässä aikaa, ehtii kyllä :) Omistusasunnonkin hommasimme tähän väliin. Sukulaisetkin kovasti perheenlisäystä meille odottelevat. joten jos teistä siltä tuntuu niin kannatan ehdottomasti lapsen hankintaa! :) Onnea plussaukseen :)

Äänestä

Sain tänään ihan muiden juttujen yhteydessä selville että en ole raskaana. Ei olla yritetty ja pillereitä syön, mutta silti sairaassa mielessäni kun kuulin että sellainenkin koe pitää ottaa niin mietin että mitäs jos.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kuumeilijat kirjoitti:

Olen 19 vuotias tyttö(keväällä 20) ja riudun aivan hillittömässä vauvakuumeessa. Kumppanini on juuri se kenet haluan joten siinä mielessä kaikki on selvää. Saattaa kuulostaa hölmölle vanhempien mielestä, mutta yhdessä on menty aika monien vaikeuksien läpi ja silti seisotaan toistemme rinnalla.

Opiskeluni aloitin juuri ja niitä kestäisi 3,5 vuotta. Järki sanoo että pitäisi opiskella ensin ja sitten vasta hankkia lapsia. Kuitenkin opiskelujen jälkeen olisi hyvä päästä mukaan työelämään, ettei heti putoaisi. (tajuatte varmaan) Tuntuu siltä, että jos alkaa järkevästi ajattelemaan niin lapsen aika (jos sen itse saisi päättää) olisi vasta joskus kun olen n.24-25. Se tuntuu omasta mielestäni hirveän pitkältä ajalta. Haluaisin etten olisi työelämän riuduttama ja että minulla olisi energiaa lapselleni.

Pointtiani on hankala selvittää, mutta toivoisin teiltä kommentteja siitä miten te olette nämä asiat hoitaneet.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu