Jatkoa tarinalle Kaappaus:
Heräsin kun Mika läimäytti minua perseelle.
- Herätys, sä oot nukkunu jo varmaan viis tuntii, Mika sanoi ärtyneesti. Viis tuntia, sehän on niin pieni aika. Samassa ovi aukesi ja siellä oli Markus.
- Tuo se tyttö tonne olkkariin, Markus sano ja jätti oven auki ja lähti. Mä en sustunut liikkumaan, muuta sitten Mika otti mun rinnoista kiinni ja veti nänneistä niin että mä kiljasin kovaa.
- Eiköhän nyt lähdetä, vai pitääkö vetää vielä enemmän. Mä nousi ja Mika vei mut toiseen huoneeseen. Siellä oli telkkari ja sohva ja nojatuoli. Ikkunaa siellä ei ollut.
- Tohon sohvalle perse pystyy, Markus komensi. Mä menin hitain askelin kohti tuolia.
- Vauhtia, Sergei sano ja samassa mä tunsi kädet mun lanteilla. Markus nosti mut tuolille ja se sanoi et pitäisin kunnolla kiinni ja perse kunnolla pystyssä ettei tartte olla kamalan ilkee. Pidin tuolin käsinojista kiinni ja perseeni oli selkänojan päässä. Mika tuli huoneeseen ja sillä oli jotain kädessä, mutten nähnyt mitä. Markus läimäisi muutaman kerran minua perseelle. Sitten tapahtui se kauhein asia kuulin jonkin viuhuavan yläpuolellani ja ennen kuin ehdin huutaa eih! Piiska iskettiin perseeseeni. Se sattuin niin etten voinut huutaa vaan kyynel tuli silmästäni.
- Nyt lasket 50 piiskan iskua ja jos sekoat tai jätät laskematta aloitamme alusta, Markus sanoi. Markus heilutteli piiskaa perseeni yläpuolella ja aloitti.
- Aaiiiih y-yksi, vapiseva ääneni sanoi ja piiska vain jatkoi laulamistaa. Kun olimme 15 piiskauksen kohadalla oli se niin voimakas etten kyennyt sanomaan kuin:
- Aaiii! Sattuuu! Lopettaakaa!!! Teen mitä vaan!!! Samassa nousin tuolista seisomaan ja aloin hieromaan punaista persettäni. Markus lopetti hetkeksi ja katsoi minuun.
- Mitä me sovimme? Nyt meidän täytyy aloittaa alusta ja koska olet noin kuriton lisäämme 50 iskuun vielä 10 iskua ja jos nyt teet samoin tuplaamme iskut. Yritin perääntyä, mutta Mika nosti minu takaisin tuoliin. Tällä kertaa Mika jäi pitämään kiinni minusta ettein nousisi.
- Aloitetaan! Markus sanoi ja piiska alkoi laulamaan. Laskin joka iskun.
- k-ku-kuusikymmentä, aihh! Perse parkani! Luulin, että Markus oli lopettanut, mutta hän läimäytti kerra ja kovaa paljaalla kädellä suoraan perseeseen. Aloin itkemään ja kovaa.
- Vai luulee meidän pikku huora, että me annettais periks, Mika sanoi. Vai, että pikku-huora, mitä väärää olin tehnyt??? Kuulin kameran äänen ja muistin, että Sergeihän otti viime kerralakin kuvia. Tämä nöyryytys oli liian suuri.
- Aaaaa! Huusin kun jokin kylmä kosketti persettäni. Se oli Markus ja hän levitti jotain kylmää perseelleni hitain liikkein. Hänen sormensa eksyi myös persereikääni ja minä parahdin. Mika päästi irti ja Markus nosti minut ja vei "huoneeseeni" ja veti oven kiinni perässään. Lyyhistyin oven etteen olin istumassa kunnes muistin perseeni. Menin sängylleni makaamaan vatsalleen. Mietin miksi tähän oikein jouduin. Mietin myös miksi nännini kovettuivat ja miksi minä kostuin. Mihinkähän he niitä kuvia tarvitsivat. Toivottavasti he eivät pane kuvia nettiin ja ala myymään minua niinkuin Marienhofissa... Nukahdin...
Jatkoa tulle jos yli sata ihmistä on lukenut tämän..
Heräsin kun Mika läimäytti minua perseelle.
- Herätys, sä oot nukkunu jo varmaan viis tuntii, Mika sanoi ärtyneesti. Viis tuntia, sehän on niin pieni aika. Samassa ovi aukesi ja siellä oli Markus.
- Tuo se tyttö tonne olkkariin, Markus sano ja jätti oven auki ja lähti. Mä en sustunut liikkumaan, muuta sitten Mika otti mun rinnoista kiinni ja veti nänneistä niin että mä kiljasin kovaa.
- Eiköhän nyt lähdetä, vai pitääkö vetää vielä enemmän. Mä nousi ja Mika vei mut toiseen huoneeseen. Siellä oli telkkari ja sohva ja nojatuoli. Ikkunaa siellä ei ollut.
- Tohon sohvalle perse pystyy, Markus komensi. Mä menin hitain askelin kohti tuolia.
- Vauhtia, Sergei sano ja samassa mä tunsi kädet mun lanteilla. Markus nosti mut tuolille ja se sanoi et pitäisin kunnolla kiinni ja perse kunnolla pystyssä ettei tartte olla kamalan ilkee. Pidin tuolin käsinojista kiinni ja perseeni oli selkänojan päässä. Mika tuli huoneeseen ja sillä oli jotain kädessä, mutten nähnyt mitä. Markus läimäisi muutaman kerran minua perseelle. Sitten tapahtui se kauhein asia kuulin jonkin viuhuavan yläpuolellani ja ennen kuin ehdin huutaa eih! Piiska iskettiin perseeseeni. Se sattuin niin etten voinut huutaa vaan kyynel tuli silmästäni.
- Nyt lasket 50 piiskan iskua ja jos sekoat tai jätät laskematta aloitamme alusta, Markus sanoi. Markus heilutteli piiskaa perseeni yläpuolella ja aloitti.
- Aaiiiih y-yksi, vapiseva ääneni sanoi ja piiska vain jatkoi laulamistaa. Kun olimme 15 piiskauksen kohadalla oli se niin voimakas etten kyennyt sanomaan kuin:
- Aaiii! Sattuuu! Lopettaakaa!!! Teen mitä vaan!!! Samassa nousin tuolista seisomaan ja aloin hieromaan punaista persettäni. Markus lopetti hetkeksi ja katsoi minuun.
- Mitä me sovimme? Nyt meidän täytyy aloittaa alusta ja koska olet noin kuriton lisäämme 50 iskuun vielä 10 iskua ja jos nyt teet samoin tuplaamme iskut. Yritin perääntyä, mutta Mika nosti minu takaisin tuoliin. Tällä kertaa Mika jäi pitämään kiinni minusta ettein nousisi.
- Aloitetaan! Markus sanoi ja piiska alkoi laulamaan. Laskin joka iskun.
- k-ku-kuusikymmentä, aihh! Perse parkani! Luulin, että Markus oli lopettanut, mutta hän läimäytti kerra ja kovaa paljaalla kädellä suoraan perseeseen. Aloin itkemään ja kovaa.
- Vai luulee meidän pikku huora, että me annettais periks, Mika sanoi. Vai, että pikku-huora, mitä väärää olin tehnyt??? Kuulin kameran äänen ja muistin, että Sergeihän otti viime kerralakin kuvia. Tämä nöyryytys oli liian suuri.
- Aaaaa! Huusin kun jokin kylmä kosketti persettäni. Se oli Markus ja hän levitti jotain kylmää perseelleni hitain liikkein. Hänen sormensa eksyi myös persereikääni ja minä parahdin. Mika päästi irti ja Markus nosti minut ja vei "huoneeseeni" ja veti oven kiinni perässään. Lyyhistyin oven etteen olin istumassa kunnes muistin perseeni. Menin sängylleni makaamaan vatsalleen. Mietin miksi tähän oikein jouduin. Mietin myös miksi nännini kovettuivat ja miksi minä kostuin. Mihinkähän he niitä kuvia tarvitsivat. Toivottavasti he eivät pane kuvia nettiin ja ala myymään minua niinkuin Marienhofissa... Nukahdin...
Jatkoa tulle jos yli sata ihmistä on lukenut tämän..
Vastaukset 3
Vanhimmat
vitun idiootti...sun stooris on iha hyvä mut sä oot lapselline..."jatkoo seuraa jos yli sata lukee tän" mä epäilen et sä et jatkanu koska sun taitos ei riitä...sääli koska mä oisin halunnu oikeest lukee sen loppuu mut ei sit ku on noin helvetin vaikeet...
Täähän on nyt vaan mun mielipide, mutta...
Mikä naurettava juttu! Pliis! Pari korjausehdotusta.
1) Kirjota kirjakielel. Vaiks sitä täytyy kirjottaa enemmän ja se voi tuntuu hassult sitä on silti kivempi lukee. Toi on kuitenki murretta. Yhtä hyvin mäkin voisin kitjottaa novellin "Andreas ja miä". Yhtä naurettavaa.
2) Älä etene niin nopeasti tapahtumasta toiseen. ihminen kuitenkin lukee suhteellisen nopeasti, mikä tekee sen, että samaa asiaa täytyy puida vähintään kahden lauseen ajan.
3) Tee hahmostas uskottava. Jos päätät olla ylpee, niin ole sitten. Älä itke. Jos haluat anella ni älä ole vihanen vaan peloissas. Jos haluat päästä helpolla niin tottele mutta vaan pahimmissa paikoissa taistelet vastaan.
Ellei noi auta ni lue huvikses toi "Kidnappaus, osat 1-4".
Mutta täähän olikin vaan mun mielipiteeni.
Yhdyn osittain aiempien kommenttien mielipiteeseen, mutta haluaisin kuitenkin lukea stoorin loppuun. Voisitko siis jatkaa edelleen? Edellisten tyyppien neuvot saattavat kyllä parantaa lopputulosta, jos jaksat niitä yrittää noudattaa, mutta aivan tarpeeksi hyvää jälkeä tähänkin mennessä.