Kysymys 1. Miksi toimit sijaisvanhempana?
Kysymys 2. Toimiiko yhteistyö biologisten vanhempien kanssa?
-Jos toimii, niin miten?
-Jos ei toimi, niin miksi?
Kysymys 3. Millainen on suhtautumisesi biologiseen vanhempaan?
Kysymys 4. Koetko joskus väsymystä "työssäsi" ja miksi?
Kysymys 5. Mikä palkitsee sinua tässä "työssä"?
Toivon myös biologisilta vanhemmilta asiallista kommenttia näihin asioihin ja omia näkökantojaan.
Kysymys 2. Toimiiko yhteistyö biologisten vanhempien kanssa?
-Jos toimii, niin miten?
-Jos ei toimi, niin miksi?
Kysymys 3. Millainen on suhtautumisesi biologiseen vanhempaan?
Kysymys 4. Koetko joskus väsymystä "työssäsi" ja miksi?
Kysymys 5. Mikä palkitsee sinua tässä "työssä"?
Toivon myös biologisilta vanhemmilta asiallista kommenttia näihin asioihin ja omia näkökantojaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kysymys 1. Toimimme sijaisvanhempina, koska haluamme auttaa perheitä selvittämään elämäänsä ja toivomme, että lapsilla olisi mahdollisuus palata biologisille vanhemmilleen, jossain vaiheessa.
Kysymys 2. Toimii ja ei.
Toisen lapsen vanhempi hyväksyy ja antaa lapselle myös luvan arjen elämiseen.
Toisen lapsen vanhempi ei pidä meihin yhteyttä, mutta lapseensa kyllä ja lapsi häneen. Hän ja hänen sukulaisensa ovat ilmaisseet etteivät ole tyytyväisiä tilanteeseen, mutta meistä onkin hyvä, ettei olla tyytyväisiä vaan tehdään töitä tilanteen muuttamiseksi.
Kysymys 3. Hyväksymme heidät normaaleina ihmisinä ja ymmärrämme heitä ja heidän suruaan. Kuka tahansa meistä voi kohdata onnettomuutta elämässään ja saattaa tarvita siihen tukea.
Kysymys 4. Joskus meistä tuntuu, että sijaisvanhemmaksi ryhtyminen ei välttämättä ollut hyvä ajatus. Koko perhe joutuu koville oirehtivien lasten kanssa, mutta toisaalta myös kasvattaa meitä. Olemme välillä lopen uupuneita taakan alla, mutta onneksi vain hetkellisesti. Eikös se ole normaalia elämää?
Kysymys 5. Lasten hyvä mieli ja vilpitön kiitos palkitsevat. Kiitos ei ole sanallista vaan tulee esim. siitä, että lapsi halaa yllättäen tai oppii asian joka hänelle on ollut vaikea. Lapsen kehityksen seuraaminen ja tasapainottumisen huomaaminen tekee onnelliseksi.
Myös vanhempien yritys tehdä yhteistyötä lapsen edun eteen palkitsee.
1) halu antaa lapselle koti jolta sellainen jostain syystä puutuu.(turvallinen,tavallinen)
2)Yhteistyö toimii biol.vanhempien kanssa vaihtelevasti
3)Biol.vahnemmilla monenlaisia ongelmia,jotka myös näkyvät,vaikuttavat omaan käyttääntymiseen,jaksamiseen.
4)Väsynkö?joka työssä väsyy ajoittain!Onneksi on työnohjausta tarjottavana jos sitä tatvitsisin.
5)Minua palkitsee tässä "työssä"...se kun näkee että monensukupolven ajan jatkunut kierre viinan ja rikosten kanssa katkee.Lapsi kasvaa,varttuu ja voi perustaa oman perheen ja esimerkillään näyttää taas omille lapsille kuinka elämä voi olla "tervettä".Elää voi toisellakin tapaa.Koska usein sitä elää sen mukaan minkä mallin on nähnyt.Niin hyvässä kuin pahassa.
Mua lapset ei sinänsä kiinnosta tippaakaan mies hoitaa muksut kun on sairaseläkkeellä päästään.Emme pidä yhteyttä bioihen (ei kiinnosta).Raha on ainoa motiivi ainakin meillä.
kun kirjoittelee nimimerkkien takaa.Näin se käy,kato seuraava viesti..
Minä olen bio.äiti ja annoin lapseni pois silkasta laiskuudesta.En jaksanut hoitaa niitä.Insivät aina jaloissa enkä päässyt kapakkaan joka ilta.Kaikki sijarit turhia jos heitä ei olis voisin jatkaa elämääni ihan hyvin,karat oppii selviytymään.Mua vainotaan,mä oon ihan hyvä äiti vaikka en välitä paskaakaan lapsistani.
ujuttautua toistenne kenkiin.
Eikä läheskään niin mittavaa karrikointia kuin olisi odottanut...
Olette ehkä jo pehmenemässä?
Siis toisianne kohtaan... Halatkaa päälle :)