Tänään ilmestyneestä Kirkko ja kaupunki -lehdestä:
"Jos sosiaalipalveluja alibudjetoidaan tietoisesti vuodesta toiseen, syyllistytään perustuslain vastaiseen menettelyyn. Siitä pitäisi seurata sakkoja", sanoo Helsingin sosiaaliasiamies LIlli Autti.
Autti on Sosiaaliasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen mukaan rikoslakiin on luotava perusturvarikoksen käsite. Perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon eli sosiaalisiin perusoikeuksiin, mikäli ihminen itse tai hänen perheensä ei pysty niitä hankkimaan. Perustuslain mukaan kuntien on järjestettävä asukkaille 'riittävät palvelut'.
"On häpeällistä, miten lakeja nykyään tulkitaan. Minimistä tulee usein maksimi. Muissa hallintokunnissa määrärahoja lisäätään vetoamalla kustannustason nousuun. Hyväosaisia hyödyttäviä päätöksiä tehdään paljon, huono-osaisia hyödyttäviä ei, koska heillä ei ole tarpeeksi poliittista painoarvoa", Autti sanoi sosiaalisia perusoikeuksia käsitelleessä Helsingin seurakuntayhtymän ja Kansalaisareenan seminaarissa.
"Alibudjetointi johtaa väistämättä sosiaalisektorin määrärahojen ylittymiseen. Sitten julkisuudessa sosiaalialaa syytetään löyhäkätisyydestä! Tietoisesta alirahoittamisesta tulisi kunnan johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä pystyä sakottamaan tai määräämään yhteisösakko", Autti totesi.
Kuten jo terveydenhoidossa, myös sosiaaliturvan hakemisessa ollaan menossa siihen, että ihmisen on itse ajettava oikeuksiaan. Miten esimerkiksi heikko vanhus tähän kykenee?
"Oikeusprosessit vaativat osaamista, uskaltamista ja jaksamista. Muun muassa Kelan päätöksiä on ammattilaistenkin vaikea ymmärtää. On todettu, että eniten valittavat hyväosaiset ja he myös saavat parhaiten palveluja. Ja samankuntoisista vanhuksista miehet saavat palveluja paremmin kuin naiset", kertoi Kelan tutkija Laura Kalliomaa-Puha.
"Jos sosiaalipalveluja alibudjetoidaan tietoisesti vuodesta toiseen, syyllistytään perustuslain vastaiseen menettelyyn. Siitä pitäisi seurata sakkoja", sanoo Helsingin sosiaaliasiamies LIlli Autti.
Autti on Sosiaaliasiamiesyhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen mukaan rikoslakiin on luotava perusturvarikoksen käsite. Perustuslaki takaa kansalaisille oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon eli sosiaalisiin perusoikeuksiin, mikäli ihminen itse tai hänen perheensä ei pysty niitä hankkimaan. Perustuslain mukaan kuntien on järjestettävä asukkaille 'riittävät palvelut'.
"On häpeällistä, miten lakeja nykyään tulkitaan. Minimistä tulee usein maksimi. Muissa hallintokunnissa määrärahoja lisäätään vetoamalla kustannustason nousuun. Hyväosaisia hyödyttäviä päätöksiä tehdään paljon, huono-osaisia hyödyttäviä ei, koska heillä ei ole tarpeeksi poliittista painoarvoa", Autti sanoi sosiaalisia perusoikeuksia käsitelleessä Helsingin seurakuntayhtymän ja Kansalaisareenan seminaarissa.
"Alibudjetointi johtaa väistämättä sosiaalisektorin määrärahojen ylittymiseen. Sitten julkisuudessa sosiaalialaa syytetään löyhäkätisyydestä! Tietoisesta alirahoittamisesta tulisi kunnan johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä pystyä sakottamaan tai määräämään yhteisösakko", Autti totesi.
Kuten jo terveydenhoidossa, myös sosiaaliturvan hakemisessa ollaan menossa siihen, että ihmisen on itse ajettava oikeuksiaan. Miten esimerkiksi heikko vanhus tähän kykenee?
"Oikeusprosessit vaativat osaamista, uskaltamista ja jaksamista. Muun muassa Kelan päätöksiä on ammattilaistenkin vaikea ymmärtää. On todettu, että eniten valittavat hyväosaiset ja he myös saavat parhaiten palveluja. Ja samankuntoisista vanhuksista miehet saavat palveluja paremmin kuin naiset", kertoi Kelan tutkija Laura Kalliomaa-Puha.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos ihmisten sosiaaliset perusoikeudet eivät toteudu?
Kyllä minun puolestani saisivat saada kunnon rapsut!
Asian tekee mahdottomaksi se, että heidän itsensä pitäisi ensin säätää laki, että heidän sakottamisensa olisi mahdollista...