Eli, tehdäänkö niin, että laitetaan tehtävä nro ja muutamalla lauseella kerrotaan mitä itse laitoit siihen tehtävään, taikka mitä siihen olisi mielestäsi kuulunut.
Mulla meni huonosti, joten mitä luultavemmin keväällä ehkä uudestaan.kysymykset osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06syksy/kysymykset/2009/historia.pdf Mutta tässä minun ehdotukset:
2) Kaupunki-->kauppa>rahaa>turvallisuutta>lisää porukkkaa. Jotain heitin ristiretkien elvyttävästä vaikutuksesta kauppaan, kuten myös hansaliitosta ja voimakkaista kaupunkivaltioista. Katovuodet toi myös kerjäläisiä ja onnenonkijoita kaupunkeihin. Ja joitan scheissee lisää.
3)Toteutui käytännössä huonosti, amerikoissa mustat orjat joutu periatteessa samaan duuniin pienestä liksasta, ja säädettiin lakeja jotka syrjivät heitä. Julistusten yhtäläisyys ilmiselvää.. ja ranskassahan oli aika sekasortoinen tilanne ennen ku napoleon kaappas vallan, mutta silloin mennään jo 1800-luvun puolelle joten tiedä sitä
4) tiedonvälityksessä jotain telkkarista, netistä, globalisaatiosta, mediasta, eurooppalaisten arvojen, tapojen etc. leviäminen ja siten vaikuttaminen muihin kulttuureihin ja vielä jotain muuta en muista.
5) Joku kriisi, kuuban ohjuskriisi, mutta emt meniköhän oikein ku siinä kysymyksessä luki että VÄLILLISESTI mukana, mut siinä ne oli kyl aika suoraan. Kuubalta ei kysytty mitn.
6) Ystävyys-ja avunantosopimuksen purkautuminen, sitä kautta suomi kipinkapin EU:hun
Mutta nyt loppuu aika kesken. pitää mennä töihin. Illalla sitten lisäilen omia skeidoja lisää. Nyt vaan kaikki laittamaan omia vastauksiaan!
Mulla meni huonosti, joten mitä luultavemmin keväällä ehkä uudestaan.kysymykset osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06syksy/kysymykset/2009/historia.pdf Mutta tässä minun ehdotukset:
2) Kaupunki-->kauppa>rahaa>turvallisuutta>lisää porukkkaa. Jotain heitin ristiretkien elvyttävästä vaikutuksesta kauppaan, kuten myös hansaliitosta ja voimakkaista kaupunkivaltioista. Katovuodet toi myös kerjäläisiä ja onnenonkijoita kaupunkeihin. Ja joitan scheissee lisää.
3)Toteutui käytännössä huonosti, amerikoissa mustat orjat joutu periatteessa samaan duuniin pienestä liksasta, ja säädettiin lakeja jotka syrjivät heitä. Julistusten yhtäläisyys ilmiselvää.. ja ranskassahan oli aika sekasortoinen tilanne ennen ku napoleon kaappas vallan, mutta silloin mennään jo 1800-luvun puolelle joten tiedä sitä
4) tiedonvälityksessä jotain telkkarista, netistä, globalisaatiosta, mediasta, eurooppalaisten arvojen, tapojen etc. leviäminen ja siten vaikuttaminen muihin kulttuureihin ja vielä jotain muuta en muista.
5) Joku kriisi, kuuban ohjuskriisi, mutta emt meniköhän oikein ku siinä kysymyksessä luki että VÄLILLISESTI mukana, mut siinä ne oli kyl aika suoraan. Kuubalta ei kysytty mitn.
6) Ystävyys-ja avunantosopimuksen purkautuminen, sitä kautta suomi kipinkapin EU:hun
Mutta nyt loppuu aika kesken. pitää mennä töihin. Illalla sitten lisäilen omia skeidoja lisää. Nyt vaan kaikki laittamaan omia vastauksiaan!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjotin jo tonne toiseen paikkaan mitä vastasin hissaan mut kopsaan ne nyt vielä tähän:
Mun mielestä tehtävät 2, 4 ja 7 oli aika lailla sellasia et niihin osas vastata ihan terveellä järjellä. En ollu lukenu lähes yhtään, mutta vastasin noihin ja kyllä mä nyt ainakin läpi luulisin pääseväni. Ei mulla muuta tavoitetta historiasta ollutkaan kun muutenkin se on ylimääräinen aine mulla.
Kakkoskysymyksessä oli siis se että mikä aiheutti eurooppalaisten kaupunkien kasvua vuosien 1100 ja 1700 välillä. Seiska oli se kun piti vertailla niitä kahta tekstiä afrikkalaisten ja eurooppalaisten kohtaamisista ja miettiä mitkä asiat vaikutti niiden kuvausten erilaisuuteen. Nelosta en nyt kuolemaksenikaan muista vaikka vastasin siihen ekana..... Ainii! Se oli se missä piti kertoo miten tiedonvälitys on muuttunu toisen maailmansodan jälkeen ja miten se on vaikuttanu kulttuuriin ja elämäntapaan.
Oiskohan tossa nelosessa pitäny löytää joku yhteys siihen maailmansotaan ja sen seuraamuksiin ja sit siihen tiedonvälitykseen... Mä vaan kerroin miten se on muuttunu mut en et minkä takia.
Sit kakkosessa kerroin vaan kaikista et miten ne on hyvillä paikoilla joista on yhteydet muualle ja kaupankäynnistä ja sellasesta minkä nyt voi päätellä ilman mitään tietoakaan.
Seiskaan kirjotin aika paljon mm. siitä miten niiden ekassa kohtaamisessa kumpikaan osapuoli ei tienny toisesta juuri mitään mut toisessa mustat oli oppinu et valkoset yrittää vaan hyötyä ja riistää niitä ja sen sellasta. Meniköhän ihan metsään...
Vastasin vaan noihin kolmeen koska kello oli jo puoli kaks kun sain nuo tehtyä ja en enää yksinkertaisesti jaksanu pohtia mitään uutta aihetta. En ois muista juuri tiennytkään. Oli sitäpaitsi ihan kauhea vessahätä ja se vessassa käynti kesken kokeen on aina sellanen älytön prosessi joten päätin lähteä kotiin vessaan =).
Mikä se nyt sit on se pisteraja suunnilleen millä pääsee läpi? Eihän noista vastauksista mitään huippupisteitä varmaan irtoa mutta kunhan jotain niin oon tyytyväinen. Ei mun ees tarvii päästä sitä läpi kun on hyvät kompensointipisteet muista aineista, joten lakin saan joka tapauksessa jouluna. Ois vaan kiva ettei ois iitä ylioppilastokarissa. Ja sais ehkä pisteen tai pari yliopistohakuun.
voi helvetti! unohin kokonaa mainita ton YYA-sopimuksen purkautumisen. mä kirjotin tosta neuvostoliitosta et suomi ajautu lamaan ku ulkomaankauppa itään tyrehty lähes kokonaa. ja et liityttii EU:hun ja et suomen teollistumine lähti nousuu. lopetin sen jotenki nii et suomella oli kerranki mahollisuus ite päättää omista asioistaa. sit kirjotin korean sodasta ja mokasin siinä. sit orjista kirjotin mut siin oli nii paljo kaikkea etten jaksa ruveta selittää. tos 9ssä kirjotin oikeestaa vaa toisen maailmansodan kulusta :S sitten mitäs vielä. sit siirtomaista et oli valkosen miehen taakka ja alkuperäiskulttuurit alistettii jne. islamista kirjotin et siel on niitä eri aatteita kuten modernismi, fundamentalismi ja kansallisuusaate. mut kuitenki kaikki korostaa panislamismia.
elikkä mä kirjotan nyt tähän sen mitä nyt loppujen lopuks kirjotin ylenkin sivuille.
1.Orjuus: kirjotin siitä et orjien ansiosta muille ihmisille jäi aikaa politiikkaan ja muihin yhteiskunnan asioihin. ja et antiikin roomassa orja saatto nousta ylemmäski asemassaan jos oli esim kuninkaan hovissa ku niitä käytettii usein neuvonantajina. kotona ne oli monesti opettajia lapsille. uudessa maailmassa intiaanien alistua ja mustien kuljettaminen laivalla amerikkaan ->huonot olot ja moni kuoli jo laivoissa.
5. Korean sota. kirjotin et NL tuki pohjoiskoreaa ja toivo et YV ei puuttuis asiaan mut oli väärässä. Yhdysvallat tuli etelää YK:n kautta. et se oli mahollista ku NL ei ollu käyttämättä veto-oikeuttaan. sit etelä hyökkäs kiinan rajalle asti mut vetäyty kiinan tullessa mukaa sotaa. paljonkohan menee pisteitä ku sekotin vietnamiin ja sanoin et koreat yhisty sosialistiseks?
6. neuvostoliitto: kerroin et neuvostoliitto oli aina vaikuttanu suomen sisäpolitiikkaan ja nyt suomi sai ekaa kertaa ite päättää asioistaan. suomi ajautu lamaan ku ulkomaanpolitiikka itään väheni nii paljo. tosta lamasta kirjotin aika paljo ku en muutakaa keksiny. sit suomi liitty EU:hun ja nykyää on euro ja puhutaa jopa natosta.
7.käsitykset eros toisistaa paljon ja tietolähteinä ei luotettavia ku varsinki jälkimmäinen perustu paljon omiin mielipiteisiin. sit B:hen laitoin yleensäkki jotain siirtolaisuudesta. et jos paikas oli meneillää huonot olot ni eurooppalaiset otettii ilomielin vastaa mut yleensä kuitenki alkuperäiskulttuurit tuhottii ja oli valkosen miehen taakka levittää kristinuskoa
8A: eka selitin mikä alue kuuluu islamilaiseen maailmaan. kerroin et muslimit on korostanu panislamismia mut kuitenki on eri aatteita kute moderni islamismi, islamistinen kansallisuusaate ja fundamentalismi. sit kerroin arabisosialismista ja egyptin tilanteesta. sen Gamal Abdel Nasserin mainittin siel ja suoezin kriisin. sit sanoin et ääriliikkeet on ottanu tavakseen terrorismin mitä suurin osa väestöstä ei kuitenkaa hyväksy ja se jakaa kansaa. sit lopuks et islamilainen maailma eroaa kulttuuriltaan muusta maailmasta ni se on oma yhteisönsä.
9: A:han laitoin et saksa ootti japanin hyökkäävän kaukoidässä. se auttais saksaa ettei kaikki paine kohdistuis siihe ja operaatio barbarossa eli hyökkäys neuvostoliittoon helpottus saksan osalta ku NL joutuis olla varuillaa myös tyynenmeren puolelle.B:hen sitä et japani oli tyytymätön saksan päätöksee hyökätä kysymättä japanilta. et saksa pilas neuvottelut amerikan kanssa. C:ssä kerroin lähinnä vaan toisen maailmansodan kulusta ja siitä mite hitler otti tavotteeksee ekan maailmansodan rauhanehtojen hyvittämisen ja suursaksa-tavoitteen. Japanin tavote oli saada valtaa tyynellä merellä ja kiinan osalla.
mitä veikkaatta et noista vastauksista vois saaha? en tiiä yhtää onko oikee
Juuh..
Mä vastasin kans toho kutoseen, eli siihen jossa oli siitä että miten neuvostoliiton hajoaminen vaikutti suomen kehittymiseen vai miten se nyt olika. Kerroin ite siinä vähä taustoja, että miten siihen hajoamiseen oli päädytty ja sitten että miten neuvostoliitto vaikutti suomen oloihin jatkosodan jälkeen. Siitä sitten pääsin siihen että miten suomen olot muuttuivat, kun neuvostoliittoa ei enää ollut. Mainitsin just YYA sopimuksen, Suomen puolueettomuuden länsimaiden silmissä, EU:hun liittymisen ja muutenki länsimaistumisen. Veikkaisin, että saat ainakin jotakin pisteitä, tuskin toi munkaan vastaus täysiä tuottaa...
Sen lisäks vastasin 9 aika lailla samalla tapaa kuin sinäkin, vähä enempi ehkä kuvasin tilanteita mutta perusajatus sama. Siitähä tais olla täydet jotain 9 pistettä.
Noiden lisäks vastailin kakkoseen, kolmoseen, seiskaan ja kasin B osioon....
Tiedä sitten mitä tuosta tuli, kun lukeminen vähän jäi vähiin, mutta uskon että kaipa se läpi menee....Toivottavasti ainakin:)
kyllä mä uskon että mä läpi pääsen kyllä. mut se on sit toinen juttu että millä arvosanoin. opettaja lupasi viikonlopun aikana ne tarkistella et maanantaina sais käydä kysymässä tulokset
me saatiin reksiltä tänään opettajille annattavat ytl:n vastausohjeet
Hei hissan kirjoittajat!
Tässä Historian opettajien liiton arviointiohjeita, jotka opettajille ovat tulleet. Pikaisesti katsottuna ne ovat aika suppeita, eivät täydellisiä. Jos olette laajemmin pystyneet kirjoittamaan, niin hyvä.
Kysymyksethän löytyvät Hesarista
http://www2.hs.fi/extrat/kotimaa/yo06syksy/2009.html
ja Ylen opinportista pdf:nä
http://www.yle.fi/opinportti/yo/2006_syksy/reaali/
HISTORIA SYKSY 2006
Arvostelun lähtökohtana ovat Lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellyt historian opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet sekä Ylioppilastutkintolautakunnan määräys 20.8.2004 (kohta 8, Arvostelu). Historian reaalikokeessa kokelaalta odotetaan oppiaineen käsitteiden ja keskeisten sisältöjen tuntemusta sekä itsenäistä yhdistely- ja päättelykykyä.
Moniosaisissa kysymyksissä pisteet kertovat osioiden painoarvon, mutta vastaus arvioidaan kuitenkin kokonaisuutena. Kokonaispistemäärä merkitään paperiin selkeästi.
1.
T: Rooman talous nojasi orjatyövoiman käyttöön. Pohjois-Amerikan eteläosissa plantaasitalous perustui orjien tekemään työhön esimerkiksi tupakka- ja puuvillapelloilla. Orjien omistaminen yhteiskunnallisen arvon ja varallisuuden lähteenä ja mittana molemmissa yhteiskunnissa.
K: Pohdintaa orjatalouden merkityksestä tuotantotekniikoiden kehittelyn hidastajana. Orjia omistaneen yläluokan aristokraattinen elämäntapa sekä Roomassa että Pohjois-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa ihonväri määritti selkeämmin orjuutta kuin Roomassa.
2.
T: Kaupunkien kasvun syinä keskiajalla esimerkiksi kaupan vilkastuminen ja väestön kasvu, uudella ajalla löytöretket. Esimerkkejä jonkin alueen kaupan vilkastumisesta ja kaupunkien kehityksestä.
K: Keskiajalla muutto kaupunkiin merkitsi vapautumista maaorjuudesta. Kauppiaiden ja käsityöläisten muutto markkinoiden ja työtilaisuuksien äärelle. Kaupungit kasvavan hallinnon ja hovien sijaintipaikkoina.
3.
T: Yhtäläisyyksinä esimerkiksi puhe tasa-arvosta ja oikeuksista. Periaatteiden toteutuminen tasavaltaisessa Ranskassa esimerkiksi säätyerioikeuksien kumoutumisena. Tasavallan toteutuminen USA:n hallitusmuodossa.
K: Tekstien taustalla valistuksen aatepohja. Yhtäläisyyksinä esimerkiksi kansanvaltaisen hallinnon ja vapausoikeuksien korostaminen sekä vetoaminen oikeuksien luonnollisuuteen. Toisaalta oikeudet eivät koskeneet kaikkia, esimerkiksi orjien rajaaminen itsenäisyysjulistuksen ulkopuolelle USA:ssa. Tarkempaa kuvausta USA:n ja Ranskan tasavaltaisesta kehityksestä, esimerkiksi USA:n itsenäisyyssota ja Ranskan vallankumouksen radikalisoituminen .
4.
T: Tiedonvälityksen kehittyminen painetusta sähköiseen suuntaan. Joukkoviestintä tavoittaa entistä useammat entistä nopeammin. Innovaatioiden ja kulttuuri-ilmiöiden laaja leviäminen. Muutoksen myötä elämäntapa on kaupallistunut ja viihteellistynyt.
K: Nopea, yhä globaalimpi tiedonvälitys vahvistaa massakulttuurin leviämistä ja demokratisoitumista. Tarkemmin eri viestimien kehityksestä ja merkityksestä esimerkiksi radio, TV, internet. Sekä myönteisten että kielteisten kehityspiirteiden arvioiminen (esimerkiksi kulttuurien yksipuolistuminen/monipuolistuminen).
5.
Mahdollisia kriisejä ovat esimerkiksi Korean sota, Suezin kriisi, Berliinin kriisit, Kuuban kriisi, Vietnamin sota, Afganistanin sota.
T: Kriisin osapuolten ja niiden pyrkimysten esittely. Kriisin diplomaattinen ja sotilaallinen kärjistyminen ja laukeaminen. Jokin arvio kriisin seurauksista.
K: Kylmän sodan yleinen tilanne kriisin alkaessa. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton intressit alueella ja tilanteessa. Kriisin vaikutus kansainväliseen politiikkaan ja alueen kehitykseen.
6.
T: NL:n hajoaminen johti YYA-sopimuksen purkautumiseen ja Neuvostoliiton kaupan romahtamiseen. Neuvotteluiden aloittaminen lännen kanssa. EU-jäsenyys 1995.
K: Suomen turvallisuuspolitiikan uudet suunnat, esimerkiksi puolueettomuudesta sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, rauhankumppanuus NATO:n kanssa, Suomen asehankinnat lännestä (esimerkiksi Hornet-kaupat), Venäjän kaupan romahtamisen vaikutukset Suomessa; esimerkiksi työttömyyden kasvu, valtion velkaantuminen ja hyvinvointivaltion kriisi.
7.
T: Ensimmäisen dokumentin mukaan paikallisväestö oli kiinnostunutta, toisen dokumentin mukaan välttelevää. Jonkinlainen arvio kuvausten luotettavuudesta.
K: Pohdintaa tapahtumaselostusten luotettavuudesta. Tulkinnat paikallisväestön ajatuksista epävarmoja. Etnosentrinen asenne saattaa vaikuttaa arvioinnin osuvuuteen.
b)
T: Paikallisväestön kokemukset eurooppalaisten vaihtelevista pyrkimyksistä (esimerkiksi ryöstö, kauppa, tutkimus) vaikuttivat paikallisväestön reaktioihin.
K: Pohdintaa siitä, miten suhtautumiseen vaikuttivat esimerkiksi kummankin osapuolen intressit, teknis-sotilaalliset resurssit tai maailmankuvat.
8A.
T: Islamilaisen maailman maantieteellinen laajuus. Uskonto yhdistävänä tai erottavana tekijänä. Erot esimerkiksi maallistuneisuuden asteessa, eri kansojen kulttuurissa tai elintasossa.
K: Pohdintaa eri islamilaisten maiden kulttuurisista, yhteiskunnallisista ja poliittisista piirteistä, esimerkiksi maallistuneisuudesta ja länsimaisuudesta, naisten asemasta, suhteesta Yhdysvaltoihin.
8B.
T: Yhteys valistusajatteluun. Luonnontieteiden painottuminen suhteessa teologiaan ja humanistisiin tieteisiin. Hyödyn etsiminen esim. maatalouteen liittyvistä tutkimustuloksista.
K: Kehitys Turun akatemiassa. Kotimaisen tutkimuksen sitominen kansainväliseen luonnontieteiden nousuun. Pyrkiminen maatalouden tehostamiseen.
9.
a) Saksan sodanjohto pyrki saamaan Japanin liittymään sotaan Kaukoidässä, jotta Britannian ja Yhdysvaltojen huomio siirtyisi pois tulevasta operaatio Barbarossasta. Liittolaisen Japanin taisteluvalmiutta pyrittiin vahvistamaan.
b) Okan mukaan Japani ei ollut kesällä 1941 vielä valmis laajempaan sotaan. Japani oli keskittynyt sotaan Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kariutti Japanin neuvottelut Kiinasta ja aiheutti sille Yhdysvaltain uhan.
c)
T: Molemmilla mailla laajentumispyrkimyksiä maanosissaan: Saksalla Suur-Saksa ja Japanilla alueiden laajentaminen Kaukoidässä. Maat olivat solmineet Italian kanssa Antikomintern-sopimuksen kommunismia vastaan.
K: Saksaa ja Japania yhdistävä totalitaarinen valtiokäsitys teki niistä demokratioiden ja sosialismin vihollisia. Molemmilla myös nationalismiin, rasismiin ja oman alueen raaka-ainepulaan pohjautuva käsitys oikeutuksestaan lisäelintilaan. Molemmat tavoittelivat alueellista herruutta. Japanin huomio oli selvästi rajautunut Kaukoitään ja kilpailuun Yhdysvaltain kanssa.
10.
a) Svinhufvudin takana poliittinen oikeisto.
b)
T: Sosiaalidemokraateilla oli vuoden 1931 vaaleissa oma ehdokas. Toisessa ja kolmannessa äänestyksessä sosiaalidemokraatit äänestivät Ståhlbergia. Vuoden 1937 vaaleissa ensimmäisellä kierroksella sosiaalidemokraatit kannattivat Ståhlbergia ja toisella kierroksella Kalliota. Sosiaalidemokraatit halusivat molemmissa vaaleissa ennen muuta estää oikeiston ehdokkaan läpimenon.
K: Suomessa vallitsi 1930-luvun alkupuolella voimakas oikeistosuuntaus. Vuonna 1931 Svinhufvud oli oikeiston ehdokas, jolla oli Lapuan liikkeen tuki. Sosiaalidemokraatit halusivat mieluummin presidentiksi poliittiseen keskustaan kuuluvan tai maltillisen oikeistolaisen kuin Svinhufvudin ja äänestivät Ståhlbergia. Vaikka oikeistolainen suuntaus oli heikentynyt vuoden 1937 vaaleihin, sosiaalidemokraatit halusivat estää Svinhufvudin uudelleenvalinnan.
c)
T: Syntyi punamultahallitus eli Maalaisliiton ja SDP:n hallitusyhteistyö. Oikeistosuuntaus heikkeni.
K: Punamultahallitus teki politiikassaan päätöksiä, jotka paransivat kansalaisten elinoloja, esimerkiksi kansaneläkelaki. Kansalaissodan jättämä yhteiskunnallinen juopa alkoi umpeutua. Tämä vaikutti yhtenäistävästi kansaan talvisodan aattona.