Kerrataanpa YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimusta. Sehän on lasten ihmisoikeuksien perusasiakirja.
Miten seuraavat sopimuksen kohdat sopivat mielestänne adoptioon ja adoptoituihin lapsiin sekä heidän bio- ja adovanhempiinsa?
1. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ihmistä.
2. Sopimukseen sitoutuneet valtiot takaavat sopimuksessa luetellut oikeudet kaikille lapsilleen. Lasta ei saa syrjiä millään perusteella eikä rangaista hänen perheenjäsentensä toiminnan tai mielipiteiden vuoksi.
3. Lapsen etu pitää aina ottaa ensisijassa huomioon kaikissa lasta koskevissa toimissa, joita sosiaalihuolto, tuomioistuimet, viranomaiset tai lainsäädäntöelimet tekevät. Lapselle on taattava välttämätön suojelu ja huolenpito.
4. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään sopimuksessa lueteltuja oikeuksia. (Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n 44. yleiskokouksessa 20.11.1989. Suomea velvoittavaksi Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli vuonna 1991.)
ERITYISESTI NÄMÄ:
8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaisuussuhteensa niin kuin laissa niistä määrätään. Jos lapselta on riistetty hänen henkilöllisyytensä, häntä on suojeltava ja autettava henkilöllisyyden palauttamisessa. (Miksi adoptiolapsilta vaihdetaan usein nimet? Vain harvat adoptoidut saavat säilyttää ex-kansalaisuutensa.)
9. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos vanhemmat pahoinpitelevät tai laiminlyövät lasta. Vanhemmastaan erossa asuvalla lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa, paitsi jos se on lapsen edun vastaista. (Miksi adoptiolapset eivät saa ylläpitää suhteita biovanhempiinsa silloin kun biovanhempien henkilöllisyydet ja olinpaikat tiedetään?)
12. Lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. (Miksi adoptiolapset eivät saa vaikuttaa esim. yhteydenpitoon suhteessa bioperheeseen? Tätä on tapahtunut Suomessakin esim. Pelan järjestämissä adoptioissa.)
13. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. (Adoptiolasten täytyy kuitenkin ajatella ja puhua adoptiosta positiivisesti. Jos he muuta ajattelevat tai jopa puhuvat, heidät leimataan häiriintyneiksi.)
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. (Ei ole adoptiolapsella. Ks. kohta 13.)
16. Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa. (Adoptiolapsilla ei kuitenkaan ole oikeutta esim. kirjeenvaihtoon biologisten vanhempiensa kanssa.)
25. Sijoiteutun lapsen olot on ajoittain tarkistettava. (Ovathan adoptiolapsetkin sijoitettuja. Puhutaan adoptiosijoituksesta. Miksi adoptiolasten oloja ei siis ajoittain tarkisteta?)
30. Johonkin etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (Heh, mitenkäs tämä toteutuu adoptiolasten kohdalla?)
35. Lasten ryöstö, myynti ja kauppaaminen on estettävä. (Esimerkit mm. Kiinasta ja Thaimaasta ovat varmistaneet, että kansainvälinen adoptio ei todellakaan ole vapaata lapsikaupasta. Ei Suomessakaan, vaikka niin halutaan uskoa.)
39. Jos lasta on laiminlyöty, hyväksikäytetty, pahoinpidelty, kidutettu tai muuten kohdeltu julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti, tai jos hän on joutunut aseellisen selkkauksen uhriksi, hänen ruumiillista ja henkistä toipumistaan ja yhteiskunnallista sopeutumistaan on edistettävä. (Suomessa ei ole näitä palveluita riittävästi tarjolla lapsiperheille. Adoptioperheille ei ole tarjolla tarpeellisia palveluita. Adoptioperheitä ei myöskään ole velvoitettu käyttämään palveluita, vaikka lapsen etu olisi niitä saada.)
http://www.mll.fi/liitto/toimintalinja/lapsen_oikeuksien_sopimus/
Miten seuraavat sopimuksen kohdat sopivat mielestänne adoptioon ja adoptoituihin lapsiin sekä heidän bio- ja adovanhempiinsa?
1. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta ihmistä.
2. Sopimukseen sitoutuneet valtiot takaavat sopimuksessa luetellut oikeudet kaikille lapsilleen. Lasta ei saa syrjiä millään perusteella eikä rangaista hänen perheenjäsentensä toiminnan tai mielipiteiden vuoksi.
3. Lapsen etu pitää aina ottaa ensisijassa huomioon kaikissa lasta koskevissa toimissa, joita sosiaalihuolto, tuomioistuimet, viranomaiset tai lainsäädäntöelimet tekevät. Lapselle on taattava välttämätön suojelu ja huolenpito.
4. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään sopimuksessa lueteltuja oikeuksia. (Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n 44. yleiskokouksessa 20.11.1989. Suomea velvoittavaksi Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli vuonna 1991.)
ERITYISESTI NÄMÄ:
8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaisuussuhteensa niin kuin laissa niistä määrätään. Jos lapselta on riistetty hänen henkilöllisyytensä, häntä on suojeltava ja autettava henkilöllisyyden palauttamisessa. (Miksi adoptiolapsilta vaihdetaan usein nimet? Vain harvat adoptoidut saavat säilyttää ex-kansalaisuutensa.)
9. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos vanhemmat pahoinpitelevät tai laiminlyövät lasta. Vanhemmastaan erossa asuvalla lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa, paitsi jos se on lapsen edun vastaista. (Miksi adoptiolapset eivät saa ylläpitää suhteita biovanhempiinsa silloin kun biovanhempien henkilöllisyydet ja olinpaikat tiedetään?)
12. Lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. (Miksi adoptiolapset eivät saa vaikuttaa esim. yhteydenpitoon suhteessa bioperheeseen? Tätä on tapahtunut Suomessakin esim. Pelan järjestämissä adoptioissa.)
13. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. (Adoptiolasten täytyy kuitenkin ajatella ja puhua adoptiosta positiivisesti. Jos he muuta ajattelevat tai jopa puhuvat, heidät leimataan häiriintyneiksi.)
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. (Ei ole adoptiolapsella. Ks. kohta 13.)
16. Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa. (Adoptiolapsilla ei kuitenkaan ole oikeutta esim. kirjeenvaihtoon biologisten vanhempiensa kanssa.)
25. Sijoiteutun lapsen olot on ajoittain tarkistettava. (Ovathan adoptiolapsetkin sijoitettuja. Puhutaan adoptiosijoituksesta. Miksi adoptiolasten oloja ei siis ajoittain tarkisteta?)
30. Johonkin etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (Heh, mitenkäs tämä toteutuu adoptiolasten kohdalla?)
35. Lasten ryöstö, myynti ja kauppaaminen on estettävä. (Esimerkit mm. Kiinasta ja Thaimaasta ovat varmistaneet, että kansainvälinen adoptio ei todellakaan ole vapaata lapsikaupasta. Ei Suomessakaan, vaikka niin halutaan uskoa.)
39. Jos lasta on laiminlyöty, hyväksikäytetty, pahoinpidelty, kidutettu tai muuten kohdeltu julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti, tai jos hän on joutunut aseellisen selkkauksen uhriksi, hänen ruumiillista ja henkistä toipumistaan ja yhteiskunnallista sopeutumistaan on edistettävä. (Suomessa ei ole näitä palveluita riittävästi tarjolla lapsiperheille. Adoptioperheille ei ole tarjolla tarpeellisia palveluita. Adoptioperheitä ei myöskään ole velvoitettu käyttämään palveluita, vaikka lapsen etu olisi niitä saada.)
http://www.mll.fi/liitto/toimintalinja/lapsen_oikeuksien_sopimus/
Vastaukset 15
Vanhimmat
On vähänlaisesti aikaa tässä, joten tartun vain muutamaan kohtaan.
"8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaisuussuhteensa niin kuin laissa niistä määrätään. Jos lapselta on riistetty hänen henkilöllisyytensä, häntä on suojeltava ja autettava henkilöllisyyden palauttamisessa. (Miksi adoptiolapsilta vaihdetaan usein nimet? Vain harvat adoptoidut saavat säilyttää ex-kansalaisuutensa.)"
-Tuntemillani adoptiolapsilla (omallamme myös) on tallella se nimi, joka heille on syntymämaassaan annettu. Soisin itsekin, että kv. adoptiolapset saisivat kaksoiskansalaisuuden, eli olisivat sekä Suomen että syntymämaansa kansalaisia. Ajattelimme, että nimi on niitä harvoja asioita mitä lapsemme sai syntymämaastaan mukaan, emmekä sitä halua häneltä ottaa pois.
"13. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. (Adoptiolasten täytyy kuitenkin ajatella ja puhua adoptiosta positiivisesti. Jos he muuta ajattelevat tai jopa puhuvat, heidät leimataan häiriintyneiksi.)"
-Olen väitteestä eri mieltä, enkä tiedä mihin se perustuu.
"25. Sijoiteutun lapsen olot on ajoittain tarkistettava. (Ovathan adoptiolapsetkin sijoitettuja. Puhutaan adoptiosijoituksesta. Miksi adoptiolasten oloja ei siis ajoittain tarkisteta?)"
-Adoptiolapset ovat samassa asemassa kuin perheen mahdolliset biologiset lapset, joitten oloja ei myöskään ajoittain tarkisteta. Adoptiovanhemmat ovat adoptiolapsensa vanhemmat, eivät sijaisia tai väliaikaisia, vaan ihka ehdat.
"30. Johonkin etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (Heh, mitenkäs tämä toteutuu adoptiolasten kohdalla?)"
-Ehkä tässä ei yleistäminen ole aivan paras paikka. Suomessa syntyneiden adoptiolasten kohdalla ei liene ongelmaa. Esimerkiksi meidän lapsemme ei perheeseemme tullessaan puhunut mitään kieltä. Hänen ensimmäinen kielensä on siis Suomi. Jos hän varttuessaan haluaa tunnustaa ja harjoittaa jotakin syntymämaansa uskonnoista, ei minulla eikä puolisollani ole mitään sitä vastaan, ja pyrimme sitä parhaamme mukaan tukemaan. Kulttuurista yhteyttä olemme järjestäneet ja tulemme järjestämään parhaamme mukaan. Olemmekin saaneet ystäviä hänen syntymämaastaan kotoisin olevista ihmisistä, mikä on rikastuttanut meidän vahempienkin elämää.
"35. Lasten ryöstö, myynti ja kauppaaminen on estettävä. (Esimerkit mm. Kiinasta ja Thaimaasta ovat varmistaneet, että kansainvälinen adoptio ei todellakaan ole vapaata lapsikaupasta. Ei Suomessakaan, vaikka niin halutaan uskoa.)"
-En nyt ole tästä ihan varma, mutta tarkoitatko, että lapsikaupan estämiseksi adoptiot pitäisi lopettaa? Käsitykseni mukaan lapsikauppa tästä vain lisääntyisi, kun laillista ja inhimillisin perustein toteutuvaa adoptiota ei enää olisi käytettävissä.
"39. Jos lasta on laiminlyöty, hyväksikäytetty, pahoinpidelty, kidutettu tai muuten kohdeltu julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti, tai jos hän on joutunut aseellisen selkkauksen uhriksi, hänen ruumiillista ja henkistä toipumistaan ja yhteiskunnallista sopeutumistaan on edistettävä. (Suomessa ei ole näitä palveluita riittävästi tarjolla lapsiperheille. Adoptioperheille ei ole tarjolla tarpeellisia palveluita. Adoptioperheitä ei myöskään ole velvoitettu käyttämään palveluita, vaikka lapsen etu olisi niitä saada.)"
-Tästä olen täysin samaa mieltä.
Tulkoon nyt vielä todetuksi lasten oikeuksien johdannosta:
"Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot,
...
"ovat vakuuttuneita siitä,
että perheellä, joka on yhteiskunnan perusryhmä ja sen kaikkien jäsenten ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö, on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin että se pystyy täydellisesti hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa,
tunnustavat,
että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä,"
...
LAINAUS:
"25. Sijoiteutun lapsen olot on ajoittain tarkistettava. (Ovathan adoptiolapsetkin sijoitettuja. Puhutaan adoptiosijoituksesta. Miksi adoptiolasten oloja ei siis ajoittain tarkisteta?)"
-Adoptiolapset ovat samassa asemassa kuin perheen mahdolliset biologiset lapset, joitten oloja ei myöskään ajoittain tarkisteta. Adoptiovanhemmat ovat adoptiolapsensa vanhemmat, eivät sijaisia tai väliaikaisia, vaan ihka ehdat.
LAINAUS LOPPUU.
Eihän kyse ole mistään ehdoista vanhemmista tai biolapsiin verrattavasta asemasta. Kyse on siitä, että adoptiolapset ovat lastensuojelulapsia ja asuvat ei-verisukulaisten luona viranomaisten sijoittamana. Kaikki adoptiolapset eivät voi adoptioperheissään hyvin eivätkä kaikki adoptiovanhemmat ole hyviä vanhempia tai osaa hakea apua ongelmiin. Koska adoptiolapsilla on jo vähintään yksi menetys ja elämäntragedia takanaan, niin tässä yhteydessä ei voida lurittaa tätä iänikuista litaniaa "adoptiovanhemmat ovat OIKEITA vanhempia & adoptiolapset eivät ole sijoitettuja & adoptiolapsilla on biologisten lasten asema". Adoptiolasten samanlainen asema suhteessa biologisiin lapsiin koskee loppupeleissä vain perintöä ja sukunimeä. Se ei mitenkään liity siihen, saavatko lapset hyvää kohtelua ja osataanko heidän erityistarpeisiin vastata tai hakea apua. Kyse on siis LASTENSUOJELUSTA - ei mistään "ehdoista vanhemmista".
Interpedian, Pelan ja Hesan kaupungin pitäisi todella seurata sijoittamiensa lasten oloja ja vointia myöhemmin. Alussahan niin tehdäänkin kohdemaan (tai Suomessa käräjäoikeuden) vaatimuksesta. Ongelmat adoptioperheissä voivat kuitenkin syntyä, ja usein syntyvätkin, vasta paljon myöhemmin. Tätä seurantaa voitaisiin tehdä seurantakäyntejen lisäksi mm. vaatimalla vanhemmilta vuosikuulumiset (esim. kirjallisesti ja vaikka viiden vuoden välein tapaamisissa), kyselemällä lapsen kuulumisia (esim. seurantatapaamiset, kulttuuritapaamiset, lapsille nimetyt sosiaalityöntekijät joille nämä voivat soittaa tarvittaessa, lasten ja nuorten leirit, vertaisryhmät jne). Ideoita ja mahdollisuuksia on todella paljon, mutta toiminta tietenkin maksaa. Tämän pitäisi kuitenkin kai kuulua jälkipalveluun?
Joku on kohta kuitenkin lisäämässä tähän sen, että "eihän biologisia perheitäkään kyylätä lapsen syntymän jälkeen". Unohdin tosiaan tämän kokonaan vuodatuksestani.
Adoptioperheitä ei voida verrata biologisiin perheisiin monestakaan syystä. Vaikka adoptioperhe elää tavallista lapsiperheen arkea, niin se on joka tapauksessa poikkeava perhe. Lapset on uskottu adoptiovanhempien hoitoon ja kasvatukseen, joten perheiden tulisi myös täyttää velvollisuutensa. Adoptiolapsilla on lisäksi merkittävästi suurempi riski kärsiä tietyistä ongelmista kuin biologisissa perheissä asuvilla ystävillään. Jotta adoptiolasten ongelmiin voitaisiin puuttua ajoissa ja välttää toinen (siis adoption jälkeen) riskitekijä elämänkaaressa, on adoption jälkeistä seurantaa ehdottomasti kehitettävä.
Minun tuntemista adoptiolapsista suurimmalla osalla on vaihdettu nimi suomalaisessa adoptioperheessä kokonaan tai osittain. Näitä kai on julkisuudessa: Ei kai Anu Myllärikään ole saanut Anu-nimeä Bangladeshissa? Tietääkö joku onko hänen toisena käyttämä nimi Rohima annettu Bangladeshissa?
8. Lapsella on oikeus säilyttää henkilöllisyytensä, kansalaisuutensa, nimensä ja sukulaisuussuhteensa niin kuin laissa niistä määrätään. Jos lapselta on riistetty hänen henkilöllisyytensä, häntä on suojeltava ja autettava henkilöllisyyden palauttamisessa. (Miksi adoptiolapsilta vaihdetaan usein nimet? Vain harvat adoptoidut saavat säilyttää ex-kansalaisuutensa.)
--> lapsillamme on tallella heidän alkuperäiset nimensä (myös lisänä suomalaiset nimet), lapsillamme on sekä synnyinmaansa että Suomen kansalaisuus
9. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos vanhemmat pahoinpitelevät tai laiminlyövät lasta. Vanhemmastaan erossa asuvalla lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa, paitsi jos se on lapsen edun vastaista. (Miksi adoptiolapset eivät saa ylläpitää suhteita biovanhempiinsa silloin kun biovanhempien henkilöllisyydet ja olinpaikat tiedetään?)
----> lapsiemme biovanhemmista ei ole tieto ts. lapsemme ovat löytölapsia
13. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. (Adoptiolasten täytyy kuitenkin ajatella ja puhua adoptiosta positiivisesti. Jos he muuta ajattelevat tai jopa puhuvat, heidät leimataan häiriintyneiksi.)
----> höpö löpö
14. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. (Ei ole adoptiolapsella. Ks. kohta 13.)
----> kts. edellinen vastaus
16. Lapsen yksityisyyteen, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa puuttua mielivaltaisesti tai laittomasti eikä hänen kunniaansa tai mainettaan saa laittomasti halventaa. (Adoptiolapsilla ei kuitenkaan ole oikeutta esim. kirjeenvaihtoon biologisten vanhempiensa kanssa.)
----> olisimme todella onnellisia jos tietäisimme edes jotain lapsiemme biologisista vanhemmista, saatika voisimme löytää heidät
25. Sijoiteutun lapsen olot on ajoittain tarkistettava. (Ovathan adoptiolapsetkin sijoitettuja. Puhutaan adoptiosijoituksesta. Miksi adoptiolasten oloja ei siis ajoittain tarkisteta?)
---> senkun tarkistetaan jos se antaa jollekulle sielun rauhan - tavallista perhe-elämää tässä eletään
30. Johonkin etniseen, uskonnolliseen tai kielelliseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on oikeus nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään. (Heh, mitenkäs tämä toteutuu adoptiolasten kohdalla?)
---> onko kulttuuri geeneissä ? vai opittua ? millainen on alle vuden vanhan lapsen kulttuuri ? tai kaksivuotiaan ? Pitäisikö lapsen kasvaa Suomessa toisen kulttuurin aikuiseksi - eikä suomalaiseen kulttuuriin ? lapsiemme kieli on suomi - pitäiskö lapsiemme väkisin opetella ja käyttää synnyinmaansa kieltä ? ja tuon lisäksi lapsen pitäisi kenties vielä kuulua eri uskontokuntaan kuin vanhepiensa ? Mikä näistä toimenpiteistä edesauttaa lapsen kehitystä, luottamusta vanhempiinsa, turvallisuuden tunnetta, jonnekin kuulumisen tunnetta ?
39. Jos lasta on laiminlyöty, hyväksikäytetty, pahoinpidelty, kidutettu tai muuten kohdeltu julmasti, epäinhimillisesti tai halventavasti, tai jos hän on joutunut aseellisen selkkauksen uhriksi, hänen ruumiillista ja henkistä toipumistaan ja yhteiskunnallista sopeutumistaan on edistettävä. (Suomessa ei ole näitä palveluita riittävästi tarjolla lapsiperheille. Adoptioperheille ei ole tarjolla tarpeellisia palveluita. Adoptioperheitä ei myöskään ole velvoitettu käyttämään palveluita, vaikka lapsen etu olisi niitä saada.)
----> samaa mieltä ! Toivottavasti sinäkin, huolestuneena kansalaisena, olet tehnyt ja teet osuutesi palveluiden parantamiseksi !
Kiitos kommenteistasi. Kuvasit kuitenkin vain teidän perheen tilannetta kuten ylempänä toinen vastannutkin teki. Luuletteko että tähän viestiin vastaa esimerkiksi kotimaasta adoptoinut perhe, joka työntää kapuloita lapsen ja bioperheen yhteydenpidon rattaiden väliin? Entäs ne adoptioperheet, joissa on Venäjältä adoptoitu lapsi, jonka vanhempien henkilöllisyys on tiedossa? Tai Thaimaasta, Etelä-Afrikasta, Kolumbiasta, Romaniasta, Puolasta, Eestistä, Filippiineiltä tai jostain muualta adoptoinut perhe. Joskus biologisten vanhempien henkilöllisyydet on selvillä.
Minusta näiden keskustelujen ongelma on nimenomaan se että asioista yleistetään 'kaikki adoptiovanhemmat', ' kaikki adoptiolapset', 'kaikki biovanhemmat'. Kuten mielestäni aiheketjun aloittajakin teki.
Siksi mielelläni kerron omista kokemuksistani, jotta joku sellainenkin, joka ei adoptioperheitä tunne, ymmärtäisi että kaikki eivät toimi samalla tavalla. Eikä edes valtaosa adoptiovanhemmista.
Kirjoitat:'...kotimaasta adoptoinut perhe, joka työntää kapuloita lapsen ja bioperheen yhteydenpidon rattaiden väliin?....'
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa ? Millaisissa tapauksissa olet tähän törmännyt ?
Minusta ainoastaan adoptiolapsen (adoptio)vanhemmat pystyvät arvioimaan, onko leikki-ikäinen, murrosikäinen tai yleensäkin alaikäinen valmis tapaamaan bioäitiä tämän kenties yhtäkkiä näin halutessa. Vai kuka sinusta sen tietäisi paremmin ? Eivätkö adoptiovanhemmat tunne lapsensa parhaiten ?
Minusta tässä pitää nimenomaan ajatella vain ja ainoastaan lapsen parasta, ei bioäidin parasta.
Eikä adoptivanhempienkaan.
Yleensähän ei ole kysymys siitä etteikö lapsi saisi tietää biovanhemmistaan tai tavata heitä vaan siitä, koska näin tapahtuu.
Varmasti on ollut tapauksia jossa adoptiovanhemmat 'kieltävät' lapselta bioäidin/biovanhempien/biosuvun olemassaolon. Tämänhän katsottiin aikoinaan olevan lapsen parhaaksi, oli oikein virallinen kanta asiaan.
Nykyisin kyllä adoptioneuvonnassa korostetaan lapsen oikeutta biovanhempiinsa. Mutta en kiellä että silti tässäkin voi olla eriäviä käytäntöjä, ihmisiähän me kaikki olemme, niin adoptiovanhemmat kuin biovanhemmatkin.
Eikö ihmiskauppa yleensä?
Onko mieleesi tullut mitä huonoissa oloissa asuville lapsille tapahtuu kotimaassaan, jos he eivät saa adoption kautta perhettä? Minkälainen lapsen tulevaisuus on ilman rakastavaa perhettä ja mahdollisuutta tulevaisuuteen, koulutukseen jne?
Oletko ajatellut tältä kantilta.
Asioitahan on tietenkin helppo tarkastalle vain yhdeltä suunnalta ja pitää sitä koko totuutena. Asioiden tarkastelu monelta kantilta vaatiikin enemmän. Mene adoptiolapsen asemaan ja mieti sitten. Kuinka hyvin lapsen oikeudet toteutuvat ahtaassa lastenkodissa, jossa tuskin ruokaa riittää kaikille.
Minua tämä aihe ei kosketa oikeastaan ollenkaan, tällainen kärjistys vain pistää silmään ja oli pakko kirjoittaa kommentti.
Mieti asiaa uudelleen.
Eihän aloittaja sanonut että adoptio pitää lopettaa. Hän esitti epäkohtia, joista moniin voitaisiin puuttua jos olisi halua.
En osaa sanoa kantaani muihin juttuihisi, mutta minusta mikään ei voita voileipien ohella adoptiolapsen nimen muuttamista.
Orginaalinimi voi olla kutsumanimi, jos lapsi niin tahtoo. Ja luuletko että häntä ikinä lakattaisiin kiusaamasta, jos hänen nimensä olisi Pylly-Gaselli? Pohdi sanomaani, ääliö.
Jaa-a... Olen yli 40-vuotias Suomesta adoptoitu nainen. Biologinen äitini antoi minulle nimen Iiris. Adoptiovanhemmat nimesivät minut Elinaksi. Jos jostain Thaimaasta adoptoidun tytön nimi sattuu olemaan Porn, niin ehkä nimen vaihtaminen on lapsenkin etu. Sen sijaan en ymmärrä, miksi minun nimi on pitänyt vaihtaa. Tiedän myös Venäjältä adoptoidun naisen, jonka alkuperäinen nimi on Eva ja adoptioperhe nimesi hänet Juliaksi. Kerro minulle, miksi meidän nimet on pitänyt vaihtaa?
Miksi nimenne on pitänyt vaihtaa, sen tietävät adoptiovanhempanne, eikä siihen voi kukaan muu vastata.
Itse olen sitä mieltä, ettei nimeä pidä vaihtaa, jos se on kulttuurisesti sopiva (kuten teillä on ollut). Sen sijaan esimerkiksi aasiasta adoptoiduilla on hyvä olla myös suomalainen nimi jo siksi, että ehdotomalla valtaosalla länsimaisista ei ole mitään käsitystä siitä miten aasian kieliä lausutaan.
..adoptiolapsen kannalta. Ikinä ei ole vanhempani kieltäneet mistään (esim. riparista valittamista) valittamista ja olen saanut saman kohtelun kuin 2 muuta perheen biologista. Kieleni on suomi, kotimaani on Suomi, olen suomalainen. Biologiset vanhempani eivät jostain syystä minua halunneet ta pystyneet minusta huolehtimaan, enkä kaipaa selityksiä. Ymmärrän kyllä hankalaa tilannetta,oli se mikä tahansa! Adoptioperheeni on ainoa perheeni! Kaikille, myös biologisille lapsille, voi sattua perhe joka ei heitä kunnioita. Ei ole kiinni geeneistä välttämättä!
Mistä tiedät ettei biosi sinua kunnioita?onko adoperheesi propagandaa???