Toimeetulotuki

hakijan tulot ja varallisuus jaksotetaan tuleville kuukausille - toimeentulotukinormien mukaan tietenkin. Toimeentulotukena maksetaan ns. perusosa ja lisäksi 93% normien mukaan kohtuullisista asumismenoista. Nykyistä perusosan suuruutta en tarkalleen muista, ja se vaihdellee kunnittain mutta pieni se joka tapauksessa on. Ketjussa mainittu puoli vuotta näyttää kohtalaisen osuvalta karkealta arviolta.
Itse kieltäydyin ottamasta perintöä vastaan, kun se olisi minulle tullut toimeentulotukiasiakkuuteni aikana, enkä maininnut asiasta sosiaalityöntekijälle. Näin vältin perinnön menemisen kunnalle sukulaisteni sijaan. Vuosia myöhemmin kuulin, että kun sosiaalitoimi oli saanut tietää erään toimeentulotukiasiakkaan luopuneen perinnöstä, niin se oli evännyt kuitenkin tältä asiakkaalta toimeentulotuen perintörahojen riittävyyttä vastaavalta ajalta. Perustelu tähän oli se, että asiakas oli kieltäytynyt toimeentulotukeen nähden ensisijaisesta tulolähteestä.
Mieleeni on juolahtanut myös se, että perinnöstä verotetaan aika raskaasti. En tiedä, maksetaanko perintövero kauankin jälkeenpäin vai vähennetäänkö sen määrä esim. perintönä tulleesta talletuksesta. Jos vero maksetaan jälkeenpäin, niin on mahdollista, että sosiaalitoimi laskee kok perinnön toimeentulotuen hakijan tuloksi mutta myöhemmin maksettavaa veroa ei hyväksytä menona. Tämä logiikkahan vastaa nykykäytäntöä opintolainan osalta: se on tuloa otettaessa mutta lyhennyksiä ei hyväksytä menona.

puhelinosakkeesta saatu noin 1600 euroa riitti koko vuoden toimeentulotukiin, vaikka ihan yhteen- ja vähennyslaskulla se ei olisi kattanut koko vuoden asumismenoja, jotka jäi asumistuen jälkeen itse maksettavaksi.

Tuo sosiaalivirkailijoiden laskuoppi on ihan omalaatuinen ja siinä saadaan tuloja tuplattua ja lisäosalla maksettavia menoja hävitettyä ym. On sen verran pähkähullun logiikan tulosta, että kyllä tuota erikoista laskuoppia saakin yliopistossa opiskella.