Jos kuolen

Olen viime aikoina ajatellut, kun olen paljon sairastanut, sekä olen vaimoani reilusti yli kymmenen vuotta vanhempi, miten käy omaisuuteni tulevassa perinnönjaossa, kun meillä ei ole mitään keskinäisiä testamentteja. Eikä myöskään kummallakaan ole perillisiä.

Olen ollut siinä luulossa, että kun mitään keskinäistä testamenttiä ei ole, vaimoni perii automaattisesti kaiken, mikä meillä nyt on minun tahi vaimoni nimissä.

Näin asia olisi mielestäni oikeinkin, mutta kysyn tätä koska sukuni on hyvin vihamielistä vaimoani kohtaan, eli jos heillä on jotainkin "oikeutta" käydä minun omistuksiini kiinni, he (luultavasti) myös sen tekevät sekä saattavat surevan vaimoni hermot äärimmäiselle koetukselle.

Siis pitäisikö minun vielä varmuudeksi testamentata kaikki omaisuuteni vaimolleni, sekä mainita testamentissa, että vaimoni pitää jättää rauhaan, jolloin hän tarvittaessa voisi tätä tahtoani vastaan hakea lähestymiskieltoa, jos sukuni (jonka kanssa en ole tekemisissä) yrittää kiusata tai syyttää vaimoani, tai painostaa häntä luopumaan minun ennen häntä hankkimastani omaisuudesta, sitten jos en enää ole vaimoani puolustamassa, vaan edesmennyt.
131391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Lapsettoman aviopuolison perii (omistusoikeudella) eloon jäänyt puoliso. Perittävän sukulaisilla ei ole asiaan nokan koputtamista.

Viimeksi eläneen puolison kuoltua hänen pesänsä jaetaan pääsäännön mukaan puoliksi kumpaisenkin puolison sukujen kesken. Viimeksi elänyt ei voi testamentilla määrätä muusta kuin omasta puoliskostaan siitä, mitä hänellä kuollessaan on.

Jos puoliso on testamentilla saanut omaisuuden omistukseensa (ilman toissijaismääräystä), se hänen kuoltuaan periytyy vain hänen sukunsa lähimmille perillisille. Tässä tapauksessa viimeksi elänyt voi myös testamentilla vapaasti määrätä kaikesta omaisuudestaan.

PERINTÖKAARI 3 LUKU
"Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Jos viimeksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt perillistä, saavat hänen osuutensa ensiksi kuolleen puolison 2 momentissa tarkoitetut perilliset. (25.2.1983/209)"

Äänestä

Ei vaimoasi vainota eikä hän sure, hän pistää haisemaan!

Äänestä
  • Tuli vaan mieleen,kun meillä on suunnilleen sama tilanne kuin alkuperäisellä,että jos mieheni kuolee ennen minua,joudunko maksamaan puolesta omaisuudestamme perintöveroa,olemme lapseton pari,eli käytännössä muuttamaan omaisuutta:talo ja auto rahaksi,että selviän veroista....jos näin on missähän sitten asun....?

    Äänestä

  • Sama tilanne kirjoitti:

    Tuli vaan mieleen,kun meillä on suunnilleen sama tilanne kuin alkuperäisellä,että jos mieheni kuolee ennen minua,joudunko maksamaan puolesta omaisuudestamme perintöveroa,olemme lapseton pari,eli käytännössä muuttamaan omaisuutta:talo ja auto rahaksi,että selviän veroista....jos näin on missähän sitten asun....?

    Kyllä, perintövero kolahtaa siitä toisesta puoliskosta.

    Äänestä

  • Sama tilanne kirjoitti:

    Tuli vaan mieleen,kun meillä on suunnilleen sama tilanne kuin alkuperäisellä,että jos mieheni kuolee ennen minua,joudunko maksamaan puolesta omaisuudestamme perintöveroa,olemme lapseton pari,eli käytännössä muuttamaan omaisuutta:talo ja auto rahaksi,että selviän veroista....jos näin on missähän sitten asun....?

    "talo ja auto rahaksi,että selviän veroista...."

    Tuo on kyllä liioittelua. Eiköhän noilla vakuuksilla saa pankista pikku vipin jolla maksaa vähäisen perintöveron. Lain mukanaan tuoma hallintaoikeus vielä pienentää veroa roimasti.

    Äänestä

  • putte kirjoitti:

    "talo ja auto rahaksi,että selviän veroista...."

    Tuo on kyllä liioittelua. Eiköhän noilla vakuuksilla saa pankista pikku vipin jolla maksaa vähäisen perintöveron. Lain mukanaan tuoma hallintaoikeus vielä pienentää veroa roimasti.

    Asunto on arvokas,auto ei. Auton myynnillä maksaisin ehkä murto-osan veroista. Asuntoa en voisi myydä,missä sitten asuisin,tuloja ei ole ja pankistakaan tuskin lainaa heruu,kun en ole luottokelpoinen...kiitos 90-luvun ja konkurssin.
    Täytyy vaan toivoa pitkää ikää meille molemmille. Moni meistä ei ehkä tule ajatelleeksi,että "omastaan" vielä pitää maksaa veroa puolisosta ajan jättäessä.

    Äänestä

  • Sama tilanne kirjoitti:

    Asunto on arvokas,auto ei. Auton myynnillä maksaisin ehkä murto-osan veroista. Asuntoa en voisi myydä,missä sitten asuisin,tuloja ei ole ja pankistakaan tuskin lainaa heruu,kun en ole luottokelpoinen...kiitos 90-luvun ja konkurssin.
    Täytyy vaan toivoa pitkää ikää meille molemmille. Moni meistä ei ehkä tule ajatelleeksi,että "omastaan" vielä pitää maksaa veroa puolisosta ajan jättäessä.

    Omasta omaisuudestasi sinun ei tietenkään tarvitse maksaa perintöveroa. Sitä minkä perit puolisoltasi, huojennetaa ensinnäkin puolison saamalla huojennuksella (en muista tarkaan n.7.000€) ja asunnon hallintaoikeuden määrällä jonka saat lain nojalla.
    Jos vero vieläkin tuntuu liian kohtuuttomalta, voit kieltäytyä vastaanottamasta perintöä puolisoltasi. Tällöin se siirtyy suoraan niille joille se siirtyy joka tapauksessa sinun jälkeesi, eli puolisosi toissijaisille perillisille. Tästä huolimatta saat asua asunnossasi loppuikäsi.

    Äänestä

  • putte kirjoitti:

    Omasta omaisuudestasi sinun ei tietenkään tarvitse maksaa perintöveroa. Sitä minkä perit puolisoltasi, huojennetaa ensinnäkin puolison saamalla huojennuksella (en muista tarkaan n.7.000€) ja asunnon hallintaoikeuden määrällä jonka saat lain nojalla.
    Jos vero vieläkin tuntuu liian kohtuuttomalta, voit kieltäytyä vastaanottamasta perintöä puolisoltasi. Tällöin se siirtyy suoraan niille joille se siirtyy joka tapauksessa sinun jälkeesi, eli puolisosi toissijaisille perillisille. Tästä huolimatta saat asua asunnossasi loppuikäsi.

    //Sitä minkä perit puolisoltasi, huojennetaa ensinnäkin puolison saamalla huojennuksella (en muista tarkaan n.7.000€) ja asunnon hallintaoikeuden määrällä jonka saat lain nojalla.//

    Puolisovähennys on tarkalleen 6.800 euroa. (Tämä ei ollut oikaisu, vaan tarkennus, mutta seuraava on oikaisu.)

    Leski, joka testamentin nojalla saa omistusoikeuden perittävän omistamaan osuuteen yhteisestä asunnosta, ei saa verotuksessa hyväkseen mitään hallintaoikeusvähennystä, vaan maksaa täyden perintöveron tästä saannostaan.

    Hallintaoikeusvähennys kuuluu perittävän sellaisille perillisille, jotka saavat omistusoikeuden esineeseen, mutta eivät hallintaoikeutta, koska hallintaoikeus lain tai testamentin nojalla kuuluu muulle taholle (esimerkiksi leskelle).

    Perintöveron välttämiseksi lesken ei tarvitse luopua testamentista kokonaan. Leski voi luopua testamentin tuomasta omistusoikeudesta (asuntoon) ja ottaa testamentin vastaan hallintatestamenttina. Tältä osin omistusoikeus ja verovelvollisuus siirtyvät suoraan Puten mainitsemille perittävän toissijaisille perillisille.

    Äänestä

  • yx tavallinen kirjoitti:

    //Sitä minkä perit puolisoltasi, huojennetaa ensinnäkin puolison saamalla huojennuksella (en muista tarkaan n.7.000€) ja asunnon hallintaoikeuden määrällä jonka saat lain nojalla.//

    Puolisovähennys on tarkalleen 6.800 euroa. (Tämä ei ollut oikaisu, vaan tarkennus, mutta seuraava on oikaisu.)

    Leski, joka testamentin nojalla saa omistusoikeuden perittävän omistamaan osuuteen yhteisestä asunnosta, ei saa verotuksessa hyväkseen mitään hallintaoikeusvähennystä, vaan maksaa täyden perintöveron tästä saannostaan.

    Hallintaoikeusvähennys kuuluu perittävän sellaisille perillisille, jotka saavat omistusoikeuden esineeseen, mutta eivät hallintaoikeutta, koska hallintaoikeus lain tai testamentin nojalla kuuluu muulle taholle (esimerkiksi leskelle).

    Perintöveron välttämiseksi lesken ei tarvitse luopua testamentista kokonaan. Leski voi luopua testamentin tuomasta omistusoikeudesta (asuntoon) ja ottaa testamentin vastaan hallintatestamenttina. Tältä osin omistusoikeus ja verovelvollisuus siirtyvät suoraan Puten mainitsemille perittävän toissijaisille perillisille.

    Aivan oikein. Kiitos kun oikaisit. Olin unessa tuossa hallintaoikeusasiassa. Samalle henkilöllehän se tulee.

    Äänestä

kun minulla ei ole lapsia. Mies kuoli jokin vuosi sitten hänellä oli lapsia.
Meillä oli avioehto.Ja minä olen se varakkaampi puoliso jolta miehen lapset kovasti odottavat perintöä.Perivätkö he mitään ilman testamenttia?

Äänestä
  • eli isänsä perivät (ilman testamenttia) - ei sinun omaisuutta.

    Äänestä

Leskeneläkettä ei (vaimosi) tule saamaan jos on alle 50v - sekin kannattaa huomioon ottaa.

Äänestä

Ellet halua, että omaisuutesi menee puolisosi kuoleman jälkeen sukulaisillesi, voit tehdä testmentin, jossa testamenttaat ensin vaimolle ja sitten hänen jälkeen vaikka paikalliselle ampumaseuralle. Silloin hankalat sukulaiset eivät saa mitään.

Teetä testamentti asianajajalla/lakimiehellä!!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaimo jää kirjoitti:

Olen viime aikoina ajatellut, kun olen paljon sairastanut, sekä olen vaimoani reilusti yli kymmenen vuotta vanhempi, miten käy omaisuuteni tulevassa perinnönjaossa, kun meillä ei ole mitään keskinäisiä testamentteja. Eikä myöskään kummallakaan ole perillisiä.

Olen ollut siinä luulossa, että kun mitään keskinäistä testamenttiä ei ole, vaimoni perii automaattisesti kaiken, mikä meillä nyt on minun tahi vaimoni nimissä.

Näin asia olisi mielestäni oikeinkin, mutta kysyn tätä koska sukuni on hyvin vihamielistä vaimoani kohtaan, eli jos heillä on jotainkin "oikeutta" käydä minun omistuksiini kiinni, he (luultavasti) myös sen tekevät sekä saattavat surevan vaimoni hermot äärimmäiselle koetukselle.

Siis pitäisikö minun vielä varmuudeksi testamentata kaikki omaisuuteni vaimolleni, sekä mainita testamentissa, että vaimoni pitää jättää rauhaan, jolloin hän tarvittaessa voisi tätä tahtoani vastaan hakea lähestymiskieltoa, jos sukuni (jonka kanssa en ole tekemisissä) yrittää kiusata tai syyttää vaimoani, tai painostaa häntä luopumaan minun ennen häntä hankkimastani omaisuudesta, sitten jos en enää ole vaimoani puolustamassa, vaan edesmennyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu