Miksi talon kustannus kasvaa noissa kustannusarvio-ohjelmissa, jos huoneiden neliömäärältään samankokoiset talon tekee osittain kahteen kerrokseen kuin mitä se olisi jos tekisi vain yhteen kerrokseen. Lähtökohtana näissä osittain kaksikerroksissa on ainakin talopelissä se, että toinen kerros on kantavien kattotuolien varassa. Vähän kalliimmat kattotuolit tämä aiheuttaa ja eristeiden siirtämisen lähelle kattopintaa. Luulisi kuitenkin että selvästi kalliimpaa olisi se, että joutuu pohjan alaa kasvattamaan ja samalla kasvaa seinien ja katon pinta-ala. Portaat ovat myös varsin halpoja. Luulisi siis että kattotuolien tilan käyttäminen olisi edullisin tapa lisätä pinta-alaa.
kustannusarviot
pihipekka
173857
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
verrattuna yläkertaan, ja vieraalla teetettynä se maksaa maltaita.
minulla 1,5krs talo ja huomannut käytännössä samanasian. Kaikki hommat jotka voi tehdä maasta tai matalalta työtasolta hoituvat huomattavasti nopeammin kuin telinehommat. Toinen juttu on kaikki 1,5krs talojen ylimääräiset puuhaamiset ilmanvaihdon,sähköjen eristämisen ja levyttämisen kanssa.
Mitä talopeli sanoo kustannuseroksi suurella omantyön osuudella? Luulisin että materiaalihinnoiltaan 1,5krs ja osittain 2krs talo voi olla halvempi mutta työmäärältään suurempi.
turikustannuksia ainakin on tullut paljon. Lisäksi en tiedä välipohjasta, onko ontelo kalliimpi kuin maanvarainen laatta. Kalliiksi tulee, mutta hienoakin tulee.
...yläkerran huoneneliöt on reilusti halvepia kuin alakerran neliöt.
Saisisko vähän tarkennusta ?
...muoto kustannustehokkuudessa on pallo.
Jos otetaan ainetta, jolla on pintajännitystä, se hakeutuu muotoon, jossa koko on mahdollisimman suuri ja vaipan pinta-ala mahdollisimman pieni - saippuakupla on kaikille tuttu esimerkki tuosta.
Taloihin tämä pätee siten, että jotakuinkin 125 m2 ja 5 h + k voidaan vielä kuvitella tehtäväksi kustannustehokkaimmin 1-tasoisena. Kaikki suuremmat talot menee 2-tasoisiksi, jos haetaan kustannustehokkuutta pelkästään.
Samaan suuntaan vaikuttavia tekijöitä on useampia, mutta kaikki ne lähtee tuosta saippuakuplajutusta:
* isoissa taloissa tulee väkisinkin käytävätilaa, mutta ne voidaan minimoida 2- tasoisissa taloissa.
* rakennuksen vaippaa - lattioita, seiniä ja kattoja - on vähemmän asuttavaa nliötä kohden 2-tasoisissa
* putket,, sähköt ja muut installaatiot minimoituvat, kun yläkerran veski on lähempänä alakerran veskiä
* etc
Näppituntumana heittäisin, että 150...180 huoneneliötä tulee 2-tasoisena tuollaisen lopulle 10 % halvemmaksi kokonaiskustannuksiltaan.
Toteutsussuunnittelu on erityisen tärkeä kun kerroksia on enemmän kuin yksi. Rakennustarvikkeiden siirto ylempiin kerroksiin, tehokkaat telineet, nosturit jne. Jos erilaiseen siirtelyyn menee liika aikaa, materiaaleissa saatavat säästöt palavat hetkessä työmaalla juoksenteluun. Työ on hyvin kallista Suomessa.
Minkän takia niitä pallotaloja ei rakenneta tai edes jotain optimaalisempaa muotoa hyödynnetä rakentamisessa? Energian hinta nousee kohisten. Vähemmän seinäpintaa ja nurkkia tarkoittaa vähemmän lämpöhäviöitä.
Tuossa kommentissasi oli juuri se surullisen kuuluisa teoria, ja jos sitä ei osta yhdistää järkevästi ja osaavasti suunnitteluun, jossa on myös tiedettävä, ymmärrettävä ja ennen kaikkea hyväksyttävä järkevän toteutuksen mahdollisuudet ja rajoitteet eri materiaaleilla. Pallo voi hyvinkin olla muotona kustannustehokas vaikkapa kumista tehtynä, mutta tee siitä sitten kustannustehokkaasti hyväksyttävä ja asuttava talo. Taitaa olla vähän hakusessa kuitenkin sinulla tuo toteutuksen ja järkevän suunnittelun yhdistely, maksaa vain asiakkaillesi aika lailla ylimääräistä.
No, selvinnee kuitenkin.
En ajatellutkaan että nykytilanteesta siirryttäisiin suoraan pallojen rakentamiseen. Energian hinnan nousuvauhti vain pitäisi mielestäni ottaa talojen suunnittelussa huomioon. Kymmenen vuoden kuluttua kuluttajatkin alkavat olla kiinnostuneita asuntojen energiatehokkuudesta. Suorakulmioon kylkeen liitettävät erkkerit maksavat sekä rakennettaessa että asuttaessa. Ne muutamat neliöt maksavat yllättävän paljon.
Jos talosta tehtäisiin esimerkisi "neljännes donitsi". Talo sijoitettaisiin rakennuspaikalle niin että pitkä sivu on etelään päin. Sinne suurin osa ikkunapinta-alasta. Näin saataisiin lämpöä ja valoa ikkunoista ja pohjoisen puolen seinästä lämpöhäviöt olisivat pienehköjä, kun siellä ei ole ikkunoita. Muotona se ei poikkea liikaa suorakulmiosta, joten huoneiden sijoittaminen ja sisustus onnistuu olemassa olevilla opeilla.
Esittämäni malli ei tietenkään olisi mikään lopullinen vaan enemmänkin siirtymävaiheen vaihtoehto.
halvemmisksi tehdä eli myytäviä neliöitä saa enemmän tontille halvemmalla. Eihän takennusliikkeet niitä muuten tekisi.
Mutta tosiaan hyvin suunniteltuna se kannatta, kertarakentajalta ei onnistu kovin helposti jos teettää vieraalla ja pitää olla vuokranosturit ja telineet.
Perustukset, perustaminen on varsin kallis osa rakennuksen kokonaisuudesta.
Perustusten neliömäärä puolittuu 2-kerroksisessa verrattuna 1-kerroksiseen.
että ns. 1½ krs. talo tulee hiukan halvemmaksi loppukustannuksiltaan kuin vastaavan kokoinen 1 krs. talo. Tuo pitää paikkansa mitä tuolla aiemmin sanottiin, että talon neliöiden määrän on oltava suurempi. Itse rakensin talon jossa on 214 m² lattiapinta-alaa ja se tuli osapuilleen 10 -15 % halvemmaksi kuin vastaavan kokoinen 1 krs. talo.
Sitten tuohon energia hommaan. Nou hätä energian hinnan noususta. Suomessa rakennetaan jo ns. matalaenergiataloja joiden energiakulutus jää muistaakseni noin puoleen, jopa vieläkin pienemmäksi, vastaavaan ns. normaalilla tavalla rakennettuun taloon verrattuna. Ruotsalaiset ovat pistäneet paremmaksi, siellä rakennetaan jo ns. nollaenergia taloja. Tämä tarkoittaa sitä, että talot tuottavat itse kuluttamansa energiamäärän tai jopa yli oman tarpeen. Rakennus on myös sellainen, että siinä ei ole lämmitysjärjestelmää ollenkaan. Yhtenä ratkaisumuotona on tuo mainitsemasi ikkunoiden sijoittelu ilmansuuntien mukaan. Siinä on energiatehokkaat ikkunat ja ovet. Alapohjan eristyspaksuus on 300 mm. seinien eristyspaksuus on 400 mm. ja yläpohjan eristyspaksuus 500-600 mm. Lämpönsä talo saa mm. kodinkoneiden- valaistuksen ja ihmisten luovuttamasta lämmöstä. Tietenkin siinä on vielä erittäin tehokas lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Niin ja vielä, ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä näihin taloihin. Tästä tuli dokkari Yleltä joskus viime talvena, se oli muistaakseni Ylen avoimen yliopiston joku energia juttu.
ja kokemukseni, että ns. 1½ krs. talo tulee hiukan halvemmaksi loppukustannuksiltaan kuin vastaavan kokoinen 1 krs. talo. Tuo pitää paikkansa mitä tuolla aiemmin sanottiin, että talon neliöiden määrän on oltava suurempi. Itse rakensin talon jossa on 214 m² lattiapinta-alaa ja se tuli osapuilleen 10 -15 % halvemmaksi kuin vastaavan kokoinen 1 krs. talo.
Sitten tuohon energia hommaan. Nou hätä energian hinnan noususta. Suomessa rakennetaan jo ns. matalaenergiataloja joiden energiakulutus jää muistaakseni noin puoleen, jopa vieläkin pienemmäksi, vastaavaan ns. normaalilla tavalla rakennettuun taloon verrattuna. Ruotsalaiset ovat pistäneet paremmaksi, siellä rakennetaan jo ns. nollaenergia taloja. Tämä tarkoittaa sitä, että talot tuottavat itse kuluttamansa energiamäärän tai jopa yli oman tarpeen. Rakennus on myös sellainen, että siinä ei ole lämmitysjärjestelmää ollenkaan. Yhtenä ratkaisumuotona on tuo mainitsemasi ikkunoiden sijoittelu ilmansuuntien mukaan. Siinä on energiatehokkaat ikkunat ja ovet. Alapohjan eristyspaksuus on 300 mm. seinien eristyspaksuus on 400 mm. ja yläpohjan eristyspaksuus 500-600 mm. Lämpönsä talo saa mm. kodinkoneiden- valaistuksen ja ihmisten luovuttamasta lämmöstä. Tietenkin siinä on vielä erittäin tehokas lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä. Niin ja vielä, ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä näihin taloihin. Tästä tuli dokkari Yleltä joskus viime talvena, se oli muistaakseni Ylen avoimen yliopiston joku energia juttu.
Laittaessai tuota ensimmäistä viestiä, ilmoitti palvelu, että toiminto on tilapäisesti suljettu.
Poistuin siis hiljaa taka vasemmalle. Latasin uudelleen viestin parinkymmenen minuutin kuluttua ja kuinka ollakaan sieltähän se ensimmäinenkin postaukseni tupsahti ilmoille. Mode voi poistaa toisen postauksen.
paljon. Meillä pelkästään hinnanERO tiilikattoon oli 2.500 euroa, kun vaihdoimme peltikattoon. Pelti oli siis 2500 kalliimpi kuin tiili, kattomatsku (pellit, ruuvit jne) oli 6.600. Puutavara erikseen.
tai tulee laskennallisesti tai kokonaan itse tehden. kun olen laskeskellut telinekuluja, ennenkaikkea niiden aiheuttamaa työn hidastumista, haalaamiskuluja ym. ylimääräistä pomppimista olen tullut tulokseen että 2 kerrosta on todella kalliimpaa rakennuttaa.. ehkä juuri sen 10...20 % Mulla ei tosin ollut juuri vihtoehtoja: 260 m2 ei oikein sovi 1 tasoon..