Periytyykö maksamaton perintövero toiselle?
Jos esimerkiksi mies kuolee auto-onnettomuudessa ja hänet perii läheisimpinä omaisena setä, joka kuolee myös jonkin ajan kuluttua, muttei ehdi maksaa perintöveroa. sedän perintö siirtyy hänen pojalleen. pitääkö pojan maksaa sedältä saaman perintöveron lisäksi myös sedän maksamaton perintövero, vai pidätetäänkö se sedän omaisuudesta.
Jos esimerkiksi mies kuolee auto-onnettomuudessa ja hänet perii läheisimpinä omaisena setä, joka kuolee myös jonkin ajan kuluttua, muttei ehdi maksaa perintöveroa. sedän perintö siirtyy hänen pojalleen. pitääkö pojan maksaa sedältä saaman perintöveron lisäksi myös sedän maksamaton perintövero, vai pidätetäänkö se sedän omaisuudesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Se pidätetään sedän omaisuudesta.
Eli, jos sedällä ei ole muuta omaisuutta, kuin vasta perinnöstä saatu - - esimerkin muodossa:
kuolleella oli 100.000
setä sai 100.000 - n. 30% jää 70.000
poika peri sedän 70.000 - n. 20% jää 50.000
Sedän poika alkuperäisestä perintöomaisuudesta 50.000 eli toisin sanoen perintövero periytyy.
Sedän kuolinhetken tase eli perukirja sisältää omaisuutta ja mahdollisesti velkoja. Nämä velat joiden mukana saattaa olla yhtenä mm maksamaton perintövero, maksetaan ennen perinnönjakoa.
Perintövero ei siis "periydy", vero ei tule perillisen ts pojan maksettavaksi, se on pesään kuuluva velka ja siten pesästä maksettava.
Laskennallisesti käy, kuten esitit (tosin noilla veroprosenteilla 56.000 lienee lähempänä), mutta noita peräkkäisiä verotuksiahan on maailma täynnä.
Jaa, miten niin ei tule pojan maksettavaksi.
Jos perintövero raukeaisi, kun setä ei pystynyt tai paremmin sanottuna, ei ehtinyt maksaa ennen kuolemaansa, niin silloinhan vero ei periytyisi.
Mutta jos vero niistetään sedän omaisuudesta ennen pojalle siirtyvää omaisuutta, niin silloin sedän perintövero-osuus rasittaa pojalle tulevaa perintöä. Eli jos perintövero ei periytyisi poika olisi perinyt suoraan ensimmäisenä kuolleen miehen omaisuuden n. 30 prosentilla.
- Jos nyt oikein ymmärsin..
Jos poika olisi suoraan perinyt kuolleen miehen omaisuuden, toki olisi mennyt vain se 30%. Sitä testamenttia olisi varmaan kannattanut jonkun harkita aikanaan. Mutta joka periminen on oma tapahtumansa, jolla voi olla veroseuraamuksia.
Veroa ei kuitenkaan poika maksa, vaan se menee pesästä. Jos esim setä olisi ehtinyt kuluttaa ne 70.000 ennen kuolemaansa, mutta ei maksaa veroja, olisi kuolinpesä ylivelkaisena haettu konkurssiin, eikä poika silloinkaan olisi maksanut veroja.
Siis ne eivät periydy.
No, joo, noinhan se tietenkin.
Tuossa esimerkkitapauksessani ei kai poika olisi enää voinut olla perijä, muuten kuin testamentin kautta. Eihän serkut enää peri, vai miten se on.
Mutta onhan se tuo vero melkoinen leikkuri, kun ajattelee, että suurin osa omaisuudesta on syntynyt jo verojen maksun vähennetystä määrästä. Ja jos kuolema vierailee tiheästi sukupolvien välillä, niin voi joissakin erinäisissä tapauksissa puoletkin kadota omaisuudesta veroihin.
Siis testamentteja vääntämään ja muuta veroteknistä suunittelua harrastamaan ...
Noinhan ne peräkkäin menee mukavasti rahat verottajalle. Tuntuu vain paljolta siksi, että se tapahtuu noin lyhyellä aikavälillä. Kaikki omaisuushan on normaalisti hankittu nettoansioilla, joten verottaja on jo vienyt yhden 30-40%. Ja muissa kustannuksissa on maksettu alv:tä 22% ja silleen..
Eri asia periaatteessa on kun kuolemat sattuu aivan samanaikaisesti, esim osa perheestä kuolee autokolarissa. Kuka kuoli ensin ja kuka perii kenetkin... No, onneksi se on toinen juttu ja siihen on valmiita ratkaisuja.
Eihän testamenttikään poista veroa, mutta muita keinoja kai löytyy. Siinä onkin kumma juttu, että miksi lainsäädännöllä ei voi yksinkertaistaa perintöverotusta, että se auttaisi tavallisia kansalaisia, joilla rahasta on muutenkin nyysää. Mutta sitten on keksitty suuri määrä porsaanreikiä; vakuutussäästämistä ja vuosisiirtoja, joilla asianosaavat voivat keinotella ja vähentää verorasitetta.
Onhan niitä vanhoille ihmisille tehty omaisuudensiirtomalleja lapsia varten, joissa omistus siirtyy, mutta vanhuksille jää käyttöoikeus, esim. asumiseen.
Mutta miksi tuollaisia lakeja yleensä värkätään, mikä niiden merkitys on. Totta kai jokainen vanhuskin haluaa omistaa itsehankkimansa omaisuuden loppuun asti, miksi sitä vaaditaan, että siitä pitäisi luopua ennen aikojaan.
mutta testamentilla voidaan ohittaa sukupolvi tai kaksikin, jolloin veroa menee vain kerran.
Jos esim sedällä esimerkissä olis ollut 4 lasta olisi testamentilla voitu jakaa heti neljään tai viiteen osaan, jolloin yksi 30% porras olisi jäänyt pois ja lisäksi määrästä johtuen prosentti olisi jäänyt paljon pienemmäksi.
Puhumattakaan elinaikana annetuista lahjoituksista.
Kyllä sitä suunnittelua pitäisi tehdä, mutta kun haudassa tuo jälkiviisaus paljon auta :-)
en jaksunut lukea koko ketjua läpi, mutta perintöveroa ei tarvitse maksaa siitä omaisuudesta jonka vainaja on perinyt, jos näiden kuolemantapausten välillä on alle kaksi vuotta. tätä kai kysyttiin.
Sorry, unohdin.
Käytännössä se useimmiten ei jää kuitenkaan verottamatta. Mutta tässä tapauksessa kyllä koska perintöveroluokka ei nyt muutu.
Tavallisemmissa tapauksissa, kuten jos vainajan veljen kuoltua veljenpoika perii, niin veroluokka muuttuu II:sta III:een ja vero vastaavasti kaksinkertaisesta kolminkertaiseksi, koska veroluokka määritään kaukaisimman sukulaisuussuhteen mukaan. Suhdelukuhan vastaa suunnilleen peräkkäisten verojen määrää.
Vastaavasti, jos kyseessä olisi ollut vainajan isovanhemman kuoltua sedän periminen, olisi kertoimet olleet kolminkertaisesta viisinkertaiseksi.
jep. asiaa koskeva pykälä kuuluu:
"Milloin samasta omaisuudesta olisi kahden tai useamman, kahden vuoden kuluessa sattuneen kuolemantapauksen johdosta suoritettava perintöveroa, on siitä maksettava veroa vain kerran, sen sukulaisuussuhteen mukaan, mikä näissä tapauksissa on kaukaisin."
verottaja ei ko asiaa omatoimisesti tutki, vaan asia jää käytännössä perunkirjoituksen toimittajan asiantuntemuksen varaan. mikäli seikka on jäänyt peruskirjassa selvittämättä, onnistuu oikaisu jälkikäteenkin käytännössä helposti.