Minun kissani Rudolf katosi 1 kerran vähän päälle kaheks kuukaudeks. Huusin sitä joka päivä. Yhtenä päivänä olimme tulossa mökiltämme. Minä jotenkin aavistin että nyt Rudolf tulee takaisin(katokus kävimme aina välillä katsomassa tulisiko Rudolf kotiin)Sitten se tulikin kotiin! Itkin kauhean kauvan ilosta, se oli todella ihanaa!! No tuo minun ihana kissa Rudolf katosi jälleen mutta silloin päivää ennen terrori-iskua eli 10.9.2001 Ensinmäiset kaksi päivää katoamisesta luulin että se on vain vähän ulkona , koska se on ennenkin ollut 2 päivää pois , mutta se ei ole vieläkään palannut. Siitä meni noin puolivuotta tai vuosi kun otin uuden kissan. En koskaan unohda Rudolf kissaa..
omistettu Rudolffin muistolle
kissansa menettänyt..
4192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
suosimaan turvallisempaa ulkoilumutoa, kuten valjaissa viemistä tai mahdollisesti ulkotarhan rakentamista. Kissa on pitkäikäinen eläin ja siihen kerkiää kiintyä. Kissan ei kuulu ulkoilla vapaasti. Itse olen sen verran itsekäs, että haluan kissani elävän turvallista elämää, koska välitän siitä liikaa ja en halua menettää sitä ja ottaa riskiä, että joku tekee pahaa kissalleni tai se jää auton alle tai saa tauteja jne...
Kaverin kissa kans, ulkokissa, katosi jokunen vuosi sitten ja oli omilla teillään puoltoista vuotta kunnes eräänä päivää palasi pihalle kuin mitään ei koskaan olisi tapahtunutkaan. Sitä kissaa ehdittiin surra. Mutta sepä palasi ja toi mukana uuden tyttöystävänsä, joka myös nykyään asuu kaverin luona :)
Näinkin voi käydä :)
munki kissa on kadonnu noin kuukausi sitten!!mä asun kerrostalos mut mun kissa pääsee sinne!!mun kissa on 3vuotta ollu sisäkissa..naapurit silloon tällöön näkee sen lähettyvillä!!oon käyny sen kaa narunpääs pihalla ja se rakastaa olla pihalla!!siis ennen kävin!!
Itselläni oli ollut Pörri niminen kissa kauemman kuin itse muistan. Kerran se oli poissa kotoa 1-2 viikkoa (joka oli sille harvinaista). Itkin joka ilta kunnes nukahdin, kunnes eräänä aamuna noin kello 6 ulkoa kuului kolinaa ja äiti päästi Pörrin sisälle. Minä olin yhtä hymyä ja iloa sen jälkeen. Sen polkuanturat olivat jotenkin kärsineet. Taisi tehdä pitkän reissun.
19.6.1999 lähdimme vesipuisto Serenaan. Se päivä oli viimeinen päivä jolloin näin Pörrin. Vieläkin joskus näen unta että Pörri tulee kotiin, se on niin todentuntuista unta. Ja kun aamulla herään meinaan purskahtaa itkuun.
Mutta älä anna tämän masentaa! Erään ystäväni kissa oli kadoksissa 2 vuotta ja tuli takaisin kotiin. Siis ihan hyvin Rudolf voi tulla vielä takaisin!:)