talousjärjestelmä on sellainen, että oma asunto on lähestulkoon oltava kun eläkkeelle pääsee. Haluan nähdä kun nämä tämänpäivän vuokralaiset maksavat 80% eläkkeestään pelkkää vuokraa.
Ikävä todeta
mutta suomen
5542
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä aion maksaa eläkkeestäni vuokran.
Ennen eläkeikää en kyllä vuokralle taida taipua... Mutta sitten on hyvä myydä vähän kertynyttä omaisuutta (vaikka kämppä tai kaksi) ja lähteä muutamaksi vuodeksi maailmalle. Austella vaikka etelässä vuokralla...
kannattaako kaikkea laittaa yhden kortin varaan?
Onhan elämässä muitakin vaiheita kuin eläkkeellä olo. Minun mielestäni ihmisen elämän aikana aikajakso 0-50 v on se hauskin ajanjakso, jolloin tapahtuu kaikkea mukavaa. Kannattaako se aika tosiaankin satsata siihen, että maksaa jotain homeista CCCP-kuutiota ja luopuu kaikesta muusta ihan vaan sen vuoksi, että on sitten eläkkeellä halvempi asua, jos sattuu sinne saakka pääsemään.
Mistä tämä mieletön omistamisen vimma oikein juontaa juurensa? Onko asunnon omistaminen se juttu, jolla pyritään nostamaan omaa yhteiskunnallista asemaansa keinotekoisesti eli halutaan olla mukana omistajien joukossa. Omistajathan ovat yleensä varakkaita ihmisiä, eikä omistamisen ihanuutta ole tarkoitettu kaikille, niin se vain ikävä kyllä on.
Se on mielestäni aivan eri asia, jos on pystynyt järjestämään taloutensa niin hyvään kuntoon, että pystyy asunnon ostamaan käteisellä tai korkeintaan pienellä velkaosuudella. Se on ehdottomasti järkevää, kunhan ostaa oikeana aikana, eikä kauhessa "ostohysterissa" ja ostaa lisäksi sellaisen asunnon, jossa on mukava asua ja jossa perhe viihtyy.
Herääkin kysymys. Vastaako ostamasi asunto sitä kuvaa asunnosta jota ihannoit vai ostatko ihan vain sen vuoksi, että oma on saatava, olkoon asunto sitten vaikka millainen homepommi jossain lähiössä? Tai ostatko asunnon ihan vaan siksi, että muutkin ostavat ja on mukava sanoa kavereille, että asutaan omassa. Kasvaako egosi tällä ja siirrytkö omasta mielestäsi yhden portaan ylemmälle tasolle yhteiskunnan arvoasteikossa?
Ihmisillä pitäisi olla muitakin arvoja elämässään kuin kuppanen homekuutio, joka ostettiin järkyttävän suurella velalla, järkyttävään huonoon aikaan ja lisäksi asunto ei juurikaan vastaa sitä kuvaa asunnosta, jossa haluaisin asua.
Minusta tämä on aika omituinen piirre suomalaisissa ihmisissä ja en tosiaankaan pysty sitä käsittämään vaikka kuinka haluaisinkin.
ei oman asunnon omistaja joudu luopumaan mistään.3-kertaa vuodessa aurinko-lomalla,viikonlopun hotellilomat kotimaassa.jalkapallomatkat englantiin 3-5 kertaa kaudessa.yms..... talvella lapin lomat. mistä minä vielä olen jäänyt paitsi tai perheeni????????????
bumerangi on se, että vuokralaiset luulevat omistusasujan jäävän jostain paitsi kun hän oman ostaa. Vai kertooko tämä vain näiden tuhnupoloisten omista laskelmista. Ei taida olla tuulesta temmattua tämä max 2700€ kuukaudessa bruttona per vuokraperhe. Vai olikos se 2800€. Ymmärrän kyllä jos pelottaa ja luulet että omistusasuja joutuu jättämään elämästä nauttimisen pois.
toiminut aivan järkevästi, koska taloutesi tuntuu pyörivän hyvin. En tiedä kuinka heikoilla jäillä olet matkasi varrella kävellyt eli kuinka suuren velan olet ostaessasi tehnyt.
Kuulostaa kuitenkin siltä, että olet ilmeisestikin osannut mitoittaa asiat oikein ja olet päässyt hyötymään asiasta. Monet eivät siihen pysty, vaan menevät massojen mukana hinnalla millä hyvänsä ja luukussa missä hyvänsä, kunhan on vain saatu laittaa nimi isoon velkapaperiin ja saatu siten loppuelämän tekemiset suunniteltua.
Tarpeeksi isoon paperiin kun menee nimensä laittamaan, on vaihtoehdot elämässä aika vähissä. Ei voikaan esim. perustaa sitä aina haaveilemaansa omaa yritystä, koska liksa on tultava joka kuukausi, koska menot on laskettu jo sen varaan.
Tämä vain yksi esimerkki, joka on ollut minun elämässäni hallitseva tekijä. Perustin oman yrityksen aikoinani ja alussa on aina vähän takkuista, mutta koska halusin tehdä asioita itse, en antanut asian häiritä, enkä edes voinut ottaa isoa lainaa, koska en voinut olla varma maksukyvystäni, niinkuin ei voi olla varma moni muukaan tänä maailman aikana niissä "vakituisissa työpaikoissaan".
Nyt, kun olen pyörittänyt yritystäni muutamia vuosia, on varallisuuttakin alkanut kertyä ja se oma unelmieni omakotitalo on entistä lähempänä ja toteutuukin mitä ilmeisimmin tämän tulevan notkahduksen jälkeen, jolloin ilmeisesti särjen jonkun toisen perheen unelman, mutta tällaistahan elämä on. Sinne asti asumme vuokralla.
Tyylejä on monia...