Kuinka yleinen käytäntö teistä tuntuu olevan se, että omaa lasta syytetään kiusaamisesta, jossa on ollut muitakin mukana. Asia siis esitetään vanhemmille, kuin oma lapsi olisi ollut yksin syyllisenä. Kuitenkin samoin on toimittu muidenkin mukanaolleiden vanhempien kanssa.
Kuuluuko tuollainen käytös jotenkin "vaitiolovelvollisuuteen" vai miksi ei voisi kutsua kaikkia kiusaajia vanhempineen kiusattua/kiusattuja vanhempineen koolle ja keskustella avoimesti yhdessä.
Meillä onneksi selvisi nämä "huonot kaverit" ja pystyin oman lapseni vaihtamaan kaveripiiriään ja lopettamaan kiusaamisen.
Kuuluuko tuollainen käytös jotenkin "vaitiolovelvollisuuteen" vai miksi ei voisi kutsua kaikkia kiusaajia vanhempineen kiusattua/kiusattuja vanhempineen koolle ja keskustella avoimesti yhdessä.
Meillä onneksi selvisi nämä "huonot kaverit" ja pystyin oman lapseni vaihtamaan kaveripiiriään ja lopettamaan kiusaamisen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ihan yleinen käytäntö mutta johtuu opettajan vaitiolovelvollisuudesta. Toki sellainen palaveri, jossa olisivat mukana kaikki kiusaajat vanhempineen olisi ideaalitilanne, mutta harvoinpa noita vanhempia saadaan mukaan näihin ikävämmänpuoleisiin tilaisuuksiin. On helpompi sulkea silmät ja korvat kuin ottaa vastuuta.
vähemmän vakavan, jos kiusaajia onkin ollut muita oman lapsen lisäksi? Vähentääkö se mielestäsi teon vakavuutta? Jos mummon potkii usemapi poika, eikö yksi poika sitten oikeastaan olekaan potkinut mummoa? Miksi pitäisi muiden kiusaajien nimet kertoa vieraille vanhemmille? Taas tulisi vanhemmat opettajan kimppuun jos niin tehtäisiin. Jokainen lapsi käsitellään hänen omien vanhempiensa kanssa ja siinä tilaisuudessa keskustellaan vain kyseisen lapsen teosta, ei muiden lasten.
kirjoittanut, että olisi hyväksyttävämpää, kun on useampi. Koetapa lukea uudestaan kirjoitukseni :)
Kyse oli nimenomaan siitä, että saatuani tietää, että olikin joukko, jossa tyhmyys tiivistyi, pystyin oman lapseni erottamaan joukosta ja löytämään parempaa seuraa. Ja ehkäpä olisi muutaman muunkin pojan vanhemmat tehneet samoin, jos olisivat tienneet, missä seurassa lapsensa oli.
Kyllähän minäkin joka kerta puhuin pojalleni järkeä, mutta lopulta siihen ei tarvinut, kuin seuranmuutoksen. Se kiusaajan muutos on joskus pienestä kiinni ja tuntui vain, että vakavan asian hoitamisessa sitten oli ilmeisesti kaikki kiinni vain siitä "vaitiolovelvollisuudesta", jonka palvominen oli tärkeämpää, kuin kiusaamisen täydellinen lopettaminen.
Ja tiedoksesi vielä se, että tiedän myös kiusatun näkökulmasta, mistä kirjoitan.
Ehdin jo tuossa kommentoida, ennen kuin luin kaikkia ketjun viestejä...
Oppilaan oikeusturvan kannalta koulu ei voi luetella kiusaajia muille vanhemmille, vaan jokaiselle kerrotaan sen verran mikä on tarpeen. Jokainen vanhempi huolehtikoon asiasta oman lapsensa kanssa. Keskustelemalla lapsen kanssa, pitäisi kyllä aika nopeasti olla perillä ketkä näissä selkkauksissa useimmin on mukana.
Jos sinun lapsesi on kiusannut jotain, niin eikö asian voi silloin ilmoittaa sinulle juuri näin? Sillähän ei ole mitään merkitystä, mitä muut ovat tehneet.
Vai pitäisikö mielestäsi suurella joukolla kiusaamisen olla lieventävä asianhaara? Minun mielestäni ei.
Itse en kannata tuollaista "joukkotapaamista", koska kaikilla osapuolilla ei pysy tunteet kurissa, eikä kyetä asian objektiiviseen käsittelyyn.