hei! kuusilapsisen perheen äitinä kyselen, että tietääkö joku kertoa sosiaalihuollon arviointajaksosta missä ja miten kauan kestää.. Minulla poika jolla vaikea adhd ja on nyt oireiden vuoksi suunnitteilla tälläinen. Kiitos!
arviointijakso
terveeks..
8477
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tekemästä kartoituksesta perheenne tilanteesta? Meillä se ainakin oli loputonta palaveria palaverin päälle, eikä heillä kuitenkaan ole tarjota kuin perhetyöntekijät tai tukiperhe. Jossain palaverissa oli mukana myös opettaja, mutta samat asiat osaan puhua opettajan kanssa ilman sossujakin.
Olisin halunnut perhetyöntekijöiden vievän as-lastani uimaan tai luistelemaan, mutta uimahalliin he eivät saa lähteä kuulema ja luistelu kyllästytti meidän työntekijöitä. Lopulta he vain kahvittelivat ja juttelivat kanssani, jonka ihan saman asian tekevät kaikki tuttavat ja sukulaisetkin.
Jos haluaa lapselle diagnoosin perusteella jotain kuntoutusta tai terapiaa, sen joutuu hankkimaan ihan itse, eivät ainakaan minua auttaneet sossut siinäkään asiassa.
Niissä minäkin jouduin istumaan kun vielä kävin yläastetta silloin 1980 ja 1990 luvuilla. Olin silloin eritysopetuksessa (tarkkailuluokka). Istuntoja riitti toinen toisensa perään. Täysin tyhjänpäiväisiä ja tympeitä kokouksia joissa käynnin lopetin kun huomasin ettei minun ole niissä pakko käydä.
Syntyi vaikutelma että virkailijoille maksetaan palkkaa istunnon pituuden mukaan.
Istunnoissa muka pyrittiin johonkin kultaiseen tulevaisuuteen mutta kuitenkin koko ajan pyrittiin kampittamaan minua.
PS:
Aloittajalle vinkiksi että kasvava poika on eloisampi kuin keski-ikäinen nainen. Lapsi tarvitsee leikkiä ja liikuntaa purkaakseen energiaansa. Ihan tavalliset ulkotouhut riittää.
Tarkoitat varmaan psykiatrisen sairaalan osastojaksoa, jonne lähetetään adhd lapsia tutkimusjaksoille? Pidä huoli, että sieltä ehdottomasti lähetetään lapsi myös neurologisiin tutkimuksiin, koska adhd on aivojen fyysisperäinen häiriö. Psykiatrit eivät aina halua tutkia neurologista puolta.
diakonissalaitoksella on ns psykiatrinen kaksivuotinen intensiivihoito oireilevilel lapsille, pakkohuostaanotto tulee hallito-oikeuden haasteen kera ja valheita sepitellään tarpeen mukaan. oliko siis joku jolla muunkinlaista kokemusta tuosta paikasta, olisi kiva kuulla edes yksi positiivinen kommentti sieltä, negatiivisista voisi kirjoittaa kokonaisen kirjaston.
.........Vittu,niin mikähän aivopesu tarkoitus niillä perhetyöntekijöillä oikeesti on?
Minäkin huomasin et palavereja järjestettiin perä perää ja vauvan päikkäri aikaan aina.
Oishan sen kahvistelun jotenkin kestänyt mut ne alko välittömästi alistuksen ja vissiiin koklasivat miten minä jaksan kuunnella sitä.
Olin kokoajan tietoinen et olen koekaniini sanoimpa mitä vaan ja tein se tulkittiin aina väärin aivan kuin jostain toisesta henkilöstä kirjoittelivat.
Esim. Mulle sanottiin,et minun automaattikorttin numero kuuluu myös minun miehelle(olin ennen tätä sanonut et mieheni on holtiton rahan käytön suhteen ja itsekkin tunnustanut olevansa peliriippuvainen.
Eikä nämä olleet ainuita tahallisia alistuksia.
Lässytys seminaari todellakin tuntui kuin olisin ollut joku ääninauhuri joka joutu toisteleen samat asiat jotka olin suvulleni ja ystävälleni jo kertonut aikaisemmin.....eli aika turhaa äidin ja lapsien auttelua tämmönen.
Potutti kun pyydettiin miehen kanssa kodinhoitajaa auttamaan edes kerta viikossa ja sitä ei saanut.Mihin on jääneet ne 70-luvun äitien avut???????????
Onko tästä naisten tasa-arvo hömpötyksestä tullut monelle tavalliselle naiselle rangaistus...?Eli mihin on unohdettu et raskaus ja synnytys ja imettäminen varsinkin moni lapsisessa perheessä on edelleenkin fyysiseti raskasta ei siihen mitkään lässytykset auta!
Hei!minun vanhimmalla lapsellani on myös adhd ja poikaa tutkittiin sen vuoksi psykiatrisella 6 viikkoa jolloin he tulivat siihen johtopäätökseen että lapsi kuuluu laitokseen.He uhkailivat minua kun kieltäydyin että veisivät 2 muutakin lastani.Aluksi syy oli ettei sopivaa koulua löydy nyt kun olen vaatinut huostaanoton purkamista niin vikaa tuntuu löytyvän.Kyllä he tuntuvat keksivän. Huostaanotosta on nyt 4 vuotta. Luulin väliaikaiseksi, mutta en tiedä mitä tekisin vaikka lapsi itkee ja haluaa kotiin.Kumma että olen kelvannut äidiksi 3 muulle.Yksi lapsi on vielä syntynyt sen jälkeen.Huomenna on taas se palaveri, taas itku kurkussa kotiin.
tarvittaisi kun yhteiskunta olisi viitsinyt järjestää asiat niin, että perheet saavat riittävästi apua tuollaisessa tilanteessa. Mutta alkaen peruskoulun määrärahoista, on kaikki ajettu mahdollisimman alas viimeisen reilun toistakymmenen vuoden aikana ja se näkyy huostaanotoissa, jotka ovat kaksinkertaistuneet 10 v:n aikana.
Onko jomman kumman vanhemman puolella suvussa neurologisia diagnooseja? Eivät psykiatrit tällaisiin seikkoihin mitään huomiota kiinnitä, lapsi laitokseen vain, niin on yksi ongelma pois päiväjärjestyksestä kun ei heidän tieto-taitonsa todelliseen auttamiseen riitä.
kun niitä kerran on perustettu ja saada ihmisiä ja rahaa jostain.