Koko ajan tänne tuppaa tulemaan kysymyksiä lääkikseen liittyen. Olisi siis järkevää muodostaa faq. Tässä pohjatietoa ja vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.
1. Salla kysyy: Mul on kaikki fyssat ja kemmat käymättä lukios, mut bilsaa tuli luettuu. Onx mulla mitään mahqui?
V: No joo, kunhan ensin sisäistät pääsykokeessa vaadittavan lukion fysiikan, kemian oppimäärän. Biologiaa luetaan pääsykoekirjasta. Matemaattisilla lahjoilla on merkitystä lähinnä laskuissa, mutta yleensä matemaattisesti lahjakkaat ovat myös lahjakkaita fysiikassa ja kemiassa.
2. Jarno kysyy: Tuli kirjoituksista C:n paperit. Mitä mahdollisuuksia päästä sisään?
V: On olemassa yhteispistekiintiö, jossa pääsee sisään usein hyvät usean ällän tai eximian ylioppilaat - sekä valintakoekiintiö, jossa valitaan valintakokeissa hyvin menestyneet. Valintakoekiintiö on usein yhtä tyhjän kanssa.
3. Minsku kysyy: Kandeisko mun mennä jollekin valmennuskurssille, paljon maksaa?
V:Usein kursseista on hyötyä, mutta kaiken voi opetella myös itsenäisesti, esimerkiksi vanhoihin valintakoetehtäviin tai kurssijärjestäjien itseopiskelumateriaaleihin turvautuen. Valmennuskurssit soveltuvat usein hyvin uusille ylioppilaille, jotka lukevat samalla kirjoituksiin. Kannattaa selvittää etukäteen eri kurssijärjestäjien hinnastot ja kurssien opetuksen laatu.
Bueno kysyy: Pitääks osata kaikki ulkoo?
V: Ikävä kyllä biologian osuudessa on varsinkin asioita, jotka täytyy hallita juuri siten, kun asia on GALENOKSESSA kerrottu. Ylimääräisistä tiedoista ei jaella plussia tai lisäpisteitä.
Sirpa kysyy: Olen amiksessa ja lääkkis alkoi kiinnostaan. Onks sinne valintakokeet tai jotkut?
V: Kyllä on valintakokeet. Pääsykoekirjana on olluy viimevuosina sellainen 600 sivuinen GALENOS, joka on mukava polttaa sisäänpääsyn jälkeen. Alalle voi päästä myös ammattikoulupohjalta, mutta valitettavasti se on hyvin harvinaista. Täytyy pitää tietyt realiteetit. Usein lukiotausta on kaiken A ja O. Usein opiskelijoissa on paljon yliopistossa opiskelleita: DI:t ja fyysikot ovat yleisimpiä.
Anna kysyy: Mul on kevääl niinku kirjotukset ja pitäisi niinku lukee samalla pääsykokeisiin, niinku. Onko niinku vaikeuksia aikataulun kanssa, niinku?
V: Voi hyvin olla. Kirjoitusten jälkeen sinulla on aikaa n. 2 kuukautta. Tuossa ajassa voi olla vaikea sisäistää koko pääsykokeen asioita. Useat pääsevätkin sisään joko 1. tai 2. yrittämällä - jos pääsevät.
Laura kysyy: Olen hakenut 5 kertaa ja viimekerralla jäin 7 pongon päähän. Kannattaako vielä yrittää?
V: En tiedä. Jos en olisi toisella kerralla päässyt sisään, niin olisin alkanut opiskella jotain toista alaa. On muitakin aloja kuin lääketieteellinen ala.
Anneli kysyy: Lukiosta on jotain 25 vuotta, mutta olen lukenut joskus laajaa fysiikkaa. Minulla on myös viisi lasta ja kaksi koiraa. Kannattaako hakea?
V: Riippuu ihan sinusta itsestäsi ja motivaatiostasi. Kannattaa harkita, mikä on parhaaksi juuri sinulle. Kuuntele toki läheistesikin mielipidettä.
1. Salla kysyy: Mul on kaikki fyssat ja kemmat käymättä lukios, mut bilsaa tuli luettuu. Onx mulla mitään mahqui?
V: No joo, kunhan ensin sisäistät pääsykokeessa vaadittavan lukion fysiikan, kemian oppimäärän. Biologiaa luetaan pääsykoekirjasta. Matemaattisilla lahjoilla on merkitystä lähinnä laskuissa, mutta yleensä matemaattisesti lahjakkaat ovat myös lahjakkaita fysiikassa ja kemiassa.
2. Jarno kysyy: Tuli kirjoituksista C:n paperit. Mitä mahdollisuuksia päästä sisään?
V: On olemassa yhteispistekiintiö, jossa pääsee sisään usein hyvät usean ällän tai eximian ylioppilaat - sekä valintakoekiintiö, jossa valitaan valintakokeissa hyvin menestyneet. Valintakoekiintiö on usein yhtä tyhjän kanssa.
3. Minsku kysyy: Kandeisko mun mennä jollekin valmennuskurssille, paljon maksaa?
V:Usein kursseista on hyötyä, mutta kaiken voi opetella myös itsenäisesti, esimerkiksi vanhoihin valintakoetehtäviin tai kurssijärjestäjien itseopiskelumateriaaleihin turvautuen. Valmennuskurssit soveltuvat usein hyvin uusille ylioppilaille, jotka lukevat samalla kirjoituksiin. Kannattaa selvittää etukäteen eri kurssijärjestäjien hinnastot ja kurssien opetuksen laatu.
Bueno kysyy: Pitääks osata kaikki ulkoo?
V: Ikävä kyllä biologian osuudessa on varsinkin asioita, jotka täytyy hallita juuri siten, kun asia on GALENOKSESSA kerrottu. Ylimääräisistä tiedoista ei jaella plussia tai lisäpisteitä.
Sirpa kysyy: Olen amiksessa ja lääkkis alkoi kiinnostaan. Onks sinne valintakokeet tai jotkut?
V: Kyllä on valintakokeet. Pääsykoekirjana on olluy viimevuosina sellainen 600 sivuinen GALENOS, joka on mukava polttaa sisäänpääsyn jälkeen. Alalle voi päästä myös ammattikoulupohjalta, mutta valitettavasti se on hyvin harvinaista. Täytyy pitää tietyt realiteetit. Usein lukiotausta on kaiken A ja O. Usein opiskelijoissa on paljon yliopistossa opiskelleita: DI:t ja fyysikot ovat yleisimpiä.
Anna kysyy: Mul on kevääl niinku kirjotukset ja pitäisi niinku lukee samalla pääsykokeisiin, niinku. Onko niinku vaikeuksia aikataulun kanssa, niinku?
V: Voi hyvin olla. Kirjoitusten jälkeen sinulla on aikaa n. 2 kuukautta. Tuossa ajassa voi olla vaikea sisäistää koko pääsykokeen asioita. Useat pääsevätkin sisään joko 1. tai 2. yrittämällä - jos pääsevät.
Laura kysyy: Olen hakenut 5 kertaa ja viimekerralla jäin 7 pongon päähän. Kannattaako vielä yrittää?
V: En tiedä. Jos en olisi toisella kerralla päässyt sisään, niin olisin alkanut opiskella jotain toista alaa. On muitakin aloja kuin lääketieteellinen ala.
Anneli kysyy: Lukiosta on jotain 25 vuotta, mutta olen lukenut joskus laajaa fysiikkaa. Minulla on myös viisi lasta ja kaksi koiraa. Kannattaako hakea?
V: Riippuu ihan sinusta itsestäsi ja motivaatiostasi. Kannattaa harkita, mikä on parhaaksi juuri sinulle. Kuuntele toki läheistesikin mielipidettä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Valintakoekiintiö ei ole läheskään yhtä tyhjän kanssa, täällä yksi joka pääsi nimen omaan pelkällä kokeella sisään. Oulun lääkikseen tänä vuonna otettiin noin puolet pelkällä valintakokeella, ja yleensä sude on ollut 1/3 yhteispisteillä ja 2/3 valintakokeella. Niin ettei huonot paperit mikään este lääkikseen ole, pitää vain sitten itse opiskella ahkerrammin jotta pärjää kokeessa.
Ouluun otettiin 41 hakijaa pelkän pääsykokeen perusteella ja loput yhteispisteillä (83), eli noin puolet on aika hyvin "pyöristetty". Kannattaa panostaa faktoihin. Ja yleensä suhde on toisin päin,
esimerkiksi Helsinkiin otetaan enintään puolet pelkän valintakokeen perusteella ja vähintään puolet yhteispisteiden perusteella. Kuopioon taas taidettiin ottaa 1/4 pelkän kokeen perusteella ja 3/4 yhteispisteillä. Tampereella taitaa olla 50-50.
Valintokoekiintiö ei TODELLAKAAN ole yhtä tyhjän kanssa, eli esim. Ouluun pääsi 54 koepisteellä ja 79 yhteispisteellä eli laskekaa siitä! Kyllä mä itse arvostan enemmän pelkän pääsykokeen perusteella päässeitä (kuten itseäni), Helsinki tosin poikkeus, koska joutuu tekemään enemmän duunia jne.
"Pääsykoekirjana on olluy viimevuosina sellainen 600 sivuinen GALENOS, joka on mukava polttaa sisäänpääsyn jälkeen."
Mutta ei kannata. Ainakin meillä sitä tarvittiin vielä.
kanssa ei todellakaan ole valintakoekiintiö! Mulla ei olisi muuta mahdollisuutta ollutkaan, koska olen yo -96 ja hain ja pääsin sisään v. 2004.
Otahan paremmin selvää, niin tiedät mistä puhut!
Miks sellane valintakoekiintiö ois ees tehty jos se ois yhtä tyhjän kanssa? Mä ainakin aion vaan ja ainoostaan sen turvin mennä yrittää sisää, koska en oo mikään bueno ruotissa ja enkussa noin niinku kieliopillisesti, ja reaalit on ainoot joilla meinaan saada hyviä tuloksia; eikä pari reaalin ällää (jos sattuu tuleen) paljoo vaikuta. Kuitenkin lähinnä pääasia on se, että hallitsee ne pääsykokeessa kysyttävät asiat, se erottelee sisäänpääsijät ja ne jokka ei pääse. Ei kaikki voi hallita kaikkia lukion osa-alueita L:n tason verran, ehei todellakaan, vaan harvat sellasia on loppujenlopuks. Ei meidän lukiossa tule tänäkään vuonna ees tosi hyvillekkää oppilaille kun lähinnä E:tä. Mä pysyttelen siinä C:n tasolla, ja se riittää kyllä mulle, en vaa voi sille mitään että joku äikkä ja ruotsi ei kiinnosta/en niitä hallitse. piste.