Jaoimme hetken, pienen hetken ihmiselämässä. Vaivihkaa silitimme toistemme sisintä, pyyhimme pois murheita menneitä, kolhuja koettuja.
Nostit unelmani lentoon uljaaseen, siipieni ollessa sidotut aikaan arkiseen, totuttuun todellisuuteen. Opetit ontuvaa kulkemaan tiellä oikealla. Siellä kiviä vähemmän jalkoja raapisi, kulmilla karuilla kurittaisi. Nyt onnellisuus on läsnä elämässäni, vaikka sinä olet vähemmän. Sydämessäni olet kuitenkin mukana.
Nostit unelmani lentoon uljaaseen, siipieni ollessa sidotut aikaan arkiseen, totuttuun todellisuuteen. Opetit ontuvaa kulkemaan tiellä oikealla. Siellä kiviä vähemmän jalkoja raapisi, kulmilla karuilla kurittaisi. Nyt onnellisuus on läsnä elämässäni, vaikka sinä olet vähemmän. Sydämessäni olet kuitenkin mukana.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos! lukeekohan Jani? woooooooow!
kun sydämmessäs on hän kuitenkin mukana.
pidin... nostit unelmani lentoon uljaaseen..
En usko, että hän lukee näitä sivustoja. Kiitos ihanasta palautteesta. Tämä runoilu on sellainen rakas harrastus.