Synkkää.. valoa ei näy. Enkelit eivät laula, aurinkoa, suuruutta, iloa ei ole. Mieleni on täynnä mustaa ja pahaa enteileviä sekaisia ajatuksia. Huudan yksin apua yössä, mutta kukaan ei kuule. Käperryn itseni syleilyyn. Poskeani pitkin vierii musta kyynel. Edessäni lojuu hopeainen veitsi, se kaipaa kosketustani. Hetken, yhden hirveän hetken käteni on tarttua veitseen. Mutta kuin unesta heräten, huomaan, että on olemassa aurinko, iloa ja lämpöä! Auringon suudellessa kasvojani muistan olla ja elää.
Humm.
Mus-Mus
075
0Äänestä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei viela vastauksia.