Suomalaisia TV-sarjoja ja elokuvia katsoessa ei voi lakata ihmettelemästä sitä miten kömpelöä näyttelijätyö usein on ja kuinka epäaitoa ja jäykkää dramaturgia melkein poikkeuksetta on.Aitoutta,joka on tunnusomaista esimerkiksi Saksalaisille ja Englantilaisille dekkareille,ei täällä tunnuta saavutettavan .Myös Ruotsalaiset ovat tehneet joitakin loistavia ja aidontuntuisia mm.poliisimaailmasta kertovia elokuvia.Muut pohjoismaat ovatkin valovuosien päässä TV-sarjojen ja elokuvien tasossa verrattuna täkäläiseen.Nyt joku haluaa tietysti muistuttaa Aki Kaurismäestä Kaurismäki on vähitellen jonkinlaisen kulttisuosion kautta saavuttanut asemaa kansainvälisten suhteidensa eli lähinnä kavereidensa avittamana myös maailmalla.Se ei kuitenkaan tarkoita sitä,että hänen elokuvansa olisivat mitään erikoista tai edes kelvollista katsottavaa tai oikeastaan nimenomaan erikoisia ne ovat ja siihen menestys perustuneekin.Jäykkää ja monotonista kirjakielen käyttämistä en ymmärrä,mutta eiväthän ulkomaalaiset sitä huomaakaan.En ole nähnyt viimeisintä Kaurismäen elokuvaa,mutta musiikille kuitenkin tunnustus(yhdelle biisille).
Suomalaisten näyttelijöiden virhe(liian usein) on mielestäni siinä,että he yrittävät väkinäisesti ja pakonomaisesti näytellä.Aitous ja uskottavuus saavutetaan kuitenkin vain siten ,että väkisin ei pyritä esittämään ja näyttelemään(teatterissa voi kyllä enemmän näytellä).Dramaturgiassakin on usein vikaa,esimerkiksi vuorosanat ovat liian jäykkiä,mutta silloin näyttelijän pitäisi kyetä improvisoimaan.Syy on tietysti myös elokuvien ja sarjojen tuottajien ja ohjaajien,jotka eivät osaa tehdä riittävän laadukasta työtä.Jottei nyt kaikkia kotimaisia näyttelijöitä kuitenkaan haukuttaisi,niin todettakoon rehellisyyden nimissä,että on täällä ihan hyviäkin ja mieleen on jäänyt esimerkiksi Esko Hukkasen roolityö simpauttajassa(on tietysti muitakin hyviä).
Täällä tehdään vielä nykyäänkin usein täysin luokattomia elokuvia.Samantekevää mitä tekijät omilla rahoillaan puuhaavat,mutta elokuvasäätiön tulisi olla tarkempi ennen tuotantotuen myöntämistä.Monet Suomalaiset elokuvantekijät ovat todistaneet lahjattomuutensa jo moneen kertaan,mutta syystä tai toisesta he(hyvävelijärjestelmä?)saavat hankkeilleen aina uudestaan yhteiskunnan tukea.
Amerikkalaisen elokuvan pitkäaikaiseen alennustilaan tuli hieman parannusta vuosituhannen vaihteessa,mutta nyt suohon vajoaminen näyttää taas vääjäämättömältä.Mielestäni kotimaisten elokuvien tulisi olla omaperäisiä ja rohkeita ja sijoittua enemmän kauniisiin maisemiin ja vaikka metsiin(joita täällä riittää).Hyvä elokuva on tietysti aina hyvä sijoittui se sitten kaupunkiin,korpeen, järven rannalle tai maalle.
Markku pölöseltä on tulossa romanttinen kauhukertomus,joka sijoittuu maalaistaloon tai johonkin kartanoon.En tiedä hankkeesta sen enempää,mutta ideana kuulustaa hyvältä.Toivottavasti tunnelma osataan tyylikkäällä kuvauksella ja musiikilla taltioida yhtä taidokkaasti kuin vaikkapa Hohdossa.Hohto on mielestäni loistava Amerikkalainen elokuva(ohjaaja tosin oli Britti).
Suomalainen pop-musiikki on onnistunut äkillisesti murtautumaan maailmalle aivan viime vuosien aikana.Sehän kävi niin,että joku ensin onnistui ja onnistuessaan madalsi muuria muille(henkistä).Täällä on varmasti mahdollista tehdä ihan yhtä hyviä(tai parempia) elokuvia ja TV-sarjoja kuin missä tahansa muualla (ei hyvä elokuva tai TV-sarja välttämättä kymmenien miljoonien eurojen budjettia tarvitse tietokone-efektejä).Tehtäköön kaupallisia(kuitenkin omaperäisiä) ja kunnianhimoisia elokuvia,mutta ei missään tapauksessa näitä nuorison pinnallisia trendi-elokuvia,joita on väsätty viime vuosina ihan liikaa.
Suomalaisen näyttelijätyön taso
25
1175
Vastaukset
- Välilyönti
Että joku jaksaakin valittaa... Ja vielä keskellä yötä! Tekstisi lukemista helpottaisi huomattavasti se, että pisteen jälkeen näpäyttäisit välilyönnin. Eihän tuollaisia tekstissäsi viliseviä lausepötköjä Erkkikään jaksa lukea!
- Asko Haahka
No,näköjään joku jaksaa lukea ja vielä vastatakin
klo.3.30,jolloin minä olin jo nukkumassa. - Anonyymi
Majbritt heljo on selkäsanainen kaunotar.
Ainoa miinus siitä, että otti rasvaletti Pakarisen puolisoksensa.
- moxu
Meillä Suomessa on poikkeuksellisen laadukas näyttelijäkatras johtuen siitä, että alalle on tunkua. Tosin viime kädessä esiintyvä kokoonpano -riippumatta siitä, onko kyseessä teatterille vai kameralle tehtävä kokonaisuus- on aina silkka sattuma ja siten eri lailla toisiinsa suhtautuva yhteisö, kuten kaikki yhteisöt.
On tietysti totta, että esim.Salattuihin eläimiin on pokattu kaikensorttisia suhareita esittämään isojakin rooleja, mutta mukana on myös alan rautaisia ammattilaisia. Draamallisesti kunnianhimoisemmissa jutuissa käytetään yleensä vain ammattilaisia, jotka ovat "keikalla" tärkeämpien töiden ohessa. Näin ollen heidän ammattitaidostaan kyetään usein tv-jutuissa hyödyntämään vain kapeaa sektoria. Todellinen mahalasku huippunäyttelijöiden roolittamisessa oli kakkosen taannoinen Hovimäki-sarja, jossa pieniinkin rooleihin oli saatu mukaan varsin nimekkäitä ja tasokkaita näyttelijöitä, mutta jossa ei lopulta nähty yhtään kunnollista roolityötä jähmeän ja epäuskotavan käsikirjoituksen ja draamattomuuden takia.
Sellainen henkilö, joka ei ole näytellyt teatterissa, ei ole näyttelijä (teattereiksi lasketaan toki myös harrastajanäyttämöt). Suora vuorovaikutus yleisön kanssa on asia, minkä kokeminen on monille näyttelijöille yksi tärkeimmistä asioista koko ammatissa. Niinpä suomalaisen näyttelijätyön taso-otsikon alla esitettäviin mielipiteisiin pitäisi aina sisältyä näkemys myös arvosteltavana olevien näyttelijöiden työstä heidän omimmassa ympäristössään -teatterissa.- Asko Haahka
Parempi otsikko tekstille olisikin ollut:
Suomalaisten TV-sarjojen,draama- tuotantojen ja elokuvien taso.
Täällä menevät läpi edelleen melkoiset rimanalitukset niin elokuvissa kuin televisiossakin.
Korostat omassa tekstissäsi ammattitaidon(teatterikokemuksen) ja koulutuksen merkitystä.Lahjakkuus on kuitenkin mielestäni se tärkein asia ja Suomessa on valitettavasti myös lahjattomia ammattilaisnäyttelijöitä.Ei mikään koulutus tai tutkinto tee lahjattomasta lahjakasta etenkään taide alalla.Näyttelijällä on oltava voimakas tunteiden ilmentämiskyky,eikä tunteita voi varsinaisesti näytellä tai esittää.
Tosiasia on se,että pääosa kotimaisista TV-tuotannoista ja elokuvista on ala-arvoisia,niin dramaturgisesti kuin näyttelijä työnkin osalta ja lopullinen vastuu asiasta on tietysti tuottajien.
Lahjakkuutta Suomesta löytyy se on selvä,mutta pääsevätkö he toteuttamaan itseään?.Musiikkimarkkinoillahan kuviteltiin pitkään,ettei Suomessa koskaan(tai ainakaan pitkään aikaan) kyetä tekemään kansainväliseen makuun kelpaavaa musiikkia.Luulo osoittautui sittemmin vääräksi.Oikeille ihmisille tukea ja mahdollisuus visioidensa toteuttamiseen,niin tulosta alkaa syntyä.Vanhat jäärät,jotka ovat näyttönsä lahjattomuudestaan vuosien varrella antaneet olisi syytä siirtää jo sivuun. - vain
Asko Haahka kirjoitti:
Parempi otsikko tekstille olisikin ollut:
Suomalaisten TV-sarjojen,draama- tuotantojen ja elokuvien taso.
Täällä menevät läpi edelleen melkoiset rimanalitukset niin elokuvissa kuin televisiossakin.
Korostat omassa tekstissäsi ammattitaidon(teatterikokemuksen) ja koulutuksen merkitystä.Lahjakkuus on kuitenkin mielestäni se tärkein asia ja Suomessa on valitettavasti myös lahjattomia ammattilaisnäyttelijöitä.Ei mikään koulutus tai tutkinto tee lahjattomasta lahjakasta etenkään taide alalla.Näyttelijällä on oltava voimakas tunteiden ilmentämiskyky,eikä tunteita voi varsinaisesti näytellä tai esittää.
Tosiasia on se,että pääosa kotimaisista TV-tuotannoista ja elokuvista on ala-arvoisia,niin dramaturgisesti kuin näyttelijä työnkin osalta ja lopullinen vastuu asiasta on tietysti tuottajien.
Lahjakkuutta Suomesta löytyy se on selvä,mutta pääsevätkö he toteuttamaan itseään?.Musiikkimarkkinoillahan kuviteltiin pitkään,ettei Suomessa koskaan(tai ainakaan pitkään aikaan) kyetä tekemään kansainväliseen makuun kelpaavaa musiikkia.Luulo osoittautui sittemmin vääräksi.Oikeille ihmisille tukea ja mahdollisuus visioidensa toteuttamiseen,niin tulosta alkaa syntyä.Vanhat jäärät,jotka ovat näyttönsä lahjattomuudestaan vuosien varrella antaneet olisi syytä siirtää jo sivuun....sellaiset vanhat jäärät,jotka ovat selkeästi LAHJATTOMUUTENSA OSOITTANEET.Ei tarvinne nimetä ketään?
- Asko Haahka
Asko Haahka kirjoitti:
Parempi otsikko tekstille olisikin ollut:
Suomalaisten TV-sarjojen,draama- tuotantojen ja elokuvien taso.
Täällä menevät läpi edelleen melkoiset rimanalitukset niin elokuvissa kuin televisiossakin.
Korostat omassa tekstissäsi ammattitaidon(teatterikokemuksen) ja koulutuksen merkitystä.Lahjakkuus on kuitenkin mielestäni se tärkein asia ja Suomessa on valitettavasti myös lahjattomia ammattilaisnäyttelijöitä.Ei mikään koulutus tai tutkinto tee lahjattomasta lahjakasta etenkään taide alalla.Näyttelijällä on oltava voimakas tunteiden ilmentämiskyky,eikä tunteita voi varsinaisesti näytellä tai esittää.
Tosiasia on se,että pääosa kotimaisista TV-tuotannoista ja elokuvista on ala-arvoisia,niin dramaturgisesti kuin näyttelijä työnkin osalta ja lopullinen vastuu asiasta on tietysti tuottajien.
Lahjakkuutta Suomesta löytyy se on selvä,mutta pääsevätkö he toteuttamaan itseään?.Musiikkimarkkinoillahan kuviteltiin pitkään,ettei Suomessa koskaan(tai ainakaan pitkään aikaan) kyetä tekemään kansainväliseen makuun kelpaavaa musiikkia.Luulo osoittautui sittemmin vääräksi.Oikeille ihmisille tukea ja mahdollisuus visioidensa toteuttamiseen,niin tulosta alkaa syntyä.Vanhat jäärät,jotka ovat näyttönsä lahjattomuudestaan vuosien varrella antaneet olisi syytä siirtää jo sivuun.Yhtään hyvää ja mieleenpainuvaa Suomalaista elokuvaa en osaa kahdenkymmenen viime vuoden ajalta nimetä(en tosin ole läheskään kaikkia nähnyt).Rukajärven tiekin oli kaikista arvostelijoiden kehuista huolimatta kehno(puhumattakaan Talvisodasta ja uudemmasta Tuntemattoman sotilaan versiosta).Noiden sota-elokuvien ongelma oli kaikenkaikkiaan epäaito,kankea ja surkea dramaturgia ja draamallisuuden puute.
Ihmetyttää ,että noinkin kalliita ja sinänsä kunnianhimoisia elokuvatuotantoja on täällä varaa pilata hutiloidulla ja huonolla maulla suoritetulla tuottamistyöllä.Ensin nähdään paljon vaivaa kuvauspaikkojen ynnä muun vastaavan suhteen ja sitten kaikki kaatuu tekotaiteelliseen,kankeaan ja ylinäyteltyyn lopputulokseen.Kaikesta ei voi missään nimessä syyttää näyttelijöitä,kyllä tuottaja on vastuussa elokuvansa lopputuloksesta.
Tästä asiasta kuulisin mielelläni muidenkin mielipiteitä. - sanoja
Asko Haahka kirjoitti:
Yhtään hyvää ja mieleenpainuvaa Suomalaista elokuvaa en osaa kahdenkymmenen viime vuoden ajalta nimetä(en tosin ole läheskään kaikkia nähnyt).Rukajärven tiekin oli kaikista arvostelijoiden kehuista huolimatta kehno(puhumattakaan Talvisodasta ja uudemmasta Tuntemattoman sotilaan versiosta).Noiden sota-elokuvien ongelma oli kaikenkaikkiaan epäaito,kankea ja surkea dramaturgia ja draamallisuuden puute.
Ihmetyttää ,että noinkin kalliita ja sinänsä kunnianhimoisia elokuvatuotantoja on täällä varaa pilata hutiloidulla ja huonolla maulla suoritetulla tuottamistyöllä.Ensin nähdään paljon vaivaa kuvauspaikkojen ynnä muun vastaavan suhteen ja sitten kaikki kaatuu tekotaiteelliseen,kankeaan ja ylinäyteltyyn lopputulokseen.Kaikesta ei voi missään nimessä syyttää näyttelijöitä,kyllä tuottaja on vastuussa elokuvansa lopputuloksesta.
Tästä asiasta kuulisin mielelläni muidenkin mielipiteitä....hieman takaisin.Näin joskus 80-luvun puolivälissä tai loppupuolella Claes Ohlssonin elokuvan:Elvis-kissan jäljillä(tai jotain sinne päin).Se oli silloin ihan ok(en tiedä olisiko enää).
- ahma
sanoja kirjoitti:
...hieman takaisin.Näin joskus 80-luvun puolivälissä tai loppupuolella Claes Ohlssonin elokuvan:Elvis-kissan jäljillä(tai jotain sinne päin).Se oli silloin ihan ok(en tiedä olisiko enää).
...niminen äärimmäisen typerä TV-sarja pyöri neloskanavalla muutama vuosi sitten.
Kyseinen sarja perustui aiemmin(Mtv:lle) tehtyyn noin puolentoista tunnin mittaiseen TV-elokuvaan.Se oli mielestäni hauska ja hyvintehty.
Se mitä oikeastaan peräänkuulutan on nyannssien ja tarinankerronnan taju ja kyseiset asiat ovat kateissa lähes kaikista kotimaisista elokuvista.Selvänä esimerkkinä mainittakoon vaikka Molbergin Tuntematon sotilas. - moxu
Asko Haahka kirjoitti:
Yhtään hyvää ja mieleenpainuvaa Suomalaista elokuvaa en osaa kahdenkymmenen viime vuoden ajalta nimetä(en tosin ole läheskään kaikkia nähnyt).Rukajärven tiekin oli kaikista arvostelijoiden kehuista huolimatta kehno(puhumattakaan Talvisodasta ja uudemmasta Tuntemattoman sotilaan versiosta).Noiden sota-elokuvien ongelma oli kaikenkaikkiaan epäaito,kankea ja surkea dramaturgia ja draamallisuuden puute.
Ihmetyttää ,että noinkin kalliita ja sinänsä kunnianhimoisia elokuvatuotantoja on täällä varaa pilata hutiloidulla ja huonolla maulla suoritetulla tuottamistyöllä.Ensin nähdään paljon vaivaa kuvauspaikkojen ynnä muun vastaavan suhteen ja sitten kaikki kaatuu tekotaiteelliseen,kankeaan ja ylinäyteltyyn lopputulokseen.Kaikesta ei voi missään nimessä syyttää näyttelijöitä,kyllä tuottaja on vastuussa elokuvansa lopputuloksesta.
Tästä asiasta kuulisin mielelläni muidenkin mielipiteitä.Kyllä Suomessa on tehty ainakin minulle -ja monille muillekin- kelpaavia, suhteellisen hyviä leffoja. Nämähän ovat makuasota, mutta minuun ovat vakuttaneet esimerkiksi sellaiset elokuvat, kuin Rakkaudella Maire, Poika ja ilves, Tulennielijä sekä merkittävä osa puhkikehutun Kaurismäen tuotannosta.
Mitä tulee sotaleffoihin, täyttää Rukajärven tie mielestäni paikkansa, samoin Parikan Talvisota, joka kuitenkin toimii paremmin tv-sarjana. Syy, miksi Mollbergin Tuntematonta ei tähän sarjaan voi laskea, on Linnan tekstin kanonisointi, TS:ta ei yksinketaisesti pidä tehdä LIIAN realistisesti. Lisäksi Mollberg liikkui tässä leffassa itselleen liian vieraalla alueella (ja eihän hänen mikään muukaan elokuvansa tule jäämään historiaan vahvan henkilöohjauksen ansiosta)...
Loistavia tv-sarjojakin on maassamme tehty, olkoonkin, että keskinkertaiset ja heikot sarjat valitettavan laajasti dominoivat ohjelmistoa. Mutta tuollaisia huippuja ovat ainakin: Tove Idströmin Ilman kavaluutta, Hardwickin takavuosien sarjat, kuten Musta tuntuu ja Sisko ja sen veli, KOM-teatterin mainio Vuoroin vieraissa, Stella Polariksen Vapaa pudotus sekä tietysti kenties paras koskaan tehty suomalainen tv-draama, nyt elokuvallakin täydentyvä Raid. Enkä usko sen paremmin Maria Kallio-sarjan kuin Ykkösen Vennynkään jäävän näistä laadussa jälkeen juurikaan, sillä tekninen osaaminen on Suomessa kyllä hallussa.
Mitä tulee tulkintaan, että mielestäni koulutus olisi näyttelijöille jonkinlainen seesamaukene, niin eihän se toki näin ole. Koulutuksesta ei varmasti ole missään tapauksessa haittaa, mutta on myös ihmisiä, joiden ominaisia valmiuksia näyttelemiseen se ei suoranaisesti paranna. Teatterikorkeakoulu ja Näty on vaikeiden pääsykokeidensa takia nostettu niin korkealle jalustalle, ettei niiden keskeyttäminen yksinkertaisesti onnistu -eikä siihen anneta aina edes mahdollisuutta, kiitos suomalaisen opiskelijoiden "oikeusturvajärjestelmän". - Asko Haahka
moxu kirjoitti:
Kyllä Suomessa on tehty ainakin minulle -ja monille muillekin- kelpaavia, suhteellisen hyviä leffoja. Nämähän ovat makuasota, mutta minuun ovat vakuttaneet esimerkiksi sellaiset elokuvat, kuin Rakkaudella Maire, Poika ja ilves, Tulennielijä sekä merkittävä osa puhkikehutun Kaurismäen tuotannosta.
Mitä tulee sotaleffoihin, täyttää Rukajärven tie mielestäni paikkansa, samoin Parikan Talvisota, joka kuitenkin toimii paremmin tv-sarjana. Syy, miksi Mollbergin Tuntematonta ei tähän sarjaan voi laskea, on Linnan tekstin kanonisointi, TS:ta ei yksinketaisesti pidä tehdä LIIAN realistisesti. Lisäksi Mollberg liikkui tässä leffassa itselleen liian vieraalla alueella (ja eihän hänen mikään muukaan elokuvansa tule jäämään historiaan vahvan henkilöohjauksen ansiosta)...
Loistavia tv-sarjojakin on maassamme tehty, olkoonkin, että keskinkertaiset ja heikot sarjat valitettavan laajasti dominoivat ohjelmistoa. Mutta tuollaisia huippuja ovat ainakin: Tove Idströmin Ilman kavaluutta, Hardwickin takavuosien sarjat, kuten Musta tuntuu ja Sisko ja sen veli, KOM-teatterin mainio Vuoroin vieraissa, Stella Polariksen Vapaa pudotus sekä tietysti kenties paras koskaan tehty suomalainen tv-draama, nyt elokuvallakin täydentyvä Raid. Enkä usko sen paremmin Maria Kallio-sarjan kuin Ykkösen Vennynkään jäävän näistä laadussa jälkeen juurikaan, sillä tekninen osaaminen on Suomessa kyllä hallussa.
Mitä tulee tulkintaan, että mielestäni koulutus olisi näyttelijöille jonkinlainen seesamaukene, niin eihän se toki näin ole. Koulutuksesta ei varmasti ole missään tapauksessa haittaa, mutta on myös ihmisiä, joiden ominaisia valmiuksia näyttelemiseen se ei suoranaisesti paranna. Teatterikorkeakoulu ja Näty on vaikeiden pääsykokeidensa takia nostettu niin korkealle jalustalle, ettei niiden keskeyttäminen yksinkertaisesti onnistu -eikä siihen anneta aina edes mahdollisuutta, kiitos suomalaisen opiskelijoiden "oikeusturvajärjestelmän".Ei kaikkea roskaa voi puolustella sillä,että kyse on vain makuasioista.On suomessa kuitenkin minunkin mielestäni tehty ainakin muutamia onnistuneitakin elokuvia(mm.TV-elokuvia).
Mitä tulee Molbergin tuntemattoman realismiin,niin olen kanssasi eri mieltä.Kyseessä on elokuva,jonka henkilöohjaus on erittäin heikkoa ja sen mukana koko elokuva on menettänyt tärkeimmän eli tavoittelemansa realismin.
Raidia katsoin kerran viisi minuuttia.Pitäisi kuitenkin varmasti katsoa enemmän,jotta siitä voisi jotain sanoa.
Näkisin niin,että kotimaisen elokuva-ja sarjatuotannon ongelma on nimenomaan tuottamisessa.Tuottajalta,joka lopullisesta taiteellisesta lopputuloksesta päättää,vaaditaan tyylitajua ja sitä valitettavan harvalla näyttää olevan.Toistuvia rimanalituksia tehtaileville ei ainakaan pitäisi myöntää yhteiskunnan tukea. - moxu
Asko Haahka kirjoitti:
Ei kaikkea roskaa voi puolustella sillä,että kyse on vain makuasioista.On suomessa kuitenkin minunkin mielestäni tehty ainakin muutamia onnistuneitakin elokuvia(mm.TV-elokuvia).
Mitä tulee Molbergin tuntemattoman realismiin,niin olen kanssasi eri mieltä.Kyseessä on elokuva,jonka henkilöohjaus on erittäin heikkoa ja sen mukana koko elokuva on menettänyt tärkeimmän eli tavoittelemansa realismin.
Raidia katsoin kerran viisi minuuttia.Pitäisi kuitenkin varmasti katsoa enemmän,jotta siitä voisi jotain sanoa.
Näkisin niin,että kotimaisen elokuva-ja sarjatuotannon ongelma on nimenomaan tuottamisessa.Tuottajalta,joka lopullisesta taiteellisesta lopputuloksesta päättää,vaaditaan tyylitajua ja sitä valitettavan harvalla näyttää olevan.Toistuvia rimanalituksia tehtaileville ei ainakaan pitäisi myöntää yhteiskunnan tukea.Jos tulkitsit edellisen viestini sarkasmin siten, että arvostaisn jotenkin M:n Tuntematonta, niin tulknta oli väärä. Suomessa ei mielestäni ole koskaan tehty turhempaa leffaa, kuin tuo.
Ongelmat korostuvat, kun juttua vertaa Laineen versioon. Se on kieltämättä teatraalinen, monet näyttelijät aavistuksen verran liian vanhoja rooleihinsa jne., mutta tämä ei missään tapauksessa olisi riittänyt perusteeksi tehdä juttua uudestaan. Nyt Väinö Linnan hieno teksti jää aivan liikaa taka-alalle ja kuten sanottu, sotaelokuvina Parikan Talvisota ja Saarelan Rukajärven tie ovat parempia.
Mollberg tulee jäämään suomalaisen elokuvan historiaan ainoastaan Maa on syntinen laulu-elokuvallaan. Ja sekin on nykyvinkkelistä katsottuna tolkuttoman hidastempoinen ja tylsä tekele. Mutta tämä ei johdu näyttelijätöistä... - vielä
moxu kirjoitti:
Jos tulkitsit edellisen viestini sarkasmin siten, että arvostaisn jotenkin M:n Tuntematonta, niin tulknta oli väärä. Suomessa ei mielestäni ole koskaan tehty turhempaa leffaa, kuin tuo.
Ongelmat korostuvat, kun juttua vertaa Laineen versioon. Se on kieltämättä teatraalinen, monet näyttelijät aavistuksen verran liian vanhoja rooleihinsa jne., mutta tämä ei missään tapauksessa olisi riittänyt perusteeksi tehdä juttua uudestaan. Nyt Väinö Linnan hieno teksti jää aivan liikaa taka-alalle ja kuten sanottu, sotaelokuvina Parikan Talvisota ja Saarelan Rukajärven tie ovat parempia.
Mollberg tulee jäämään suomalaisen elokuvan historiaan ainoastaan Maa on syntinen laulu-elokuvallaan. Ja sekin on nykyvinkkelistä katsottuna tolkuttoman hidastempoinen ja tylsä tekele. Mutta tämä ei johdu näyttelijätöistä......vähän.Ammattitaitoisen ohjaajan ja tuottajan käsissä syntyy laadukasta jälkeä pelkkien amatöörinäyttelijöidenkin voimin.
Huonon ohjaajan ja tuottajan käsissä taas parhaidenkin ammattilaisten taidot on mahdollista tuhlata kokonaan.Elokuvat ja TV-sarjat ovat viimekädessä(kuten musiikkituotoksetkin) tuottajiensa näköisiä.
En ole nähnyt voimamies Jouko Aholan suoritusta Saksalaisessa elokuvassa,mutta jossain yhteydessä sitä on ainakin ulkomailla kehuttu.Täytyy muistaa,että Ahola ei tietääkseni ollut näytellyt koskaan,edes amatöörinä,ennen tuota elokuvaa. - vielä
vielä kirjoitti:
...vähän.Ammattitaitoisen ohjaajan ja tuottajan käsissä syntyy laadukasta jälkeä pelkkien amatöörinäyttelijöidenkin voimin.
Huonon ohjaajan ja tuottajan käsissä taas parhaidenkin ammattilaisten taidot on mahdollista tuhlata kokonaan.Elokuvat ja TV-sarjat ovat viimekädessä(kuten musiikkituotoksetkin) tuottajiensa näköisiä.
En ole nähnyt voimamies Jouko Aholan suoritusta Saksalaisessa elokuvassa,mutta jossain yhteydessä sitä on ainakin ulkomailla kehuttu.Täytyy muistaa,että Ahola ei tietääkseni ollut näytellyt koskaan,edes amatöörinä,ennen tuota elokuvaa....mieleen jotakin.
Yksi kansakunnan sivistyksellinen mittari
on sen tuottaman kulttuurin taso.
Viime vuosina on tapahtunut maassamme paljonkin kehitystä kuvallisen ilmaisun suhteen.Ei ole kovin kauan siitä kun Turhapurot keräsivät teatterit täyteen katsojia,eikä muita kotimaisia vaihtoehtoja käytännössä edes ollut.
Musiikkivideoita ja esimerkiksi tv-mainoksia(osa Ruotsalaista tekoa?)on opittu täällä tekemään erittäinkin laadukkaasti.
Tärkein kansakunnan sivistykselistä tasoa osoittava seikka on kuitenkin se kuinka yksittäisen kansalaisen oikeuksia yhteiskunnan taholta kunnioitetaan.Olen luottavainen sen suhteen ,että Suomessakin opitaan vielä joskus kunnioittamaan yksilönoikeuksia ja siirrytään järjestelmäkeskeisestä oikeudenkäytöstä ihmiskeskeiseen ja inhimillisempään(Eurooppalaistumista?).
Jonakin päivänä täällä tehdään myös elokuva,joka asettaa riman kokonaan uudelle tasolle ja sen seurauksena sen ylittävät(esimerkkiä seuraten) monet muutkin.
ASKO HAAHKA lopettaa kulttuurikeskustelunsa tällä erää tähän. - Asko Haahka
vielä kirjoitti:
...mieleen jotakin.
Yksi kansakunnan sivistyksellinen mittari
on sen tuottaman kulttuurin taso.
Viime vuosina on tapahtunut maassamme paljonkin kehitystä kuvallisen ilmaisun suhteen.Ei ole kovin kauan siitä kun Turhapurot keräsivät teatterit täyteen katsojia,eikä muita kotimaisia vaihtoehtoja käytännössä edes ollut.
Musiikkivideoita ja esimerkiksi tv-mainoksia(osa Ruotsalaista tekoa?)on opittu täällä tekemään erittäinkin laadukkaasti.
Tärkein kansakunnan sivistykselistä tasoa osoittava seikka on kuitenkin se kuinka yksittäisen kansalaisen oikeuksia yhteiskunnan taholta kunnioitetaan.Olen luottavainen sen suhteen ,että Suomessakin opitaan vielä joskus kunnioittamaan yksilönoikeuksia ja siirrytään järjestelmäkeskeisestä oikeudenkäytöstä ihmiskeskeiseen ja inhimillisempään(Eurooppalaistumista?).
Jonakin päivänä täällä tehdään myös elokuva,joka asettaa riman kokonaan uudelle tasolle ja sen seurauksena sen ylittävät(esimerkkiä seuraten) monet muutkin.
ASKO HAAHKA lopettaa kulttuurikeskustelunsa tällä erää tähän.Tämä kuuluisi oikeastaan TV&radio palstalle,mutta menköön nyt tässä(toivottavasti TV-yhtiöissä luetaan tätä palstaa).
Elokuvaa Harry&Tonto ei ole esitetty ainakaan viiteentoista vuoteen televisiossa.Sitä ei videona saa(ilmeisesti),eikä myöskään DVD:nä ,joten esittäisin toivomuksen sen uusinnasta?
En nyt muista tuliko se YLEn kanavilta vai MTV:ltä. - Anonyymi
Asko Haahka kirjoitti:
Yhtään hyvää ja mieleenpainuvaa Suomalaista elokuvaa en osaa kahdenkymmenen viime vuoden ajalta nimetä(en tosin ole läheskään kaikkia nähnyt).Rukajärven tiekin oli kaikista arvostelijoiden kehuista huolimatta kehno(puhumattakaan Talvisodasta ja uudemmasta Tuntemattoman sotilaan versiosta).Noiden sota-elokuvien ongelma oli kaikenkaikkiaan epäaito,kankea ja surkea dramaturgia ja draamallisuuden puute.
Ihmetyttää ,että noinkin kalliita ja sinänsä kunnianhimoisia elokuvatuotantoja on täällä varaa pilata hutiloidulla ja huonolla maulla suoritetulla tuottamistyöllä.Ensin nähdään paljon vaivaa kuvauspaikkojen ynnä muun vastaavan suhteen ja sitten kaikki kaatuu tekotaiteelliseen,kankeaan ja ylinäyteltyyn lopputulokseen.Kaikesta ei voi missään nimessä syyttää näyttelijöitä,kyllä tuottaja on vastuussa elokuvansa lopputuloksesta.
Tästä asiasta kuulisin mielelläni muidenkin mielipiteitä.Rautavaara ja palo olivat aidosti mestareita, heillä oli KARISMAA!
- A.H
Tämä on keskustelupalsta,mutta kunnon keskustelua ei oikein näytä syntyvän mistään aiheesta.Jos olisin itse näyttelijä,tuottaja tai ohjaaja ja olisin eri mieltä kirjoittajan kanssa lisäisin oman kantani ja näkökulmani tähän keskusteluun ilman muuta.
Olen itse avauksen kirjoittajana sitä mieltä,että arvostelu on tässä tapauksessa oikeutettua ja ehdottomasti paikallaan.En ole ottanut teatteri-työskentelyyn mitään kantaa,enkä siihen pystykään.
Kuitenkin liian usein näkee elokuvissa ja TV-ohjelmissa teatterimaiseen tapaan ylinäyteltyjä roolisuorituksia.- Venla
Ihanaa nimim.A.H ! Juuri tuollaista perusteellisen rehellistä,anteeksi pyytelemätöntä ja aitoa mielipiteen paloa ei voi kuin arvostaa.
Osasit pukea sanoiksi sen mitä monesti itsekin olen tuskaillut näistä Tv,-ja elokuva tuotannoistamme. No, en ihan kaikessa samaa mieltä mutta avaamasi keskustelu on ehdottomasti paikallaan ja toivon myös että tällaiset keskustelut kantautuisi myös tuottajien ja käsikirjoittajien korviin.
Itse olen taiteiden kanssa tekemisissä. Välillä saamani kritiikki on kovaa, jopa häijyä. Olen todennut , että kaikkia ei voi, eikä pidäkään miellyttää vaan on seurattava " omaa tähteään " .
Silti, kritiikki on elintärkeää minulle! Se , että on vuorovaikutusta. Ja ah, välillä , joku pieni tunnustus tai kannustava kiitos saa ateljeessani vipinää aikaiseksi.
Ei muuta kuin ihanaa, että on rohkeita ihmisiä.
Ja eihän kaikkea tarvitse niin kuoleman vakavasti ottaa. Hyvä A.H ! - Excalibur
Venla kirjoitti:
Ihanaa nimim.A.H ! Juuri tuollaista perusteellisen rehellistä,anteeksi pyytelemätöntä ja aitoa mielipiteen paloa ei voi kuin arvostaa.
Osasit pukea sanoiksi sen mitä monesti itsekin olen tuskaillut näistä Tv,-ja elokuva tuotannoistamme. No, en ihan kaikessa samaa mieltä mutta avaamasi keskustelu on ehdottomasti paikallaan ja toivon myös että tällaiset keskustelut kantautuisi myös tuottajien ja käsikirjoittajien korviin.
Itse olen taiteiden kanssa tekemisissä. Välillä saamani kritiikki on kovaa, jopa häijyä. Olen todennut , että kaikkia ei voi, eikä pidäkään miellyttää vaan on seurattava " omaa tähteään " .
Silti, kritiikki on elintärkeää minulle! Se , että on vuorovaikutusta. Ja ah, välillä , joku pieni tunnustus tai kannustava kiitos saa ateljeessani vipinää aikaiseksi.
Ei muuta kuin ihanaa, että on rohkeita ihmisiä.
Ja eihän kaikkea tarvitse niin kuoleman vakavasti ottaa. Hyvä A.H !Kritiikkiä kestänee parhaiten sellainen,joka pystyy kuuntelemaan muiden mielipiteitä,antaa niille arvoa ja on valmis myöntämään mahdolliset virheensä.
Tämä on Excalibur nimimerkin viimeinen puheenvuoro näillä palstoilla.
- Excalibur
Tämä on keskustelupalsta,mutta kunnon keskustelua ei oikein näytä syntyvän mistään aiheesta.Jos olisin itse näyttelijä,tuottaja tai ohjaaja ja olisin eri mieltä kirjoittajan kanssa lisäisin oman kantani ja näkökulmani tähän keskusteluun ilman muuta.
Olen itse avauksen kirjoittajana sitä mieltä,että arvostelu on tässä tapauksessa oikeutettua ja ehdottomasti paikallaan.En ole ottanut näyttelijöiden teatterityöskentelyyn mitään kantaa,enkä siihen pystyisikään.Kuitenkin aivan liian usein näkee kotimaisissa elokuvissa ja TV-ohjelmissa teatterimaiseen tapaan ylinäyteltyjä ja teennäisyyteen sortuvia roolisuorituksia. - Excalibur
Tämä on keskustelupalsta,mutta kunnon keskustelua ei oikein näytä syntyvän mistään aiheesta.Jos olisin itse näyttelijä,tuottaja tai ohjaaja ja olisin eri mieltä kirjoittajan kanssa lisäisin oman kantani ja näkökulmani tähän keskusteluun ilman muuta.
Olen itse avauksen kirjoittajana sitä mieltä,että arvostelu on tässä tapauksessa oikeutettua ja ehdottomasti paikallaan.En ole ottanut näyttelijöiden teatterityöskentelyyn mitään kantaa,enkä siihen pystyisikään.Kuitenkin aivan liian usein näkee kotimaisissa elokuvissa ja TV-ohjelmissa teatterimaiseen tapaan ylinäyteltyjä ja teennäisyyteen sortuvia roolisuorituksia. - AMH
Olen miettinyt itse ihan samaa jäykistelyproblematiikkaa jo vuosikausia ja vältellyt seuraamasta kotimaisia sarjoja niiden nolostuttavan kömpelön näyttelijätyön vuoksi.
Aikoinaan Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa jo huomasin, että sitä kliseistä suomiuhoa tai suomikiimaa siellä piti pistää, jos meinasi päästä seuraavaan vaiheeseen kokeissa. Sieltähän se kuitenkin lähtee, tulevien näyttelijöidemme pohja sille tekemiselle mitä nyt kauhistelemme teeveestä. Uskon että ne opit ainakin osaltaan vaikuttaa siihen tapaan jolla täällä näytellään.
Itseäni aiheessa vaivaa eniten dialogin jäykkyys. Olenkin alkanut miettiä onko vika sittenkin käsikirjoittajissa, jotka eivät osaa luoda uskottavaa, ja ennen kaikkea luontevaa puhetta?
Dialogin tulisi käsikirjoituksessa olla sellaista että se istuu näyttelijöiden suuhun. Jos näyttelijöille syydetään vastuu heidän suuhunsa istumattomien repliikkien luontevasta ulosannosta, vaaditaan mahdottomia. Ei myöskään voida olettaa, että näyttelijä jotenkin automaattisesti "kääntäisi" käsiksen replat omaan suuhunsa istuviksi, ja tuskin sitä kovin suopeasti kirjoittajatiimin puoleltakaan katsottaisiin?
Suomen kielellä on vaikea luoda luontevaa, mutta vakavaa dialogia. Ehkä tämä synnynäinen jäyhyys pitäisi nähdä sympaattisena kansallisena ominaispiirteenä, eikä pitäisi vertailla muihin maihin, tai pyrkiä heidän tapaansa tehdä jouhevaa viihdettä. Suomen ja Ruotsin välilläkin kun on jo selkeitä kulttuurieroja.- Excalibur
...mieltä ,mutta käsitystäsi synnynnäisestä jäyhästä kansallisluonteesta en täysin jaa.Kansallisluonne ei voi olla synnynnäinen ominaisuus.Kyseenalaistaisin koko kansallisluonne käsitteen.Kansallisia piirteitä sisältävä tapakulttuuri on tietysti olemassa.
Suomen kielellä on mahdollista mielestäni luoda toimivaa dialogia,mutta lauserakenteiden toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota,emmehän me arkielämässämmekään käytä jäykkää kirjakieltä.
Onkohan Suomen ja Ruotsin välillä todellisuudessa niin selkeitä kulttuurieroja kuin luullaan
(jos unohdetaan nyt historia ja puhutaan tästä päivästä)?
Ihmisoikeuksien(yksilön oikeusturvan) kunnioittamisessa Ruotsi on varmasti Suomea edellä.Olisikohan se yksi tärkeimpiä syitä täkäläiseen "jäyhyyteen" ja huonoon henkiseen ilmapiiriin("kansanluonteeseen")? - Excalibur
Excalibur kirjoitti:
...mieltä ,mutta käsitystäsi synnynnäisestä jäyhästä kansallisluonteesta en täysin jaa.Kansallisluonne ei voi olla synnynnäinen ominaisuus.Kyseenalaistaisin koko kansallisluonne käsitteen.Kansallisia piirteitä sisältävä tapakulttuuri on tietysti olemassa.
Suomen kielellä on mahdollista mielestäni luoda toimivaa dialogia,mutta lauserakenteiden toimivuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota,emmehän me arkielämässämmekään käytä jäykkää kirjakieltä.
Onkohan Suomen ja Ruotsin välillä todellisuudessa niin selkeitä kulttuurieroja kuin luullaan
(jos unohdetaan nyt historia ja puhutaan tästä päivästä)?
Ihmisoikeuksien(yksilön oikeusturvan) kunnioittamisessa Ruotsi on varmasti Suomea edellä.Olisikohan se yksi tärkeimpiä syitä täkäläiseen "jäyhyyteen" ja huonoon henkiseen ilmapiiriin("kansanluonteeseen")?En tee itse elokuvia,enkä hae apurahoja.
Kirjoittajan motiivit ovat siis aivan muualla kuin henkilökohtaisen edun tavoittelussa.
Elokuva on mielestäni varsin tärkeä osa kulttuuria ja korkeatasoisilla yhteiskuntaa kritisoivilla(satiiri) elokuvilla toivoisi olevan sijansa myös Suomessa.Kaikkein suurimpina yhteiskunnallisina ongelmina pidän kuitenkin maan oikeusturvan tilaa yksittäisen kansalaisten kannalta ja yleistä inhimillisyyden puutetta koko yhteiskunnassa.
Elokuva on yksi tehokas keino vaikuttaa ihmisten asenteisiin.
- Excalibur
...satiirisen ja nimenomaan kotimaisen elokuvan toivoisi joskus näkevänsä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä1344159Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda3232116Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik31844Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2481841- 1061760
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4411709Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4631568MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar531335Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat441286Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun4611280