Ostin itselleni saksanpaimenkoira nartun v. 2002. Maksoin siitä 800e. Syötin liki 8kk ikään penturuokaa ja tuota kallista evästä menikin ihan reilumman puoleisesti. Rokotukset maksoi ja madotukset maksoi. Liityttiin koirakerhoon, että päästiin harrastamaan pk-lajia. Bh-koe olikin ensimmäinen koe, joka läpäistiin. Sen jälkeen kisattiin pk-kokeissa 2 kesää, ennekuin ensimmäinen tulos saatiin. Treenaaminen jatkui, koska haettiin avoimenluokan tulosta. Samalla käytiin toko treeneissä ja sieltä haettiin tulos voittajaluokasta, silloin takana oli useampi kisa ja kisamatka. Näyttelyissäkin käytiin, niin kenneliiton kuin erikoisnäyttelyissä. Koira on kaunis, hyvä rodun edustaja, muttei huippu. Siinä välissä käytiin elkkulääkäriltä hakemassa kyynär-ja lonkkakuvaustulos, elkkulääkärille meni 180e ja kennelliitton n.50e. Liityttiin saksanpaimenkoiraliittoonkin, että päästiin sinne erikoisnäyttelyyn.
Uros löytyi 350km päästä.. ja että päästiin kaksi kertaa astuttamaan, asuimme hotelissa sen viikonlopun. Maksoin uroksen omistajalle hyppymaksua 200e ja sovittiin pennutuksen hinnaksi 150e jokaisesta pennusta.
Emo sai panturuokaa tiineyden ajan ja madotukset ohjeiden mukaan. Ulran mukaan pentuja on tulossa.
Pennutus päivä koitti, poltot loppui... ongelmia.
Eläinlääkäri tuli kotiin ja koira sai pistoksia.
Viimein vuorokauden valvomisen jälkeen pesässä on 5 kaunista pentua. Nukun pentulaatikon vierellä yöt, ettei emo nukahda niiden päälle.. Emo muuttuu oudoksi, mittaan lämpöä... kuumetta. Lääkekuuri kohtutulehdukseen.
Pian elämä normalisoituu, pesää siivotaan ja pentuja ja emoa hoidetaan.
Pennut on myynti-iässä, moin ne hintaan 750e.
Uroksen omistaja sai 200e 750e. Yhteensä 950e.
Rekisteröinti maksoi 40e/pentu, koska minulla ei ole kennelnimeä. Yhteensä rekisteröinti maksoi 200e.
2600e siis rekisteröinnin ja astutusmaksun jälkeen. Lisäksi tuosta summasta pois matolääkkeet, penturuuat, eläinlääkärikulut, myynti-ilmoitus. Lisäksi se armoton työ..
Miksi minä en saanut mersua tai ulkomaan matkaa =D
Mutta, palkka on ne ihanat sakemannit ja tyytyväiset omistajat.
Uros löytyi 350km päästä.. ja että päästiin kaksi kertaa astuttamaan, asuimme hotelissa sen viikonlopun. Maksoin uroksen omistajalle hyppymaksua 200e ja sovittiin pennutuksen hinnaksi 150e jokaisesta pennusta.
Emo sai panturuokaa tiineyden ajan ja madotukset ohjeiden mukaan. Ulran mukaan pentuja on tulossa.
Pennutus päivä koitti, poltot loppui... ongelmia.
Eläinlääkäri tuli kotiin ja koira sai pistoksia.
Viimein vuorokauden valvomisen jälkeen pesässä on 5 kaunista pentua. Nukun pentulaatikon vierellä yöt, ettei emo nukahda niiden päälle.. Emo muuttuu oudoksi, mittaan lämpöä... kuumetta. Lääkekuuri kohtutulehdukseen.
Pian elämä normalisoituu, pesää siivotaan ja pentuja ja emoa hoidetaan.
Pennut on myynti-iässä, moin ne hintaan 750e.
Uroksen omistaja sai 200e 750e. Yhteensä 950e.
Rekisteröinti maksoi 40e/pentu, koska minulla ei ole kennelnimeä. Yhteensä rekisteröinti maksoi 200e.
2600e siis rekisteröinnin ja astutusmaksun jälkeen. Lisäksi tuosta summasta pois matolääkkeet, penturuuat, eläinlääkärikulut, myynti-ilmoitus. Lisäksi se armoton työ..
Miksi minä en saanut mersua tai ulkomaan matkaa =D
Mutta, palkka on ne ihanat sakemannit ja tyytyväiset omistajat.
Vastaukset 7
Vanhimmat
miksi emme saa mersuja, sekä minkkiturkkeja tai mitä kukin halajaa. Miksi me maksamme jäsenmaksuina vuosittain huikean summan. Miksi me kuulumme niin moneen yhdistykseen jopa ulkomaisiin rotua harrastaviin yhdistyksiin. Miksi käymme kursseilla ja miksi ne kurssit eivät ole ilmaisia. Miksi otamme valtaisan vastuun rodustamme. Miksi mietimme minkälaisena rodun jätämme jälkipolville.
Nuo on asioita joiden jokaisen kasvattajaksi aikovan tulisi miettiä moneen kertaan.
Minulla ei ole takana tuota valtavaa tietotaitoa ja kokemusta. Ei pilvin pimein kursseja, ainoastaan joitakin täälläpäin järjestettyjä luentoja koiran ruokinnasta yms. Onneksi apuna oli kasvattaja, joka olisi myös mieluusti vuokrannut jalostusoikeuden, olisi saatu se kennelnimi pennuille. Mutta halusin pennut ihan omiin nimiin, sen kaiken työmäärän jälkeen (koulutukset, kokeet, näyttelyt, tutkimukset). Ilman kasvattajan apua, en olisi moiseen ryhtynyt. Hänen panoksensa apuna synnytyksessä yms. oli korvaamaton, mutta ei hän avustaan palkkaa halunnut.
Nostan hattua ja todella arvostan kasvattajaa, joka todella panostaa pentueeseen. Enkä osaa olla kateellinen niistä euroista, jos jotain sattuu käteen jäämään.
et taida täyttää täysjäsenyyden kriteerejä vielä. Niiden lehti on ihana täyttä asiaa täynnä.
ensinnäkin tuo koiran koulutus. kisoihin ei ole tarkoitus mennä treenaamaan, kentällä treenataan, ja sitten vasta mennään kisoihin. tympii kisoissa holtittomat puolikoulutetut koirat, jotka jopa lähtevät omistajailtaan käsistä ja vaarantavat muidenkin kisan esim. paikallaan olossa.
lisäksi voit muutenkin opetella hiukan ennakoimaan ja suunnittelemaan paremmin ihan kaiken, niin ei tarvitse kaikkea kantapään ja vaikeimman kautta tehdä. pääset halvemmallakin lisäksi siinä sivussa!
Muuten, miksi kasvattaja aina kuvittelee, että kaikki oman koiran kulut ovat jotenkin tekemisissä pentujen myyntihinnan kanssa? Ne ovat sinun koirasi kuluja, jotka maksat joka tapauksessa, teit pentuja tai et. et voi vähentää koko koiran olemassaoloa ja ruokintaa, lääkärikäyntejä yms yms siitä, että teet pentuja. niillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään. ilmaiseksiko sinun pitäisi voida koiraa pitää? ja lasket vielä koirasi ostohinnankin jotenkin verrannolliseksi myymiesi pentujen hintaan nähden? hoh hoijaa.
Pakko sinun päästä jostakin kitisemään?
Koirani tekee kentällä liikkeet hyvin, mutta kisoissa on tyritty. Paikalla olo onnistuu, mutta esim. jäljen ajamisessa epäonnistuttiin muutaman kerran.
Ja minusta tuo oli hyvä oppia kantapään kautta. Kaikki meni hyvin, ei kohtutulehdusta voi etukäteen ennakoida. Päivystävän eläinlääkärin numero oli ylhäällä ja häntä oli infottu pennutuksen alkaneen. Kasvattaja oli paikalla synnytyksessä.. joten kokemusta oli mukana.
Ja halvemmalla.. halusin pennut omiin nimiin, siinä että kasvattaja olisi ne rekanuut, olisin säästänyt 100e. Missä muussa säästö olisi ollut mahdollista?
Ja se joka pelkää, ei luota koiraansa, ei koskaan saakkaan tulosta koiralleen. Meillä tulos on jo avoimesta ja treenaamista jatketaan.
Enkä ole pahaksi pistänyt kisakokemuksen hakemista, koska koirani ei häiritse muita kilpailijoita.Päinvastoin, meitä on patisteltu kisaamaan alaosastomme toimesta. Meille tämä on HARRASTUS, eikä verenmaku suussa tuloksen ja rahan hakemista.
Ja tottakai nuo kulut ovat normaali kuluja. Kirjoitin tarinamme siksi, että ne laput silmillä kulkijat, jotka luulee että koirilla voi tienata, saisi uutta näkökkulmaa ajattelutapaansa. Taatusti olisin ilman koiraa sen sata kertaa rikkaampi rahallisesti, mutta muuten sen sata kertaa köyhempi (rikkaus on ihan jotain muuta kuin raha).
Meille tuli narttupentu hiukan luovutusikää vanhempana, kun ed. omistajalle tuli kai allergia. Maksoin siitä 100 euroa. Isorotuinen, aikuisen ruokaa kasvattajan neuvon mukaan syötettiin pennusta asti. Ja ihan vaan Luppaa, ei sen kummempaa, lisänä joskus kotiruuan jämiä. Koirasta kasvoi täysin terve. Eläinlääkärissä on oltu vain rokotuksissa. Treenattu ja kisattu on, myös näyttelyissä käyty, ja tuloksia saatu. Hyviä sellaisia. En ajele näyttelyiden perässä, niitä on ihan tarpeeksi lähialueillakin.
Uroksen omistaja halusi yhden pennun pentueesta, ja sen sai, narttu teki 9 pentua. Ilman mitään ongelmia, kuten useimmat onneksi :-)
Nyt on tulossa toinen pentue. Pyydän pennuista 850 euroa per nenä. Että silleen. Ihan hyvin jää itsellekin hoitopalkkaa. Ei nyt mersun ja minkkiturkin vertaa, mutta mukavasti kumminkin. Töitähän pennuissa toki on, varsinkin nyt kun ei ole kesää vasten tulossa, mutta se on mukavaa hommaa minusta.