Kokemuksia hyvistä ja huonoista näyttöpaikoista kaikista näytöistä. Itse olen luopunut koko näyttöjen tekemisestä. Olen melkein valmis lähäri ja systemi todella pännii. On täysin epätoivoinen ja epärealistinen tapa mitata solidaarisesti osaamista. Plus, että näyttökriiterit ovat täysin ympäripyöreitä. Itselläni on myös kokemus näistä näyttötutkintojen arvioijista etteivät itse osaa ko näyttökriteereiden osa-alueita...huh huh mikä systeemi päästä ihnmisläheiseen työhön...
lähihoitaja näytöt
plussat ja miinukset
3911
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minulla on tuoreet kokemukset aidan kummaltakin puolelta! Minusta näytössä parhaimmillaan mitataan sitä, miten hyvin opiskelija pystyy näyttämään sen, miten yhdistää teorian ja käytännön ja olen halunnut, että näyttöä antaessaan näyttäjä puhuu paljon eli kertoo perustellen miksi tekee jonkin asian kuten tekee. Minun lähes kaikki näyttäjäni ovat olleet 5:n taso ja se vaan kertoo siitä, että harjoittelun aikana "personal trainer" eli harjoittelun ohjaaja on tehnyt hyvää työtä ja opiskelija on ottanut haraviinsa, sekä on motivoitunut tähän työhön sekä osaava. näyttökriteerit on helppo vetää käytäntöön, niistä kuulee usein ihmisten puhuvan, että ne ovat vaikeaselkoisia, mutta ne ovat oikeasti tavallisia jokapäiväisiä asioita, kun ne osaa vaan katsoa siten. En ole puuskuttanut koskaan kenenkään niskaan näyttöä arvioidessa, mutta olen haastanut keskusteluihin, jossa opiskelija saa rohkeasti tuoda esiin ajatuksiaan. Viimeisessä näytössä opiskelija puristaa itsestään kaiken opitun ja näyttää kaikkien oppimiensa osa-alueiden ammattitaidon. Muistan itse miten valmistauduin näyttööni ja yritin saada näkyviin taitoni ja tietoni. Myös opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan. Olen itse perehdyttänyt omia näytön vastaanottajiani. Valmistuneena hoitajana näetkin sitten tämän aidan toisen puolen, jossa ruoho ei ole sen vihreämpää.
Täysin pelleilyä koko näyttörumba ja kriteerit. Miten esimerkiksi kykenet viikon sisällä näyttämään kaikki osa-alueet. Ei kuulemma aina kelpaa tuo teoreettinen osaaminen. Näyttökriteerit ovat myös todella ympäripyöreitä ja moninaisesti ymmärettäviä. Pärstä kerroin ja tuo supliikki auttaa jonkin verran, jos tulee toimeen näiden pelleilijöiden kanssa. Teatterikorkeakoulu voisi auttaa samaan paremmat numerot...Toinen pointti on, että miksi sairaanhoitajilla ym ei ole näitä näyttöjä ! Valtio myös säästä aikamoisen summan ilmaistyövoimalla mikä on todella väärin repiä se toisten selkänahasta.
Koko opiskelu koostuu eri osioista varsinaista ammattitaitoa. Hoitotyöstä prosessiajattelu ja suunnitelmallisuus, kasvun tuesta elämänkaari, kuntouttava työote kuntoutuksesta, muutamana esimerkkinä.Jollain tavoin se osaaminen on näytettävä ja kannattaa vaan olla ylpeä, että just meillä on näin tarkat sydeemit, vaikkei s-hoitsuilla. Oppiminen käy myös kokemuksen kautta, meillä on opintotuet sitä varten, ettei tarvi maksaa palkkaa harjoittelusta, toisekseen ehkä jonain päivänä tajuat kentällä itse ohjaajana, ettei se aina ole helppoa oman työn ohessa opastaa esim.motivoitumatonta opiskelijaa, jota ei yksinkertaisesti kiinnosta koko homma!