Rakastan ihanaa naista ensimmäistä kertaa elämässäni,en tarvitse muuta kuin hänet.... Hän on valloittanut sydämeni täysin...En voi ajatella muita mitenkään. Rakas.
Ájattelen Sinua koko ajan
Eräs vaan..
72142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...toivoisivat, että tämä olisi juuri minulle :)
Minäkin rakastan naista, tätä yhtä, ja on niin vaikeaa olla ajattelematta häntä. Kaipaan häntä päivittäin, hymyilen kun ajattelen kaikkea sitä mitä välillämme tapahtui. Ja joskus itkenkin, kun tämä kaikki tekee niin kipeää. En koskaan halunnut rakastua häneen, niin vain kävi.
Kohtasin hänet sattumalta, ja sitten hän olikin vallannut koko sydämeni. Rakastuin hänen olemukseensa, hymyynsä, ääneensä ja ennenkaikkea jokin hänen sisimmässään kosketti minun sisintäni syvästi. En vieläkään oikein tiedä mikä se oli, mikä sai nämä voimakkaat tunteet heräämään.
Ajatus elämästä ilman häntä tuntuu tyhjältä ja kipeältä. Haluaisin vain niin päästä tästä yli ja uskoa että elämää on ilman häntäkin. Paria meistä ei voi koskaan tulla, olemme molemmat varattuja tahoillamme- miehen kanssa.
Aikaisemmin tuomitsin jyrkästi lesbosuhteet (tosin meillä ei ollut suhdetta siinä mielessä) mutta nyt ymmärrän että minullekin voi käydä niin -että rakastun samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Ennen se oli mahdoton ajatus, vieras maailma minulle. Sitten tuli hän ja ennenkuin ehdin mitään tehdä, hän oli jo loikannut sydämeeni pelkäämättä kuinka käy. Mutta minä pelkäsin ja pelkään edelleen. Olen loukannut häntä monta kertaa ja hän on antanut anteeksi. Oikeastaan, kuinka on mahdollista että hän rakastui tällaiseen idioottiin?
Toivon vain koko sydämestäni ettei hänen tarvitse kärsiä kuten minä kärsin. Että hän pääsisi vähän helpommalla. Toivon, että aika tekee tehtävänsä ja että kummallekin jää haikeansuloinen muisto, muisto, joka ei kuitenkaan estä meitä elämästä elämäämme eteenpäin.
Jää hyvästi, rakas. En ikinä unohda sinua ja sydämessäni on aina paikka sinulle; vaikka niin paljon tilaa vietkin.
On niinkuin omaa tarinaani lukisin. Paitsi että minä pelkäsin ja hän pelkäsi ilmeisesti myös.
Se jokin hänen sisimmässään, mikä sinua voimakkaasti kosketti, on osa sinua itseäsi, joka heijastui hänestä... Ilmeisesti tuollaisen voimakkaan rakastumisen taustalla on jokin "tunnistamisen" tunne...
Niin, meitä on varmaan monta.
Hämmentävintä oli, kuinka aloin kaivata häntä myös fyysisesti. Kuten edellä kerroin, meillä ei ollut lesbosuhdetta, läheisyys ja halaukset riittivät.
Niin minä itsekin aluksi luulin. Mutta aloin vähitellen haaveilla muustakin, esimerkiksi miltä tuntuisi suudella häntä. Voi, kuinka halusinkaan suudella häntä, tuntea hänen huulensa omiani vasten. Haaveilin hänen paljaasta ihosta omaa paljasta ihoani vasten, ja siitä miten ihanaa olisi katsoa häntä silmiin täyttymyksen hetkellä.
Ja minä kun en koskaan ollut kiihottunut naisista tai halunnut rakastella naisen kanssa. Ja kuinka minä kuitenkin sisimmässäni tiesin mitä tekisin hänen kanssaan tuollaisella hetkellä? Rakastuminen häneen näytti minulle ja minun mielikuvitukselleni miten naiset sen tekevät -ilman että olin koskaan aikaisemmin sitä nähnyt tai itse tehnyt.
Ja kuinka kerrot tästä omalle miehellesi ja saat hänet ymmärtämään -kun et ymmärrä itsekään? Kun jotain tulee miehesi ja sinun väliin, ilman että kumpikaan sitä haluaa. Kun siellä vuoteessa onkin kolmas, jonka me kumpikin aistimme. Mutta onneksi mieheni ymmärsi minua -tai ehkä ei minua, mutta tuskaani. Rakastinhan minä häntäkin.
Voin vähän ymmärtää, mitä se on kun heterokulissit rohmahtavat. Tai kun ne eivät edes olleet kulisseja, vaan täyttä totta, kunnes jotain uutta mullistavaa tapahtuu.
Näin tapahtui minulle, enkä kadu sitä tai tunne siitä syyllisyyttä. Sain vain nähdä, että elämä ei ole aina niin yksinkertaista ja ennakoitavissa. Ja kaikkea voi tapahtua kaikille.
Eräs ystäväni, joka oli vähän samankaltaisessa tilanteessa, sai neuvoksi joltakin ystävältään: "Älä kiellä tunteitasi, elä ne." Ehkä elämällä koko tunneskaala läpi, tilanne viimeinkin helpottaa. Tai sitten tosiaan kulissit, tai se elämä, jota ennen elit, romahtaa.
Jaksamista.
sama tilanne. Rakastuin muutama vuosi sitten - tilanne on sama kuin sulla - ja nyt ollaan ystäviä. Mä en tiedä mitä pitäisi tehdä, kun en voi laittaa välejä poikkikaan. Helsinkikin on niin pieni kaupunki, että pitäisi muuttaa ulkomaille, että saisi hänet sekoittamasta mieltään. Tai sitten saan hänet mielestäni kauemmas viehättymällä jostain toisesta. Typerää tekstiä ottaen huomioon, että elän rakastavassa heterosuhteessa.
z-rakkaustarina.