Syvältä metsiköstä kuulu laulua. Se kumpuaa kuin suoraa maasta, kohti taivaalla loistavaa kuuta. Laulu vaikenee, puiden lomasta astelee eläin, veljeni Hopea, kultaiset silmät kiiluen, astelee halki valkean hangen. Se kävelee pois, kääntää selkänsä teille, katoaa metsiin koskaan palaamatta, piilottaa pentunsa ja laumansa, salaa tarkkailee tekojamme ymmärtämättä meitä sen enempää kuin itsekkään ymmärrämme.
Veljeni katoaa korkeille vuorille, pakenee meitä, pakenee vihaa ja kuolemaa. Jossain kaukana soi laulu kuulle.
Veljeni katoaa korkeille vuorille, pakenee meitä, pakenee vihaa ja kuolemaa. Jossain kaukana soi laulu kuulle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.