Onko olemassa jotain selkeää "sääntöä" tms, kuinka tiuhaan nämä klammerit, jotka pitävät konesaumakaton paikoillaan tulisi laittaa?
Olen nähnyt niitä laitettavan n.30cm välein kuin myös 100cm välein. Onko siis fuskua ja laiskuutta jos laittaa harvemmin?
Olen nähnyt niitä laitettavan n.30cm välein kuin myös 100cm välein. Onko siis fuskua ja laiskuutta jos laittaa harvemmin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rt-kortista selviää tarkemmin.
Jossain vaiheessa se oli 400mm.
Fuskua on omasta mielestäni jos jako jää järjestään yli 500mm.
300mm on oikea jako. kuusi kpl neliölle on yleisin laskutapa kiinnike kappalemäärää laskettaessa.
Jos on harvempi jako kuin 300mm voit heittää hyvästit vakuutuskorvauksille.
Olin tyhmä ja sinisilmäinen kun luotin "ammattimiehiin", enkä vahtinut niskan takana kokoajan mitä tekevät tai jättävät tekemättä.
Kun on avoräystäs ja klammerin ruuvit tulevat siitä läpi, niin on helppo nähdä ettei väli ole kuin 80-100cm. Muutenkin työn jälki on surkeaa.
Jos jotain hyvää, niin vuoden on ainakin pysynyt kovallakin tuulella kiinni ja vuotamatta.
Halvalla ei saa hyvää.
Joskus puhuttiin maximissaan 400mm:n jaosta, mutta en väitä vastaan, etteikö nykyään voisi olla tuo 300mm. Tosin kuulostaa varmistelun maksimoinnilta.
Vakuutuskorvaus asiat käsitellään aina tapauskohtaisesti.
"Vakuutuskorvaus asiat käsitellään aina tapauskohtaisesti"
Hienosti sanottu;)
En tosin luullut, että yhtiöt maksaisivat vaikkapa etukäteen sadalle asiakkaalle tulevat vahingot;)
Mutta rahoja et tule näkemään, jos katossasi on klammereiden jako 400mm, sama kuin polttaisit talosi ilman tulityölupaa, kun lait on vain lakeja.........
Et halunnut ymmärtää.
Ei katto mihinkään lähde ilman luonnonmullistusta, jos klammerijako on max.400mm.
Onko sulla antaa joku yksittäistapaus, jossa vakuutuskorvaus on jäänyt saamatta?
Itsellä on yksi tapaus tiedossa lappeenrannasta, jossa autoliikkeen kattoa irtosi myrskyssä.
Klammerijako ei ollut riittävä, mutta lopulta vakuutus korvasi vahingot syystä, että klmammerijako ei vaikuttanut katon irtoamiseen, vaan se katto olisi lentänyt jokatapauksessa sen taifuunin mukana.
Toinen tapaus kotkassa. Katto irtosi pyörremyrskyssä. Myrsky repi toisen lappeen kattotuoleineen irti ja toiselta lappeelta pelkät pellit ja suurimman osan ruodelaudoista.
Klammerijako oli aivan liian harva, mutta vakuutus korvasi, koska katto olisi lentänyt myrskyn mukana joka tapauksessa.
Lait on lakeja, mutta vakuutusyhtiöillä tulkinnanvaraisia.
Luuleeko tää dorka, että nykypäivänä vakuutusyhtiöt maksavat kalliita remontteja jos rakennusmääräyksissä on huijattu???
Mee takas koulupenkille opiskelemaan=)
Pistä nyt jo jäitä hattuun. Ei niitä klammereita sieltä suurennuslasin kanssa tarkisteta. Puolet suomen taloista on tehty talkoilla, ym hartaipankkisysteemeillä. Ei paljon sitten kannattaisi vakuutuksia ottaa.
Typeryytesi vain jatkuu. Siis väitätkö, että vakuutuksesi maksaa vahingon, jos olet laiminlyönyt rakennusmääräyksiä???;)
No se varmaan maksaa myös vahinkosi, kun ajelet pilleripäissäsi katsastamattomalla taunuksellasi jonkun lapsen hengiltä:0)
Ja vaikka taloja rakennetaan millä systeemillä tahansa niin yleensä kumminkin rakennumääräysten mukaan eikö näin??? Vai mitä helvetin järkeä ylipäätänsä on sitten edes rakentaa, jos tähän ei pysty? Huoh.
Otahan lääkkesi ja rauhoitu. Tämä on keskustelupalsta, eikä mikään kypysymättömien raivoamispaikka.
saa tietoa sitten? On kai tässä konesaumakaton teko edessä vanhaan kotimökkiin. En ole ainakaan kirjastosta löytänyt minkäänlaisia teknisiä ohjeita tms konesaumakaton teosta. Tietysti ne ammattimiehet osaavat hommansa, mutta mukava se olis itsekin tietää, mitä on edessä.
Alle kymmenen metriä pitkissä riveissä kiinnikeväli on vähintään 450mm katon keskiosalla.
Reunoilla ja räystäillä aluekohtaisia eroja.
Manneralueella reunat ja räystäät 350mm.
Rannikolla reunat ja räystäät samoin 350mm, mutta nurkissa 300mm. Ulkosaaristossa reunat ja räystäät 300mm. Nurkat 200mm.
Kiinnikemäärä keskiosalla on siis vähintään 4 kiinnikettä neliölle.
Yli kymmenen metrisissä riveissä kiinnikemäärissä pieniä aluekohtaisia muutoksia.