Kuinka monella teistä suurperheys johtuu uskonnosta ja kuinka monella uskonnon kanssa ei ole mitään tekemistä?
Saako..
olla utelias?
243207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Uskonnon kanssa ei ole mitään tekemistä!! Lapsista tykätään, eikä oltu etukäteen päätetty, että hankimme monta lasta ja tietysti kolmoset muuttivat meidän tahtomattamme perheemme kunnolla suurperheeksi. Olen pikkuhiljaa kasvanut tähän suurperheen äitiyteen.
Meillä ei uskonnolla ole mitään tekemistä lapsiluvun kanssa.
Kun olin pikkutyttö, päätin, etten _KOSKAAN_ aio saada kuin yhden ainokaisen lapsen, ja siitä tulee minun pikku prinsessani tai prinssini, joka saa ihan mitä keksii pyytää ja kaikkein kauneimmat vaatteet ja lelut jne..
Synnytin ekan lapsen suht. nuorena, ja hän oli vasta uutaman kuukauden, kun olin jo kurkkuani myöten täynnä sitä että ihmiset paapoivat häntä ja lepertelivät sydämensä kyllydeestä ja ylistivät häntä.
En halunnut että lapsesta tulee itserakas ja itsekeskeinen vain oman täydellisyytensä omaava olento.
Vähän ajan päästä tein raskaustestin, ja huomasin olevani raskaana. No eipä siinä mitään, olin vain onnellinen. Luoja oli kuullut ajatukseni :)
Toinen vintiö syntyi, ja kas vain, häntä ja esikoista palvottiin edelleen kuin jumalia, halusin että he saavat vielä yhden sisaruksen, jotta huomaavat että joskus huomio pitää jakaa ja kaikkea ei voi saada.
Kolmas lapsi tuli, ja sen jälkeen olimme jo niin lasten lumoissa että halusimme aiva vain yhden lisää. emmekä enään ainuttakaan sitten..
Niin siinä sitten kävi että meillä on täällä nyt isompi katras, uskonnollakin ON vaikutusta, mutta pääasiassahan kaikki lähtee ihan omien korvien välistä.
Suurperhe oli oma valinta, eikä uskonnon sanelema pakko. Jos en olisi halunnut suurperhettä, olisimme kai käyttäneet ehkäisyä, mutta minä halusin, ja mies toki myös. Ympäristö ei vaikuttanut valintaan mitenkään, eivätkä ketkään muut ihmiset kuin mieheni ja lapseni.
Eli tiivistettynä- uskonto vaikutti epäsuorasti. itse henk. koht. nyt ajan myötä en pidä ajatuksesta että lasten tulo maailmaan katkaistaan. Mutta jos joku haluaa käyttää ehkäisyä, se on hänen asiansa, eikä kuulu meille muille mitenkään :)
Perheemme, ja sukumme ylipäätään on uskovaisia. Kuulumme uskonnolliseen herätysliikkeeseen, lestadiolaisuuteen, joka ajattelee hyvin kielteisesti ehkäisystä.
Tällä siis ei ollut mitään vaikutusta, vain omalla tahdollani saada lapsia.
kieltää ehkäisyn, miten voit väittää ettei uskonnolla ollut vaikutusta. Siinä ei paljo tahto auta jos ei ehkäisyä käytä, lapsia tulee vaikkei haluaisikaan.
(minulleko muuten vastasit, vai marikalle?)
Uskonto ei kiellä eikä pakota tekemään mitään. Kaikki raamatun opetuksetkin ovat sellaisia, joiden noudattaminen on ihanteellista.
Kaikkia opetuksia ei voi yksinkertaisesti noudattaa, MUTTA voi tehdä parhaansa yrittäen noudattaa edes niitä parhaansa mukaan.
Tämä on niin vaikea kysymys lyhyesti vastata.
niin, ettei lestadiolaisuus kiellä ehkäisyä. Jos tuo on totta, niin hienoa. Itse olen ollut päin vastaisessa käsityksessä. En kylläkään ole lestadiolainen, Kuulun kyllä kirkkoon, mutten kovinkaan uskovainen ole.
Toivotaan että uskaltavat lestadiolaisnaiset/miehet alkaa myös ehkäisyä käyttämään. Etenkin naiset, ettei kenenkään heistä tarvitsisi vakaumuksen vuoksi raskaaksi tulla, pelkästään omasta tahdostaan.
Jos haluat mahdollisimman ihanteellisesti ja sananmukaisesti noudattaa raamatun oppeja, et käytä ehkäisyä. MUTTA nykymaailmassa jotkin raamatun opit ovat jo vähän "vanhentuneita". Niitä ei yksinkertaisesti aina VOI noudattaa ihanteellisesti, esim. jos et ole terveydellisesti (huomaa, että myös mielenterveydellisesti) vakaassa tilassa, ei kannata riskeerata sekä viattoman lapsen/lasten että omaa henkeä.
Esim. televisioon kohdistuvaa kielteistä asennetta en yhtään ihmettele. Televisiossa on niin paljon pahaa ja kurjaa asiaa, kuten väkivaltaa, ihmettele, miksi jotkut tosissaan antavat jopa alle kouluikäisten lasten katsella sitä ilman minkäänlaista valvontaa.
Katsoin kerran noin 8v. eräällä ei-uskovaisella ystävälläni salaa elokuvan, joka sisälsi väkivaltaa, viinaa, huumeita, hyväksikäyttöä.. Ikärajakaan ei ollut kuin 11, tai 15 jos oikein muistan. Minulle jäi todellakin siitä traumoja.
Nukuin huonosti, säpsähdin kesken yötä painajaisiin.. Olin levoton koulussa ja koulumatkoilla..
Tuo pahanolon tunne saattoi johtua lisäksi siitäkin, että tiesin tehneeni väärin katsoessani elokuvan salaa. Lopen kerroin äidilleni, joka kertoi että juuri siksi meillä ei ole televisiota, ettemme vahingossa joutuisi kiusakseen ja katsoisimme noita hitallisia ohjelmia ja elokuvia.
Lestadiolaisilta ei kielöletä televisiota, eikä ylipäätään mitään muutakaan. Lestadiolaisuuden sisällä vain vallitsee kielteinen mielipide televisiosta ja ehkäisystä, sen takia juuri että ihmiset tahtovat elää mahdollisimman ihanteellisesti raamatun oppien mukaan.
Olen kyllä kuullut siitäkin, että jotkut muka uskovaiset suhtautuvat kielteisesti, jopa vihamilisesti uskonsisariensa ja veljiensä ehkäisynkäyttöön jne.. Eikö juuri raamattu käskenyt ottaa rikan pois ensin omasta silmästään, sitten vasta muiden. Ja tuollainen toisten virheisiin keskittyminen juuri viestittää sitä että omat asiat ei ole kunnossa, ja yritetään peittää ne tuomalla naapurin virheet esille.
Mutta vielä, ennenkuin syyllistätte kaikki uskovaiset samaan muottiin, muistetaan, että lestadiolaisetkin on vain ihmisiä, eivät täydellisiä supersankareita vaan inhimiillisiä olentoja kuten kaikki muutkin, muslimit, helluntalaiset, Jehovan todistajat jne..
syyllistää ketään mihinkään muottiin. Ihmettelin vaan asiaa, josta minulla oli erilainen käsitys.
Mutta tuskimpa voit rehellisesti sanoa, että se ehkäisyn käyttämättömyys on jokaisen lestadiolais naisen oma valinta(vielä). Varmasti yleinen kielteisyys yhteisössä luo ainakin paineita saman suuntaiseen toimintaan. Jotenkin vaan tuntuu, ettei televisiota katsova ehkäisyn kannattaja pysty olemaan lestadiolaisyhteisön "täysivaltainen" jäsen.
Mutta ajat muuttuu, niin myös arvostukset ja uskonnot. Mihin suuntaan, jää nähtäväksi :-)
Nyt pitää oikaista väärinkäsitys,Lestadiolaiset eivät hyväksy ehkäisyä.Kaikista Lestadiolaisista en tiedä,kun niitähän on useita eri uskontoryhmiä.Mutta sen tiedän varmasti että on ryhmä,jossa sitä ei hyväksytä.
Aikaisemmista kirjoituksista on käynyt ilmi, että olet tullut lestad. pariin avioliiton kautta tai liittynyt uskonnoll. yhteisöön myöhemmin eli et olekasvanut lestad. lapsuudenperheessä. Oliko näin?
OLisiko tämä syynä vapaamieliseen suhtautumiseesi? Koska minun tuntemat uskovaiset, nimenomaan lestad. eivät käytä ehkäisyä, eivät saa käyttää. Vaikka oma tai lapsen henki olisi vaarassa.
Tiedän myös tapauksen, jossa perheeseen on syntynyt vammainen lapsi äidin iän takia, mutta ehkäisyäei silti saakäyttää.
Iselläni on myös iso perhe,mutta sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Monesti ihmiset kysyvät, miksi meillä on monta lasta ja aivan yksiselitteistävastausta ei osaa antaa.
KUn on alkuun päässyt ei osaa lopettaa... Ja kun ei ole työelämässä on helpompi valita perheenlisäys vaihtoehdoksi.
Miksi joku valitsee synnyttää vain sen yhden lapsen tai ne kaksi, kenties yhtä vaikea kysymys.
En olisi itse nuorena uskonut, että minulla on joskus 7-lasta, mutta nyt se tuntuu hyvin luonnolliselta, onneksi harvoin suurperheen äidiksi tai isäksi tullaan yhdessä yössä.
Olemme kuitenkin käyttäneet säännöllisesti ehkäisyä lasten välillä ja lapset ovat syntyneet kutakuinkin suunnitellusti, muutoin lapsilukumme saattaisi olla 14. Ison perheen perustamisessa pitää kuitenkin joku järki olla.
Hyvin hedelmällinen pariskunta kun saattaa poikia joka vuosi, eikä se kai ole Luojamiehenkään tarkoitus.
Mikäs raamatunlause se on, joka kieltää ehkäisyn? Voisiko joku uskonsisar tai veli sen tänne tekstata.
kyllä vain olen elänyt lest. perheessä, perheeni vain oli pieni ja meitä lapsia aika vähän muihin perheisiin verrattuna. Isäni tuli lest. perheestä, äitini eli varhaislapsuutensa tavisperheessä, kahdeksanvuotiaana hänet adoptoitiin vanhempien kuoleman takia lestadiolaisperheeseen.
Äiti on kertonut miten hän vihasi sitä ensimmäiset vuodet, että sunnuntaisin ei saanut mennä minnekkään kun piti käydä seuroissa ja hän vihasi sitä että kaikki piti jakaa, jakaa, jakaa ja aina vain jakaa yhdeksän muun lapsen kanssa.
Äitini tuli vasta yli viisitoistavuotiaana uskoon, kun hän alkoi todella kiinnostua uskonasiista. Nuorempana hän oli periaatteen vuoksi sulkenut korvansa seuroissa ja muissa uskonnollisissa tilaisuuksissa, vain näyttääkseen uusille vanhemmilleen ettei hyväksy heidän tapaansa elää.
Aikuisena äidistäni tuli lestadiolainen, ja hän meni isän kanssa naimisiin.
Äitini ei voinut saada kuin meidät kolme lasta,
ja oli siksi suruissaan. Ehkäisyä vanhemmat eivät luultavasti koskaan käyttäneet.
Äiti sanoi että Herra antaa perheeseen niin monta lasta kuinhän uskoo vanhempien pystyvän huolehtimaan ja hoitamaan ja elättämään. Jumala oli määrännyt perheeseeni vain kolme lasta.
Äiti antoi meidän lapsena ajatella uskonnosta niinkuin tahdoimme. Seuroihin sai äidin ja isän mukaan mennä mutta pakko ei ollut. Enpä kyllä muista että silti olisin kotiin moneksi kertaa jäänytkään :)
Eli tulen uskovaisesta perheestä.
Vapaamielinen suhtautuja ehkäisyyn en ole ainut. Seuroissa ja suviksissa näkee jos minkäkinlaista erhettä, ja se on harhakäsitys että lest. perheissä lapsia olisi toista kymmentä.
Itse en tunne kuin 2 perhettä (ja huomaa, että koska olen lest. tunnen pljon lest. perheitä) joissa olisi enemmän kuin 10 lasta. Lisäksi tiedän kaksi tai kolme perhettä joissa on enemmän kuin 10 lasta.
Tavallisin lapsimäärä on 3-8 näin äkkiä arvioituna.
Nykyään kumminkin eletään aikaa jolloin asunnot ja asuminen on kallista, ruoka on kallista ja vaatteet ja muut tuikitarpeelliset asiat. Ei kaikilla lest. ole yksinkertaisesti VARAAKAAN pitää viisitoistalapsista perhettä.
Perhesuunnittelu on tuttavapiirissäni tavallista, mutta se on äärivaihtoehto. leensä yli 35v. äidit eivät ikänsä puolesta enempää lapsia halua, ja siinä kahdeksan lapsen jälkeen monet päättävät ettei enää riskeerata ja tulla raskaaksi.
Itse emme käytä ehkäisyä kuin sen mitä e-pillereitä syön kuukautiskipujen takia.
Mutta jos olisin terveydellisesti huonossa jamassa, en enää hankkisi lapsia ja luultavasti käyttäisimme ehkäisyä.
Lainaus kirjoituksestasi: "Itse emme käytä ehkäisyä kuin sen mitä e-pillereitä syön kuukautiskipujen takia.
Mutta jos olisin terveydellisesti huonossa jamassa, en enää hankkisi lapsia ja luultavasti käyttäisimme ehkäisyä."
Nyt ei mene oikein minun "jakeluuni". Siis e-pillerit = ehkäisypillerit joilla ehkäistään raskaaksitulo käytetään kuukautiskipuihin?? Tiedän kyllä paljon eri lääkkeitä kuukautiskipujen hoitoon, mutta ensimmäistä kertaa minulle kerrotaan että e-pillereitä siihen tarkoitukseen käytetään.
..ettet tuota tiennyt, e-pillerit ovat hyvinkin yleinen hoito kuukautiskipujen hoitoon.
Ja siinähän hoituu uskisperheessä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun "ehkäisyä ei saa käyttää, mutta kun on pakko kipujen takia.."
Mistä tiedät että juuri äidin ikä aiheutti vammaisuuden?
Tuollaista ei koskaan voi tietää. Taitaa olla huhupuhetta.
Kyllä vammaisen lapsen riski kohoaa äidin iän myötä. Tästä on lääketieteellistä tietoa olemassa ja lääkärit kyllä vahvistavat asian.
Omassa lähisuvussani on down-lapsi isolapsisen perheen kuopuksena, äiti oli yli 40-vuotias lapsen saadessaan.
Televisiossa oli myös uskovainen perhe joiden kaksi viimeistä lasta olivat down-lapsia, äiti yli 40-vuotias lapset saadessaan.
Tietysti myös nuori äiti voi saada vammaisen lapsen, mutta riski kohoaa iän myötä. Luin jostakin tilastotietoa joissa riski kohosi huimasti äidin 43 ikävuoden jälkeen.
Itse pelkäsin viimeisessä raskaudessa, koska olin yli 40-vuotias. Saimme terveen lapsen.
Tällä en tahdo sanoa etteikö vammainen lapsi olisi yhtä rakas ja odotettu vanhemmilleen, mutta ison perheen äitinä lapsen vammaisuus tuo lisätyötä roimasti.
Myöskin lapsen odottaminen ja synnytyksestä toipuminen ovat raskaampia iän myötä, ainakin jos perheessä on useampi lapsi. Yö-valvominen vie enemmän voimia. Minä olen synnyttänyt 20-vuotiaana, 30-vuotiaana ja yli 40-vuotiaana ja kyllä nyt on mennyt kaikkein kauimmin, että olen päässyt entiseen kuntooni vauvavaiheen jälkeen.
Toki ikä tuo myös positiivisia piirteitä asioihin. Kärsivällisyys lisääntyy iän myötä. Lapsesta nauttii täysillä eikä odota malttamattomana, että lapsi kasvaisi, päinvastoin toivon, että lapsi pysyisi pitkään pienenä.
Mekin olemme uskovaisia, mutta uskonnolla itsessään ei ole vaikutusta lapsilukuumme, muuten kuin siten, että raamatun tutkimisen jälkeen olen alkanut ajatella samoin ehkäisystä kuin raamattu sen kertoo.
Nyt meillä on 7 lasta, olemme siis suurperhe.
Kuopukset on nyt päälle 5kk vanhoja, esikoinen on koulun aloittanut. kahdeksatta luultavasti odotetaan :) :)
Mitä se raamattu sitten kertoo ehkäisystä?
Raamatustahan ei löydä suoraa käskyä suuntaan tai toiseen, tuokin on puhtaasti tulkinnanvarainen kysymys.
Itseäni kiinnostaa tämä asia koska olemme mieheni kanssa uskovaisia ja monet seikat pohdituttaa.
Minäkin kiitos olisin hyvin iloinen, jos joku voisi tarkasti kertoa missä ja mitä sanotaan ehkäisystä raamatussa.
(Eikös se ole vähän niin, että jokainen tulkitsee sitä raamattua omalla tavalla, sillä tavalla mitä haluaa itse sen raamatun sanovan?)
Asun Pohjanmaalla ja jotenkin vain on niin tottunut, että suurperheiden taustalta löytyy lestadiolaisuus.
Itselläni ei ole uskonnollista taustaa, mutta olen aina haaveillut suuresta lapsikatraasta. Ikävä kyllä, mies kyllästyi kolmen lapsen jälkeen :(
Pakko vain tyytyä lukemaan tätä palstaa, mutta sekin antaa iloa, kun saan lueskella teidän suurperheellisten juttuja :)
Mukavaa syksynjatkoa ja joulunkin odotusta teille kaikille :)
olen itse suurperheestä, minulla oli 8 veljeä ja 4 siskoa. Perheeni oli uskovainen.
Nykyään olen naimisissa ihan tavis suomaliasperheestä olevan kristityn ja kirkkoon kuuluvan ev. luterilaisen miehen kanssa.
Lapsemme tietävät tietysti että isi ei ole lest. ja ei saano juuta tai jaata vakaumukselleni. Hänen mielestää kaikki uskovat niinkuin tahtovat eikä se kuulu kenellekkään muulle. Lapsemme ovat tottuneet käymään seuroissa ja pyhäkouluissa, isäkin on uskova ihminen muttei kuitenkaan tunnustaudu kys. lahkon jäseneksi.
Seuroihin tulee toisinaan, suviseuroihin aina, muttei sielläkään kuuntele kaikkia seurapuheita ja käy ennemmin tapaamassa tuttuja ja lomailemassa siellä.
Esim. televisioon minulla on kielteisempi asenne kuin isällä. Kompromissi- isä saa katsoa telkkaria mielin määrin mutta lapsilta se on kielletty muissa tapauksissa kuin ennalta sovituissa- esim lastenohjelmat kerran päivässä katsotaan ja lauantainperheleffa. Iskäkään ei katso kuin urheilut ja uutiset.
Telkkari on lukollisessa kaapissa sillä olemme yhtä mieltä siitä että joillakin televisio-ohjelmilla on haittavaikutus lapsiin. Televisio ei ole lasten lelu eikä väline, eivätkä niin pienet kuin alle 12 vuotiaat voi kontrolloida hyviä ja pahoja ohjelmia itse.
Eksyin nyt aiheesta.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on että uskonnolla on vaikutusta lapsilukuumme.
meillä "syy" perheen kokoon, ei uskonnollisia syitä.
Olen päälle parikymppinen opiskelija ja itselläni on vähän isompi perhe haaveena, siis ainakin 3-4 lasta, jos ei enemmän. Katsotaan nyt.
En ole uskovainen, en edes ev. lut. Ehkäisy on mielestäni täysin ok ja helpottaa ja lähentää parisuhdetta. Siinä mielessä olen tosin "aatteellinen", etten hyväksy seksiä muuta kuin sen oikean kanssa enkä hyväksy aborttia. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä uskonnon tai vastaavan kanssa, kun edes mihinkään seurakuntaan kuulu jne.
Varmaan isomman perheen kanssa on rahaa vähemmän ja vaikeampaa esim. matkustella. Mutta itse olen ainoa lapsi ja muistan miten tylsää oli lomamatkoillakin, kun ei ollut sisaruksia ja joutui olemaan yksin. Vanhempani ovat saaneet minut lähes nelikymppisinä, minulla on vain kolme yli 10 vuotta vanhempaa (lapsetonta) serkkua ja olen kieltämättä vähän kateellinen niille, joilla on aikuisiälläkin läheisiä sisaruksia, serkkuja ja muuta sukua
Uskonnolla ei ole tekemistä meidän perheen lapsiluvun kanssa. Kuusi lasta on perheessä ja kaksi liittoa takana. Ehkäisyäkin on jossain vaiheissa käytetty.
Sisarusten perheissä on myös keskimääräistä enemmän lapsia. Vain yksi sisaruksista on hurahtanut uskoon, sanan varsinaisessa merkityksessä, myöhäisellä keski-iällään lasten jo ollessa teini-iässä. Muut sisarukset ovat korkeintaan tapauskovaisia ev-lutteja, jotka käyvät toisinaan joulukirkossa ja lapset on pappi kastanut.
Meidän vanhemmat suhtautuivat uskontoon jokseenkin neutraalisti, vaikka meitäkin oli jonkin verran.
Lasten hankintaan on vaikuttanut lähinnä halu saada lapsia, elämäntilanne ja puolison halu kasvattaa perhekokoa.