Tuli vaan mieleen, että mitenkähän yleistä loppujen lopuks on se, ettei äiti imetä lastaan jotta rinnat pysyisivät kiinteämpinä?
Tuntuu monesti, että keksitään tekosyitä sille ettei imetetä, esim. maito ei riitä jne. Monesti näitten juttujen takana on se, ettei äiti halua rintojensa "rupsahtavan"
Tää ulkonäkökeskeinen nykymaailma!
Tuntuu monesti, että keksitään tekosyitä sille ettei imetetä, esim. maito ei riitä jne. Monesti näitten juttujen takana on se, ettei äiti halua rintojensa "rupsahtavan"
Tää ulkonäkökeskeinen nykymaailma!
Vastaukset 16
Vanhimmat
usko että on kovinkaan yleistä ajatella noin,
ainakaan täällä Suomessa...ehkä äidit, jotka
työskentelevät esim.mallina tms. julkisuuden
henkilöt näin ajattelevat, muuta tuskinpa tavikset!
Monet ei vaan kehtaa tunnustaa asiaa. En kyllä minäkään. Jos saisin lapsen miettisin imettäisinkö, ja miten pitkään.. Ei niitä entisiä rintoja sit enää takasin saa :(
Sama juttu kun vaaditaan sektio alapään venymisen estämiseksi.
Valitettavasti aika moni luulee ettei maito riitä, vaikka voisikin riittää.
Missäs vaiheessa ne rinnat sitten rupsahtaa, imetyksen loputtuako? ..ja jos joku on tosiaan niin ulkonäkökeskeinen, niin sitä voi sitten muistella vanhana ryppyisenä mummona, että onneks en imettänyt jotta säilyi tissit nätteinä...
minä yritin imettää mutta lääkäri kielsi koska minulla on selkä vika ja rintani ovat suhteessa kokooni valtavat ja imettäessä ne olivat vielä suuremmat selkäni meni siihen pisteeseen että en pystynyt kävelemään ja oli iso riski halvaantua.ja nyt jonotan penennystä mutta en kyllä koskaan enää imetä ei se ole sen arvoista samase mistä se maito tulee kunhan lapsi ei kärsi nälkää sen takia että äiti yrittää imettää sen takia koska muut käskee tai tuomitsee.kyllä minun lapseni enenmän nauttii kävelevästä äidistä kun sellaisesta joka ei pysty kävelemään.
Luulen, että lääkäri kielsi sinulta imetyksen, koska selkäkipuisena jouduit käyttämään voimakkaita särkylääkkeitä. Jos äiti syö lääkkeitä, vauva saa niitä maidon mukana.
Liian isot rinnat kannattaa tietysti pienennyttää, jos selkä vaivaa. Sitä en tiedä, voiko pienennetyillä rinnoilla enää imettää. Älä ole pahoillasi imetyskiellosta. En usko, että kukaan tuomitsee, jos äiti ei pysty terveyssyistä imettämään. Terveys on tietysti tärkein asia, ja kasvaa se lapsi korvikkeellakin.
jos niistä ulkonäkösyistä ollaan imettämättä, että mitään hyötyä siitä ei ole. Raskaus ja synnytys itse vaikuttavat rintoihin kaikkein eniten, eivät ne samanlaisian pysy siinä hormonimyllerryksessä kuitenkaan. Imetys ei siihen enää paljoa vaikuta, usein positiiviseenkin suuntaan toki.
Jos joku aikoo jättää lapsensa imettämättä koska pelkää rintojensa puolesta, toivoisi että hakisi asiantuntevan tiedon ennenkuin niin tekee. Haitat ovat suuret mutta hyötyä ei ole.
***
ulkonäkökysymysten takia kukaan jättää imettämättä, tai sitten on tosi pinnallinen sellainen ihminen. Mulle ainakin olis ollu ihan sama millaiset läpyskät imettämisen jälkeen olis jääny, mutta kun ei kertakaikkiaan imettämisestä tullut enää kahden kuukauden uurastuksen jälkeen yhtään mitään, niin lopetin. Ennemmin annan pullosta kun huudatan lasta aamusta iltaan ja turha yrittää väittää että kyllä se maito riittää kun tekee sitä ja tätä, ei todellakaan pidä paikkaansa, kokeiltu on!
samaa mieltä olen että ei kaikilla maito riitä vaikka tekis mitä, jois ja söis terveellisesti.. mullakaan ei maito riitä vaikka juon monta litraa päivässä vettä jne.. ja syön hyvin.. joutuu lisämaitoo antamaan pullosta,mutta sepä on mulle yks ja sama. Kunhan poika saa ravinnon tuli se mistä vaan.
Jos on kovin ulkonäkökeskeinen, kannattaisi harkita adoptiota tai kohdunvuokrausta, koska rinnat kasvavat raskauden loppupuolella hormonien vaikutuksesta. Ainakin omalla kohdallani rintojen kasvu raskausaikana on ollut noin yhden kuppikoon verran.
Lasteni isä piti muuten kovin seksikkäänä sitä, että rintojeni koko vaihteli. Maitoa täpötäynnä olevat rinnat olivat vauvan alkukuukausina pystyt, kivikovat "luomusilikonit". Pitkä imetys (yli 1v kumpaakin lasta) aiheutti sen, että rinnat pysyivät tosi pitkään hyvännäköisinä.
Luulen, että enemmän rintojen rupsahtamiseen vaikuttaa imetysasento eli ei saa päästää vauvaa imemeään siten, että hän venyttää rintaa alaspäin, vaan äidin tehtävä on huolehtia, että imetysasento on hyvä rintojenkin kannalta.
Nyt imettämisen päättymisestä on jo aikaa ja rinnat roikkuvat selkeästi enemmän kuin ekan lapsen jälkeen. Tietysti asiaan vaikuttaa sekin, että rintojeni koko on C eli mitä isompi rinta, sitä herkemmin se alkaa roikkumaan. Ikää on noin 40 v, mutta silti rinnat ovat vielä ihan hyvät. Aihetta silikoneille (edes teoriassa) ei ole vielä uskoakseni moneen vuoteen.
no, itselläni OSAsyynä imettämättömyyteen oli kyllä syömishäiriöt (vähän nuorempana sairastanut aika pitkään) ja niistä johtuva ylikriittinen asenne omaa kroppaa kohtaan. toisena merkittävänä syynä oli tarvittaessa otettava lääke, joka ei siis ole aivan välttämätön, mutta parantaa päivien sujumista kummasti (kipulääke). :)
näin nimettömänä voin kyllä noiden syömishäiriöiden osuuden asiaan tunnustaakin, mutta eipä sitä kiinnosta syyksi sanoa sellaisille kyselijöille tosielämässä, jotka eivät koko asiasta muutenkaan tiedä mitään. helpompi vain mutista jotain, että maito ei riittänyt tms.. ensinnäkin, sitten joutuisi selvittämään vielä vähän lisää henkilökohtaisia asioita, mitkä eivät mielestäni vieraille (esim. anopille :)) kuulu. ja toiseksi, esimerkiksi anoreksia on vielä nykyäänkin varsinkin vanhemmille niin vieras käsite, ettei sitä oikein tajuta "oikeana" sairautena.
niin, miksi siis en imettänyt? no, en tosiaan halunnut värittää koko vauva-aikaa jollekin itselleni vastenmielisellä asialla, minulla on vielä parannuttuanikin hyvin voimakas tarve "hallita" omaa ruumistani ja sitä, mihin sitä "käytetään". tosi vaikeaa sanoin kuvailla näitä asioita..=) vaikka tavallaan syynä osittain onkin ulkonäkö (en halua taas inhota jotain osaa ruumiistani, siihen kun taipumusta on), niin en osaa ajatella itseäni minään itsekeskeisenä ihmisenä, joka vain huvikseen ei imetä. asiasta kyllä tuli lääkäreiden kanssa keskusteltua ja todettua, että suoraan pulloruokintaan siirtyminen on parempi vaihtoehto kuin mahdollisesti negatiivinen "perusvire" koko vauva-ajalle ja suhteelle omaan lapseen - imetyshän on kai aika kokonaisvaltaista puuhaa..
mutta ulkonäkökeskeisen yhteiskuntamme tuotteita nämä yleistyvät syömishäiriötkin osittain ovat, eikö vain?
...lisään vielä, että raskaus ei sinänsä muuttanut vartaloani mitenkään, eli siinä suhteessa pääsin helpolla tuon pääkopankin kannalta; en siis saanut raskausarpia, rinnat eivät muuttuneet jne..
enpä tiedä kuinka moni jättää imettämättä ulkonäkösyistä, mutta hupsuja ovat.
Itse imetän tällä hetkellä esikoistani ja luin kirjoista, en nyt muista oliko kirja Entisiin mittoihin vai uusi Suuri äitiyskirja, mutta joka tapauksessa kirjassa luki että eniten raskaus muuttaa rintoja ja että imetys ei aiheuta riippurintaisuutta kuten yleisesti luullaan, vaan auttaa rintoja palautumaan.
Siinä kirjassa luki myös, että kannattaa harjoittaa rintalihaksiaan niin se auttaa rintojen riippumiseen, mutta että tämä harjoittelu pitäisi mieluiten tehdä silloin kun imettää, koska silloin rinnat ovat muokkaantuvammat kuin myöhemmin.
Eli jos näihin kirjoihin on uskomista, niin jos haluaa säilyttää rintansa entisellään, kannattaa olla haaveilematta lapsista, ainakaan biologisista.
ulkonäkösyyt kyllä siihen imetys hommaan vaikuttanut millään tavalla.päin vastoin kun vauva syntyi olisin ollut erittäin innokas imettämään mutta valitettavasti lapseni keskosvauvana tarvitsi erittäin nopesti ravinnon tietyin aikavälein jonka takia eivät keskolassa edes antaneet imetystä yrittää ja lapsi sitten oppi tuohon pulloon joten se meni siinä mutta seuraavaa kyllä imetän jos ei mitään häikkää missään ole=)
Musta tuntuu, että elämä on paljon helpompaa näin vähän vanhempana. Olen kohta 40 vee ja neljä lastani ovat venyttäneet ja vanuttaneet rintani ja muun kroppani ihan uuteen uskoon. En silti usko, että olen jotenkin huonompi kuin ne ikäiseni, joilla ei ole lapsia tai jotka ovat tehneet hiki hatussa hommia sen eteen, etteivät lapset ole jättäneet jälkiä kroppaan. Olen iloinen, pirtsakka, ostan vaatteita, käyn kampaajalla. Tissit roikkuvat, mutta onneksi on hyviä rintsikoita ja maha on kuin saharan kartta, mutta so what? Rakastan lapsiani, olen onnellinen, että sain imettää kutakin heistä yli vuoden (vaikka aluksi se oli helkutin vaikeaa -jopa neljännen kanssa!)enkä vaihtaisi itseäni täydelliseen kroppaan. Sinä anorektinen äiti, ymmärrän sinua, mutta olen myös vihainen puolestasi - mitä kaikkea tämä pinnallinen maailma naisille aiheuttaakaan!
parhaillani kolmatta lastani. Onhan nuo rinnat vähän rupsahtanut ensimmäisten lasten jälkeen (nyt, imettäessä ovat kyllä isot ja kiinteät), mutta ihan samanlaisia näyttää olevan kavereidenkin rinnat - oli niillä sitten lapsia tai ei. Eli kyllä se ikäkin vaikuttaa siihen ulkonäköön aika reilusti.
Neuvolassa sanoivat että yllättävän paljon sitäkin on ettei ulkonäkösyistä imetetä.. Rupes jotenki riepomaan pinnallisuus vaikka tavallaan mä ymmärrän..
Mut itse kun ei voi lääkityksen takia imettää niin ärsyttää et joku jättää imettämättä tollasen seikan takia, itsellä on sentään kyseessä terveys!
Mä jouduin altistamaan vauvani lääkitykselle jo raskauden ajan. Vaikka tämä lääke on nykytutkimustenmukaan turvallinen raskausaikana niin imetysaikana sitä erittyy äidinmaitoon eri määrä ja se ei ole turvallinen. Vaihtoehtojakin löytyy mutta olisi sulaa hulluutta lähteä leikkimään ja koittamaan että käykä vaihtoehtoinen lääke missä on eri vaikuttava aina. Huonossa tapauksessa lääke tekee vastakkaisen vaikutuksen ja mun terveys kärsii tosi pahasti ja samalla se, miten pystyn hoitamaan vauvaa. Ja lääkityksen pois jättäminen on liian riskiä.
Ja myös siksi en tahdo koittaa vaihtoehtolääkettä koska niinkun sanoin, altistin vauvan jo raskausaikana lääkeaineelle. Tästä on tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista mutta imetyksen aikana käytettynä näistä lääkkeistä ei ole tutkimuksia että miten se mahdollisesti vaikuttaa esim 10 vuoden kuluttua??!!