Kuka muistaa

nimimerkki mies jotakin, unohdin jo.
Juuri tuota laulua tarkoitin. Muuten kun kerran olet niin tarkka huomasitko kakkossäkeistössä kirjoitusvirheen? siinä on toivovat kun meidän mutsi lauloi, että toivat.
Kiitos oikein paljon, voidaan jatkaa iltaa...

Ihan kovastikki tuttu kappales ja kaunis melodia, soinut rarios jo vaikka kuinka kauan. Ittekin oon sitä puhallellu klanikalla aina välihin, sellaanen keinuva valssi.

Akaton mies kirjoitti:

Ihan kovastikki tuttu kappales ja kaunis melodia, soinut rarios jo vaikka kuinka kauan. Ittekin oon sitä puhallellu klanikalla aina välihin, sellaanen keinuva valssi.

Hih, mikä se on? Mua varmaan pidetään pilkkana tässä, enkä mä ite ollenkaan hokaa, raasu.

melko taitava kirjoitti:

nimimerkki mies jotakin, unohdin jo.
Juuri tuota laulua tarkoitin. Muuten kun kerran olet niin tarkka huomasitko kakkossäkeistössä kirjoitusvirheen? siinä on toivovat kun meidän mutsi lauloi, että toivat.
Kiitos oikein paljon, voidaan jatkaa iltaa...

enpäs mene sanomaan kumpi on oikeassa, äitisi vai noiden sanojen kirjoittaja. Itselleni kun laulu on täysin vieras.

akka täältä etelästä kirjoitti:

Hih, mikä se on? Mua varmaan pidetään pilkkana tässä, enkä mä ite ollenkaan hokaa, raasu.

Se on puupuhallin soitin, siis KLARINETTI. Soi kauniisti ja on b vireinen. Mitä enenmpi laittaa läppiä tukkohon sen matalampi ääni. Vasemman kären peukalon alla on sellaanen oktaaviläppä kun lähäretähän menemähä nuottiviivastolla ylöspäin, niin silloon sitä tarvitahan. Oon puhaltanu Klarinettia ja Saxofonia kahareksan vuotiaasta asti. Soitan oikeen yhtyeeskin.

akka täältä etelästä kirjoitti:

Hih, mikä se on? Mua varmaan pidetään pilkkana tässä, enkä mä ite ollenkaan hokaa, raasu.

Klarinetti on puupuhaltimiin kuuluva soitin. Siinä on lähes koko soittimen pituudelta sylinterimäinen poraus ja yksinkertaisella ruokolehdykällä varustettu suukappale.

Klarinetti valmistetaan yleensä puusta. Yleisin puumateriaali nykyään on grenadilla, harvinaisempi ruusupuu. Puksipuuta käytetään 1700- ja 1800-lukujen mallin mukaisten klarinettien valmistuksessa. Oppilasmallisia soittimia valmistetaan myös keinomateriaaleista, esim. polypropeenista. Sotilassoittokuntien ulkoilmakäyttöä varten on tehty myös metallisia soittimia. Klarinetti koostuu viidestä pääosasta: suukappale, "päärynä", yläosa, alaosa ja kello-osa. Vain suukappaleen alkuosa sekä kello-osa ovat kartiomaisia, muut osat sylinterimäisiä. Klarinetin suukappale valmistetaan nykyään useimmiten jostakin keinomateriaalista, kuten kovakumista, muovista tai lasista, joskus yhä myös puusta. Puusuukappaleissa ruokolehdykän kiinnityspinta on yleensä metallipäällysteinen ehdottoman suoruuden varmistamiseksi. Varsinaisen äänen tuottaa juuri edellä mainittu ruokolehdykkä eli kieli tai lehti, joka kiinnitetään suukappaleeseen erityisellä pidikkeellä, ligatuurilla. Ligatuuri valmistetaan metallista, nahasta tai nahkaa vastaavista keinomateriaaleista. Saksassa ligatuurin sijaan käytetään yhä yleisesti silkkinuoraa, jolla kielen kiinnittäminen käy nopeammin. Kielen materiaali on samaa kuin oboen ja fagotin suuttimissa käytetty eli ruohokasveihin kuuluva Arundo donax. Toki keinomateriaalit ovat jo pitkään tehneet tuloaan klarinetin kieliinkin, mutta ne eivät ole perinteistä "rööripuuta" pystyneet syrjäyttämään.

jo jotain... kirjoitti:

Klarinetti on puupuhaltimiin kuuluva soitin. Siinä on lähes koko soittimen pituudelta sylinterimäinen poraus ja yksinkertaisella ruokolehdykällä varustettu suukappale.

Klarinetti valmistetaan yleensä puusta. Yleisin puumateriaali nykyään on grenadilla, harvinaisempi ruusupuu. Puksipuuta käytetään 1700- ja 1800-lukujen mallin mukaisten klarinettien valmistuksessa. Oppilasmallisia soittimia valmistetaan myös keinomateriaaleista, esim. polypropeenista. Sotilassoittokuntien ulkoilmakäyttöä varten on tehty myös metallisia soittimia. Klarinetti koostuu viidestä pääosasta: suukappale, "päärynä", yläosa, alaosa ja kello-osa. Vain suukappaleen alkuosa sekä kello-osa ovat kartiomaisia, muut osat sylinterimäisiä. Klarinetin suukappale valmistetaan nykyään useimmiten jostakin keinomateriaalista, kuten kovakumista, muovista tai lasista, joskus yhä myös puusta. Puusuukappaleissa ruokolehdykän kiinnityspinta on yleensä metallipäällysteinen ehdottoman suoruuden varmistamiseksi. Varsinaisen äänen tuottaa juuri edellä mainittu ruokolehdykkä eli kieli tai lehti, joka kiinnitetään suukappaleeseen erityisellä pidikkeellä, ligatuurilla. Ligatuuri valmistetaan metallista, nahasta tai nahkaa vastaavista keinomateriaaleista. Saksassa ligatuurin sijaan käytetään yhä yleisesti silkkinuoraa, jolla kielen kiinnittäminen käy nopeammin. Kielen materiaali on samaa kuin oboen ja fagotin suuttimissa käytetty eli ruohokasveihin kuuluva Arundo donax. Toki keinomateriaalit ovat jo pitkään tehneet tuloaan klarinetin kieliinkin, mutta ne eivät ole perinteistä "rööripuuta" pystyneet syrjäyttämään.

No siinä ne Klanikan osat ja materiaalit tuli sanottua. Tykkään kovasti puhallella ihan kotona ja yksinänikin sillä ja kotioloos mukavampi soitin kuin Tenori saksi. Eikä mee "turpa" piloolle soitti kummalla milloonkin, ansatsi on niin lähelle samanlaanen.

Akaton mies kirjoitti:

No siinä ne Klanikan osat ja materiaalit tuli sanottua. Tykkään kovasti puhallella ihan kotona ja yksinänikin sillä ja kotioloos mukavampi soitin kuin Tenori saksi. Eikä mee "turpa" piloolle soitti kummalla milloonkin, ansatsi on niin lähelle samanlaanen.

ihmemies, kun on pikku -kanit, klanitkat ja orkesterit - ja lisäksi minun hinku on yhtäkuin rakastamani soitin, kuunneltuna!!!

ps. joko olet kertonut kaikki :)) - (en pilaile avoimmuudellasi, sanon varmuudeksi)?.

Akaton mies kirjoitti:

Ihan kovastikki tuttu kappales ja kaunis melodia, soinut rarios jo vaikka kuinka kauan. Ittekin oon sitä puhallellu klanikalla aina välihin, sellaanen keinuva valssi.

Pitkään mietin,että kysynkö.....Mutta onhan se ihan "pakko"kysyä.
Minä mielessäni hyräilin ko.laulua ja onhan siinä (kaiketi kai) 1/3-tahti.....
Mutta tuo valssi jäi jotenkin mielen sopukoihin kaihertaan.
Muista tää ei oikeesti ole velmuilua!!! Vaan tyhmän pääni aiheuttama kirjoitus.
Eli onko se siis niin, että jos kerta on 1/3-tahti niin sitten myös valssi.
Kun muistelen kouluajoilta kyseisestä laulusta, että siinä oli napakka tempo ja voisko sanoa raskas poljento.
Valssista minulle taas tulee mieleen keinuva, soljuva, liukuva....

Akaton mies kirjoitti:

Ihan kovastikki tuttu kappales ja kaunis melodia, soinut rarios jo vaikka kuinka kauan. Ittekin oon sitä puhallellu klanikalla aina välihin, sellaanen keinuva valssi.

Anteeksi edellinen kirjoitukseni.
Toimimpas hätiköidysti.
Totta tuo mitä mainitsin koulussa lauletun.
Mutta mutta mutta......
Muistinpas tässä samoin tein;
kuulleeni laulun kauniina valssina.
Anteeksi siis vielä!!
Sen minkä kirjoitin,sen kirjoitin.
Mutta toivottavasti tämä edes hiukkasen korjaa asiaa.

Tämä ei velmuilua!!! kirjoitti:

Pitkään mietin,että kysynkö.....Mutta onhan se ihan "pakko"kysyä.
Minä mielessäni hyräilin ko.laulua ja onhan siinä (kaiketi kai) 1/3-tahti.....
Mutta tuo valssi jäi jotenkin mielen sopukoihin kaihertaan.
Muista tää ei oikeesti ole velmuilua!!! Vaan tyhmän pääni aiheuttama kirjoitus.
Eli onko se siis niin, että jos kerta on 1/3-tahti niin sitten myös valssi.
Kun muistelen kouluajoilta kyseisestä laulusta, että siinä oli napakka tempo ja voisko sanoa raskas poljento.
Valssista minulle taas tulee mieleen keinuva, soljuva, liukuva....

vastata. Taisi mennä avaruuten. Siis oletko ainoa, joka vastaa vakavíssaan. En tiedä. Silti mulla on samanlainen tunne, että valssihan se on. En osaa noin hienosti sitä selvittää.
Mutta ne sanathan saatiin, siitä kiitos kaikille!

Peruutus peruutus!!! kirjoitti:

Anteeksi edellinen kirjoitukseni.
Toimimpas hätiköidysti.
Totta tuo mitä mainitsin koulussa lauletun.
Mutta mutta mutta......
Muistinpas tässä samoin tein;
kuulleeni laulun kauniina valssina.
Anteeksi siis vielä!!
Sen minkä kirjoitin,sen kirjoitin.
Mutta toivottavasti tämä edes hiukkasen korjaa asiaa.

Ei täällä kukaan niin vakavasti ota, en edes tiedä mistä jutusta mun pitäis vetää herneet.
Eli kaikki hyvin, ei morkkista.

Pirre* kirjoitti:

ihmemies, kun on pikku -kanit, klanitkat ja orkesterit - ja lisäksi minun hinku on yhtäkuin rakastamani soitin, kuunneltuna!!!

ps. joko olet kertonut kaikki :)) - (en pilaile avoimmuudellasi, sanon varmuudeksi)?.

En oo kaikkia keronu, kun en kaikkea tieräkkään, pikkuusen kraapaassu pintoja, he,he. Eihän tuo soittotouhu mitään ihimeellistä oo, täällä Pohojanmaallahan soitetahan jotaan soitinta melekehen joka taloos, ja varmasti muuallakin. Mekaanisia pillejähän nuo on Klarinetti, samoon kun Saxofoni, kyllä niillä oppii soittamahan. Trumpetti on jo paljonkin vaikeampi käsiteltävä, Vetopasuunasta ny puhumattakaan. Kahareksan kirijaanta siis nuottia pitää opetella c:tä.-c:hen. ja laskea ku osaa neljähän, aika-arvot niin se riittää. Jos ei meinaa pysyä muitten mukana niin painelee "rystysillä" kiperäs paikas, niin se menöö. Enkä oo likikään mikään "ihmemies" ihan tavallinen seppä. Enimmäksehen sellaanen musta ja öljyltä haiseva "ryökäles" Onko Pirre "hinku" sama kuin halu?

Akaton mies kirjoitti:

En oo kaikkia keronu, kun en kaikkea tieräkkään, pikkuusen kraapaassu pintoja, he,he. Eihän tuo soittotouhu mitään ihimeellistä oo, täällä Pohojanmaallahan soitetahan jotaan soitinta melekehen joka taloos, ja varmasti muuallakin. Mekaanisia pillejähän nuo on Klarinetti, samoon kun Saxofoni, kyllä niillä oppii soittamahan. Trumpetti on jo paljonkin vaikeampi käsiteltävä, Vetopasuunasta ny puhumattakaan. Kahareksan kirijaanta siis nuottia pitää opetella c:tä.-c:hen. ja laskea ku osaa neljähän, aika-arvot niin se riittää. Jos ei meinaa pysyä muitten mukana niin painelee "rystysillä" kiperäs paikas, niin se menöö. Enkä oo likikään mikään "ihmemies" ihan tavallinen seppä. Enimmäksehen sellaanen musta ja öljyltä haiseva "ryökäles" Onko Pirre "hinku" sama kuin halu?

enempikin tykästys saksofoniin, - en tiedä itsekään mistä se on peräisin, mutta olen "heikkona" siihen soittimeen, tai sen ääneen.
Millainen "pändi" teillä siellä on, ja missä soitatte, ja millaista musiikkia?

Ps. taisi iskeä kysely ikä ihan..toivottavasti et pahastu.

UPDATE_6700438 kirjoitti:

enempikin tykästys saksofoniin, - en tiedä itsekään mistä se on peräisin, mutta olen "heikkona" siihen soittimeen, tai sen ääneen.
Millainen "pändi" teillä siellä on, ja missä soitatte, ja millaista musiikkia?

Ps. taisi iskeä kysely ikä ihan..toivottavasti et pahastu.

Sellaanen puhallin orkesteri, meitä on siinä 11 poikaa ja 1 likka. Ykkös ja kakkos trumpetit, altto, baritoni, tenori ja basso. Huilu/piccolo ja rummut. Näis tämän seurun kirkois on oltu soittamas, sitten erilaasis tapahtumis on oltu jo vuosia mukana. Joskus on piretty kesääsin puistokonsertteja ja vaikka missä ja minkälaasis tilaasuuksis, vuoresta -90 oon ollu täs porukas. Nuorempana soittelin vuosia tanssiyhtyees. Me soitetahan sitä mitä kuhunkin tilaasuutehen on sopivaa, kirkos hengellistä, kesämarkkinoolla kevyempää, ja myöskin sotilasmusiikkia vaikka itsenääsyys juhulis. Kyllä Klarinetti on kotisoittimena mukavampi paljonkin kun tuo Saksi. Tenorifonis tuloo nuo alaäänet niin äkkiä vastahan. Viivaston alapuolelta justin vielä "c" menöö, voihan sen kyllä nostaa oktaavin ylös. Saxsofoni on enempi sellaanen suurten tilojen soitin ja siellä pääsöö oikeuksiinsa. Välihin tuolla pajankynnyksellä soitan Klarinetilla sellaasen "sepänsoiton" kesäillan ratoksi. Mikä sua yskittää? Ei sunkahan oo menny vihines kurkkuhun? Näin syksyysin heleposti menöö kun on puintiaika ja rysky pyörii alinomaa.

Akaton mies kirjoitti:

Sellaanen puhallin orkesteri, meitä on siinä 11 poikaa ja 1 likka. Ykkös ja kakkos trumpetit, altto, baritoni, tenori ja basso. Huilu/piccolo ja rummut. Näis tämän seurun kirkois on oltu soittamas, sitten erilaasis tapahtumis on oltu jo vuosia mukana. Joskus on piretty kesääsin puistokonsertteja ja vaikka missä ja minkälaasis tilaasuuksis, vuoresta -90 oon ollu täs porukas. Nuorempana soittelin vuosia tanssiyhtyees. Me soitetahan sitä mitä kuhunkin tilaasuutehen on sopivaa, kirkos hengellistä, kesämarkkinoolla kevyempää, ja myöskin sotilasmusiikkia vaikka itsenääsyys juhulis. Kyllä Klarinetti on kotisoittimena mukavampi paljonkin kun tuo Saksi. Tenorifonis tuloo nuo alaäänet niin äkkiä vastahan. Viivaston alapuolelta justin vielä "c" menöö, voihan sen kyllä nostaa oktaavin ylös. Saxsofoni on enempi sellaanen suurten tilojen soitin ja siellä pääsöö oikeuksiinsa. Välihin tuolla pajankynnyksellä soitan Klarinetilla sellaasen "sepänsoiton" kesäillan ratoksi. Mikä sua yskittää? Ei sunkahan oo menny vihines kurkkuhun? Näin syksyysin heleposti menöö kun on puintiaika ja rysky pyörii alinomaa.

pouta valamisti viljat ennen aikojjaan..naapuri sai viljat jo laariin.

Mie noista soiton hiennouksista muuta tiedä, kuin että komialta kuulostatte varmasti; iso ryhmähän teitä onkin, varmasti hienoa kuunneltavaa..

Lauloin neliäänisessä sekakuorossa, se oli "sydänlääkettä", mutta nyt olen pitänyt siitäkin välivuoden, ja toinen alkoi - jospa ensi vuonna pääsisin uudestaan..laalelemmaan.

Käytiin pohojanmaallakin laulamssa, sikäläisen kuoron vieraana olimme siellä, oli mukava reissu, ja vieraanvaraisia olitte.

Sedälläni oli tapana soittaa viulua kesäiltoina kotinsa rappusilla, - ne iltasoitot pysyvät mielessä ikuisesti. Hän oli tehnyt soittimen sodassa vapaa-aikoinaan, kai terapiakseen ja ikävissään.

jo aikaisemmin kirjoitti:

vastata. Taisi mennä avaruuten. Siis oletko ainoa, joka vastaa vakavíssaan. En tiedä. Silti mulla on samanlainen tunne, että valssihan se on. En osaa noin hienosti sitä selvittää.
Mutta ne sanathan saatiin, siitä kiitos kaikille!

Korjailla "äkkipäätään-kirjoitustani".
Se kun sitten valkeni minulle myös (lopulta), että valssihan se.......
Että vakavissani...........varmastikin,mutta ei kovin harkitusti....... - sen joudun myöntämään.
Pikaistuksissa tehdyt päätelmät.....voi,voi,voi
Kiitos sinulle kun jaksoit kirjoitella vielä uudestaan, vaikka "allianssi" nappas sun viestis sinne avaruuksien ihmemaahan....

Akaton mies kirjoitti:

Sellaanen puhallin orkesteri, meitä on siinä 11 poikaa ja 1 likka. Ykkös ja kakkos trumpetit, altto, baritoni, tenori ja basso. Huilu/piccolo ja rummut. Näis tämän seurun kirkois on oltu soittamas, sitten erilaasis tapahtumis on oltu jo vuosia mukana. Joskus on piretty kesääsin puistokonsertteja ja vaikka missä ja minkälaasis tilaasuuksis, vuoresta -90 oon ollu täs porukas. Nuorempana soittelin vuosia tanssiyhtyees. Me soitetahan sitä mitä kuhunkin tilaasuutehen on sopivaa, kirkos hengellistä, kesämarkkinoolla kevyempää, ja myöskin sotilasmusiikkia vaikka itsenääsyys juhulis. Kyllä Klarinetti on kotisoittimena mukavampi paljonkin kun tuo Saksi. Tenorifonis tuloo nuo alaäänet niin äkkiä vastahan. Viivaston alapuolelta justin vielä "c" menöö, voihan sen kyllä nostaa oktaavin ylös. Saxsofoni on enempi sellaanen suurten tilojen soitin ja siellä pääsöö oikeuksiinsa. Välihin tuolla pajankynnyksellä soitan Klarinetilla sellaasen "sepänsoiton" kesäillan ratoksi. Mikä sua yskittää? Ei sunkahan oo menny vihines kurkkuhun? Näin syksyysin heleposti menöö kun on puintiaika ja rysky pyörii alinomaa.

Tämäpä onkin Peer Gyntin jokellusta

Peer--- kirjoitti:

Tämäpä onkin Peer Gyntin jokellusta

vaan, olen aivan varma ettei ole.

jo jotain... kirjoitti:

Klarinetti on puupuhaltimiin kuuluva soitin. Siinä on lähes koko soittimen pituudelta sylinterimäinen poraus ja yksinkertaisella ruokolehdykällä varustettu suukappale.

Klarinetti valmistetaan yleensä puusta. Yleisin puumateriaali nykyään on grenadilla, harvinaisempi ruusupuu. Puksipuuta käytetään 1700- ja 1800-lukujen mallin mukaisten klarinettien valmistuksessa. Oppilasmallisia soittimia valmistetaan myös keinomateriaaleista, esim. polypropeenista. Sotilassoittokuntien ulkoilmakäyttöä varten on tehty myös metallisia soittimia. Klarinetti koostuu viidestä pääosasta: suukappale, "päärynä", yläosa, alaosa ja kello-osa. Vain suukappaleen alkuosa sekä kello-osa ovat kartiomaisia, muut osat sylinterimäisiä. Klarinetin suukappale valmistetaan nykyään useimmiten jostakin keinomateriaalista, kuten kovakumista, muovista tai lasista, joskus yhä myös puusta. Puusuukappaleissa ruokolehdykän kiinnityspinta on yleensä metallipäällysteinen ehdottoman suoruuden varmistamiseksi. Varsinaisen äänen tuottaa juuri edellä mainittu ruokolehdykkä eli kieli tai lehti, joka kiinnitetään suukappaleeseen erityisellä pidikkeellä, ligatuurilla. Ligatuuri valmistetaan metallista, nahasta tai nahkaa vastaavista keinomateriaaleista. Saksassa ligatuurin sijaan käytetään yhä yleisesti silkkinuoraa, jolla kielen kiinnittäminen käy nopeammin. Kielen materiaali on samaa kuin oboen ja fagotin suuttimissa käytetty eli ruohokasveihin kuuluva Arundo donax. Toki keinomateriaalit ovat jo pitkään tehneet tuloaan klarinetin kieliinkin, mutta ne eivät ole perinteistä "rööripuuta" pystyneet syrjäyttämään.

googlettanut, enpä olisi minäkään tiennyt että klarinettia kutsutaan klanikaksi. Kas ettei ihan klapiksi!

oo rauhassa kirjoitti:

Ei täällä kukaan niin vakavasti ota, en edes tiedä mistä jutusta mun pitäis vetää herneet.
Eli kaikki hyvin, ei morkkista.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000019816103

oo rauhassa kirjoitti:

Ei täällä kukaan niin vakavasti ota, en edes tiedä mistä jutusta mun pitäis vetää herneet.
Eli kaikki hyvin, ei morkkista.

Mulla se vilkkuu edelleen. Joskin kehnonlainen valo, liekö patteri hiipumassa.
Kiitos sinulle, "morkittomuudesta"(="uussuomea")