Heip
Tiedän itsekästä.
En tarvitse miestä elämääni, mutta haluaisin vauvan ilman isää...
Mitä tekisitte tilanteessani?
Jonkun kanssa hommat hoitoon ja sitten vaan odottelemaan, että tärppää.
P.S. Anteeksi itsekästä,mutta ei enää miehiä pilaamaan elämääni!
Tiedän itsekästä.
En tarvitse miestä elämääni, mutta haluaisin vauvan ilman isää...
Mitä tekisitte tilanteessani?
Jonkun kanssa hommat hoitoon ja sitten vaan odottelemaan, että tärppää.
P.S. Anteeksi itsekästä,mutta ei enää miehiä pilaamaan elämääni!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvä kysymys ja hyvä pointti. Joku fiksu sanoi minulle joskus että ei miehiä tarvita lasten hankintaan kuin 15 minuutin ajaksi (30min,jos meinaa puhua :) ). Ei mun mielestä toi ole itsekäs asenne, parempi lapselle on yksi rakastava vanhempi kuin kaksi ei toisiaan rakastavaa ja tappelevaa vanhempaa. Tsemppiä vaan sanon minä..
kuitenkin kelpaavat ?
En tarvitse mieheltä edes rahallista osallistumista lapen kustannuksiin!
ELI EN halua, että mies edes tietää lapsesta!
et halua että mies tietäisi! entä jos lapsesi haluaisi kuitekin tietää isästänsä. mitä sitten vastaisit?!
ehkä kuitenkin sun kohdalla kannattaa ajatella asiaa uudelleen. ei se varmaan herkkua ole yksin lasta kasvattaa, luulisin..
ja kasva vielä muutama vuosi niin saat lisää järkeä päähäsi!
Ajattelin, että kertoisin isän kuolleen?
Tai, ettei isä tiedä hänestä, enkä halua, että tieää, koska en halua menettää häntä (lasta)=totuus.
Itse asiassa olen lähes yksin kasvattanut yhden lapsen, mutta hän muutti isälleen joitakin aikoja sitten:(
On niin tyhjä ja onneton olo.
Pelkään, että taas "isä" vie lapseni, jos tietäisi hänestä:(
Enkä ole kauan hedelmäisimmälläni:(
Oman identiteetin rakentaminen ja itsensä ymmärtäminen on työtä ja tuskaa, jos ei tunne vanhempiaan! Enkä ymmärrä, miten lapsen isä saisi lapsen sinulta vietyä, jos olet normaali vanhempi. Äidin puolta kuitenkin pääsääntöisesti pidetään. Jos olit lapsesi yksin kasvattanut tähän saakka, niin isällä oli varmasti todella painavat perusteet, että sai lapsen itselleen? En kuitenkaan hyöki kimppuusi, kun en sinua tunne....
JOS hankit lapsen yksin niin reilulla pelillä! Lapsi tietää isästään ja isä lapsestaan! Valheet paljastuvat aina ja kaihertaisivat omaakin mieltäsi...
Sinuna kuitenkin ihan ensin järjestäisin oman elämäni onnelliseen jamaan. Että olisit tyytyväinen itseesi ja tasapainossa. Tiedä vaikka sitten löytäisit sellaisen miehen, joka ei "sekoita elämääsi" muuten kuin positiivisessa mielessä! Kaikella ystävyydellä kehottaisin miettimään.
Heip
Olen ollut hyvä äiti. Tiedän sen. (virheitä tehnyt niinkuin kaikki jossain asioissa olisi voinut mennä paremminkin).
Kyllä se niin on, että jos lapsen mielipide otetaan huomioon, niin eikö hän asu sen vanhemman kanssa joka ostaa kaiken, antaa kaien periksi, ei pakota tekemään läksyja, ei lukemaan kokeisiin yms. (Kiva ja kaveri).
Kuin vanhemman jolla on rajat, ei anna kaikkea, laittaa tekemään läksyt yms. (tyhmä ja tylsä).
Arvannet kumpi noista olen ja kumpi isä.
Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi.
Tämä mies jonka lapesn haluan ei halua enempää lapsia ja minä en halua kenenkään muun lasta kuin hänen:(
Tiedän, että valheet paljastuvat, mutta jos isä ei edes halua lapsia niin miksi hän haluaisi tietää, että hänellä on lapsi?
Lapselle voisin kertoa sitten isompana miten näin asian.
No tottakai harkitsen asiaa ja en tee mitään hätiköityä, mutta kuitenkin.
Hmm... Minä ajattelisin niin, että lapsi ei isonakaan (kenties aikuisenakaan) Ymmärtäisi, että HÄNTÄ ei isä halunnut. Lapsi ei osaisi välttämättä ajatella asiaa sinun kannaltasi, kun kyseessä olisi kuitenkin hänen elämänsä ja identiteettinsä... Ja kertomalla lapselle koko tarinan, hän voisi pitää sinua roistona. Tai oppia itsekin, että kaikki on sallittua, jos vain MINÄ haluan jotakin.
Toisaalta: Voisitko varastaa mieheltä hänen tietämättään ainekset lapsen tekoon? Miltä tuntuisi itsestäsi, jos saisitkin tietää, että sinulla on lapsi jossakin? Mies varmasti joskus sinut ja lapsen nähdessään väkisinkin tajuaisi tai ainakin pitäisi mahdollisena, että on lapsen isä? Vaikka kyseinen mies kuinka ei lapsia halua, niin silti tilanne olisi hänelle hirveä.
Minusta olisi reilu peli fiksuinta. Saisit myös tietää miehen perinnöllisistä sairauksista ja kenenkään elämään ei tulisi ikäviä yllätyksiä.
hedelmöityshoitoja annetaan toistaiseksi myös yksin eläville naisille, tai näin kunnes laki muuttuu.
minusta tämä on miestä kohtaan reilumpi tapa hankkiutua raskaaksi - mies ei ole "huijattu" isäksi, vaan hän on vapaaehtoisesti luovuttanut spermaa. ja lapselle on helpompi selittää, että minä halusin sinut niin paljon, että toimin näin, kuin että isä ei halunnut sinua.
"vahinkoraskaudesta" - jos yrittää kuvitella itsensä tilanteeseen, jossa kymmenen vuoden kuluttua kuulee, että on vanhempi lapselle josta ei ole ikinä edes unelmoinut, voi ehkä saada kiinni siitä, minkä kokoluokan valheesta on kyse.
ja antaa sille kaiken rakkautesi, niin maailma on kotia vailla olevia lapsia pullollaan. Tee niin kuin eräs ystäväni: adoptoi lapsi ulkomailta. Ja hän siis on tietoisesti yksinhuoltaja. Projekti kyllä kestää ja vaatii kärsivällisyyttä, mutta jos lapsen haluaa, siihen on kai valmis? Ja tuskinpa tulee isä penäämään oikeuksiaan koskaan...