Meidän perheeseen siis HAAVEILLAAN molempia tässä 1-2v sisällä,
mutta rupesinkin miettimään,
et missäköhän järjestyksessä olisi "järkevämpi" (jos nyt kaikki menee kuten TOIVOTAAN)?
Isompia sisaruksia löytyy,
et lenkkeilyapua koiralle olis.
Mutta oliskohan koiran helpompi/parempi olla jo valmiina ennen vauvaa,
vai tulla vasta myöhemmin vauvaperheeseen?
mutta rupesinkin miettimään,
et missäköhän järjestyksessä olisi "järkevämpi" (jos nyt kaikki menee kuten TOIVOTAAN)?
Isompia sisaruksia löytyy,
et lenkkeilyapua koiralle olis.
Mutta oliskohan koiran helpompi/parempi olla jo valmiina ennen vauvaa,
vai tulla vasta myöhemmin vauvaperheeseen?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta jotenki musta vaan tuntuu, että kannattais ensin hankkia vauva ja sitten vasta se hauva niin koira tottuu alusta asti siihen vauvaan..koska ei vois tietää miten se käyttäytyy sen jälkeen, kun vauva tulee taloon, jos koira on siellä ollut ennemmin. Toivottavasti sait selvää mitä tarkoitan :D
Ja sain varmastikin selvää vastauksesta : )
Samoin itsekin asiaa mietin,
mutta olisikin kivaa jos joku asiasta tietävä vastaisi ja kertoisi omasta kokemuksesta, puolesta tai vastaan.
Niin ja lapsia siis kuuluu jo perheeseen,
joten lapsiin koira tulisi tottumaan ennen vauvaa, mutta VAUVAHAN on kuitenkin eri juttu.
Toisaalta voisin ajatella koiran kivana kaverina vanhemmille lapsille jo ehkäpä ennen vauvaa,
mutta kaikki vielä auki...
Kertokaa kokemuksia!
Meillä on jo koira ja toivottavasti se vauvakin ensi keväänä. Tosin koira on tuommoinen kissankokoinen, eli aika "turvallinen" vaikka ongelmia ilmenisikin.
Omaa kokemusta ei ole, mutta asiasta ollaan juteltu anopin ja anopin äidin (onkohan sille jokin termi). Kummallakin oli ollut koira kotona ennen ensimmästä lasta ja kumpikin joutui koirastaan luopumaan. Kyseessä oli toisessa tapauksessa "lassie" ja toisessa labradorinnoutaja. Eli kummassakin tapauksessa koirat näykkivät lasta ja murisivat sille (kun lapsi oli tullut "liikkumaikään", ennen sitä ei ollut mitään) ja niitä ei enää vaan uskallettu pitää samassa talossa, joten koirat saivat lähtöpassit. Tietenkin varmaan aika paljon on ollut vikaa myös omistajissa. Mutta koiria on kumpaankin perheeseen tullut myöhemmin ja ongelmia lasten kanssa ei ole ollut. No tulihan sepustusta.
Joten jos mahdollisuus on valita, kannattaa ehdottomasti hankkia se koira vasta kun lapsi on jo. Tällöin koira ymmärtää lapsen kuuluvan laumaansa heti alkuunsa.
Meillä on kaksi saksanpaimenkoiraa ja jos mahdollisesti se vauveli on tulossa, niin kyllä hiukan pelkään mitä tuleman pitää.
Koirat kyllä ovat erittäin lapsirakkaita, mutta varsinkin nuorempi on vielä niin kova koheltamaan ja hyppimään, että voisi vahingossa satuttaa pikkuista.
Onneksi kuitenkin, jos olen raskaana, niin sillä on aikaa rauhoittua 9kk (koira on 7kk).
Molemmin puolin näen hyviä ja huonoja puolia eli, jos koira on jo ennestään tietää valmiiksi sen luonteen, koira on jo valmiiksi koulutettu, koira on mahdollisesti tottunut olemaan lapsien kanssa.
Jos koiran ottaa vasta lapsen jälkeen, niin siinä on ainakin hyvää se, että se heti oppii ketä sen laumaan kuuluu, mutta huonoa se, että sitä tuskin on koulutettu ja saattaa olla aika vilperi ja kouluttamiseen menee useita kuukausia aikaa.
Tämän perusteella kallistuisin siihen, että koira olisi jo valmiina.
Koirakirjoista olen lukenut, että ennen vauvan kotiin tuloa kannattaa tuoda koiran haisteltavaksi jotain vauvalle kuuluvaa ja antaa koiralle namia tai muuten palkita nätisti haistelu.
Sitten, kun vauva tuodaan kotiin pitää myös muistaa huomioida koiraa, ettei tämä tule mustasukkaiseksi.
Tutustuttaa heti koira vauvaan esim. antamalla koiralle samalla namia, kun katsoo vauvaa, näin ollen koira ymmärtäisi, että vauva on mukava "asia".