Kuinka monta kertaa hait lääkiksen ennenkuin tärppäsi?

Siksi siis kyselen, ja mietin, että kuinka monen kerran jälkeen olisi syytä jo luovuttaa. Mutta mukava kuulla, että joku tosiaan on yrittänyt tuon seitsemän kertaakin.. Se taitaa olla aika maksimi... Olisiko tuo kaksi kertaa se yleisin?

:)) kirjoitti:

Siksi siis kyselen, ja mietin, että kuinka monen kerran jälkeen olisi syytä jo luovuttaa. Mutta mukava kuulla, että joku tosiaan on yrittänyt tuon seitsemän kertaakin.. Se taitaa olla aika maksimi... Olisiko tuo kaksi kertaa se yleisin?

Jos oikein kovasti lääkikseen haluu,niin ei missään nimes kande luovuttaa! :D Itselläkin oli lähellä,oli ihan tuskaa välillä alkaa lukeen sen ekan epäonnistuneen yrityksen jälkeen.Mut se on kyl yks elämän ihanimmista hetkistä kun vihdoin saavuttaa sen mistä on monta vuotta uneksinut :)) Kandee pitää vaikka tietynlaista lukupäiväkirjaa,itellä se autto.Siihen merkkaa että mitkä asiat hyviä omassa lukutekniikassa ja mitkä huonoja,mistä syistä joskus ote lipsuu lukiessa ja mitä voisi parantaa lukutekniikassaan,sekä tekee itselleen selvän aikataulun lukujen kaa.Vaikka aina se ei olekaan niin helppoo pysyä siinä aikataulussa ;) Varsinkaan jos on paljon harrastuksia ja frendejä,ehkä duunikin joihin pitäs samalla panostaa..

valkotakki kirjoitti:

Jos oikein kovasti lääkikseen haluu,niin ei missään nimes kande luovuttaa! :D Itselläkin oli lähellä,oli ihan tuskaa välillä alkaa lukeen sen ekan epäonnistuneen yrityksen jälkeen.Mut se on kyl yks elämän ihanimmista hetkistä kun vihdoin saavuttaa sen mistä on monta vuotta uneksinut :)) Kandee pitää vaikka tietynlaista lukupäiväkirjaa,itellä se autto.Siihen merkkaa että mitkä asiat hyviä omassa lukutekniikassa ja mitkä huonoja,mistä syistä joskus ote lipsuu lukiessa ja mitä voisi parantaa lukutekniikassaan,sekä tekee itselleen selvän aikataulun lukujen kaa.Vaikka aina se ei olekaan niin helppoo pysyä siinä aikataulussa ;) Varsinkaan jos on paljon harrastuksia ja frendejä,ehkä duunikin joihin pitäs samalla panostaa..

Toiveena on, että pääsisin sisään viimeistään 2008. Luku-urakan aloitan nyt marraskuussa, kun saan tämänhetkisen koulutuksen valmiiksi. Itselläni tosiaan on työt, ja perhekin, jotka verottavat lukemista. Mutta tosiaan mukava kuulla tsemppausta, kiitos siitä!

:)) kirjoitti:

Toiveena on, että pääsisin sisään viimeistään 2008. Luku-urakan aloitan nyt marraskuussa, kun saan tämänhetkisen koulutuksen valmiiksi. Itselläni tosiaan on työt, ja perhekin, jotka verottavat lukemista. Mutta tosiaan mukava kuulla tsemppausta, kiitos siitä!

Kiva auttaa,jos olen jotenkin voinut olla motivoimassa :) Kyllä se on tosi hyvä fiilis kun vihdoin löytää sen alan mistä on aina haaveillut,maistuu opiskelutkin ihan erinlailla!
Tsemppiä lukuihin :))

:)) kirjoitti:

Siksi siis kyselen, ja mietin, että kuinka monen kerran jälkeen olisi syytä jo luovuttaa. Mutta mukava kuulla, että joku tosiaan on yrittänyt tuon seitsemän kertaakin.. Se taitaa olla aika maksimi... Olisiko tuo kaksi kertaa se yleisin?

Tämä siis ihan oikeaa faktaa vuodelta 2006 sisäänpäässeistä (Helsingistä). Tarkkoja lukuja en muista mutta suurinpiirtein noin ne meni.

Oikeesti..?

Ihan tosi? Luin kirjan kerran, ja sekin tuotti tuskaa. No, pääsinpä kuitenkin, kiitos yo-papereiden. Jos olisin lukenut noin paljon, niin olisin varmasti hoidossa enkä opiskelemassa samassa rakennuksessa.

Kandi. kirjoitti:

Oikeesti..?

Ainakin itselläni on aina ollut hyvä kyky painaa muistiin lukemaani tekstiä. Ja kun samaa kirjaa junnaa ja junnaa niin teksti alkaa olla niin hyvin muistissa, että kun riviä lukee niin osaa jo suurinpiirtein jo virkkeen lopun.

En nyt tarkasti osaa selitää, mutta kyllähän jokaisella pitäisi lukunopeus nousta kun samaa kirjaa lukee koko ajan. Minulla lukunopeus oli jo 200 sivua per päivä viimeisinä viikkoina.

=O . kirjoitti:

Ihan tosi? Luin kirjan kerran, ja sekin tuotti tuskaa. No, pääsinpä kuitenkin, kiitos yo-papereiden. Jos olisin lukenut noin paljon, niin olisin varmasti hoidossa enkä opiskelemassa samassa rakennuksessa.

Minäkin pääsin ekalla yrittämällä, luin G:n kaksi-kolme kertaa (esim. muistikappaletta en tosiaan jaksanut lukea kuin kerran). Mutta mun vahvat puoleni olikin soveltaminen ja laskut, ei niinkään ulkoa opettelu, mun pääni on niin kova että sinne ei mikään pänttäämällä uppoa.