mä olen ihan hajalla. mulla on poikaystävä, jota mä jossain vaiheessa luulin rakastavani enemmän kun elämää, mutta nyt pelkään että mun tunteet johtu vaan siitä, että se rakasti mua. nyt mä en oo enään varma mitä se tuntee mua kohtaan kun ollaan oltu yhessä yli vuos. mä kaipaan ihan mielettömästi rakkautta ja oon jotenkin tosi herkkä koko ajan. mä oon tosi epävarma itestäni ja mun tunteet on tosi sekavia. mä oon kuitenki aina ollu kiinnostunu naisista ja mä haluisin tutustuu johonki joka ymmärtäis mua. jotenki musta silti tuntuu, että seksuaalisuus olis liian yksinkertanen vastaus kaikkiin mun ongelmiin. tai sitten mä oon vaan pelkuri, joka ei uskalla myöntää itelleen totuutta
auttakaa
tyttö
2612
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En ollut varma, etsitkö nais- vai miespuolista ymmärtäjää, mutta ymmärrän tuon tunteesi hyvin. Nuorena usein kiinnostuu molemmista, niin naisista kuin miehistäkin. Melkein joka ihminen on jollain lailla bi-henkinen, toinen enemmän, toinen vähemmän.
Rakkaudenkaipuu on aivan normaalia, joka ihiminen kaipaa rakkautta. Ei ole mitään vakiomäärää tunteille, joka ihminen on oma yksilönsä.
Jos kiinnostaa, jutellaan lisää.
Osittain tutunoloinen "kaava". Yksi minulle läheinen tyttö "seurusteli" ja asui pitkään miehen kanssa, koska ei tiennyt vaihtoehdoista eikä tuntenut itseään. Päivänä muutamana hän sitten alkoi miettiä asioita ja huomasi olevansa vähintään biseksuaali, ja ehkä jopa "täyslepakko". Tämmöinen ei ole harvinaista, olen kuullut tapauksesta kun miehen ja lasten kanssa elävä nainen huomasi 40-vuotiaana olevansa lesbo. Joskus vastaus on "yksinkertainen", kuten seksuaalisuus tai sukupuoli-identiteetti. Itselläni ja monella muulla on ollut.
Saa kirjoittaa: [email protected]