Onko jollakin kokemusta sekä jäykästä että taittuvalapaisesta (2-lapaiset) potkurista n.30-jalkaisessa 4 t-painoisessa purjeveneessä. Onko taittuvalapainen oleellisesti parempi purjehdiettaessa kuin jäykkä. Mikä on jäykän potkurin merkitys vasta-aallokossa, peruutettaessa ja yleensä satamamanöövereissä, onko oleellisesti näissä parempi? Mulla on valinta edessä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kaikki merikytkimet eivät voiteluteknisistä syistä johtuen kestä pitkiä aikoja potkurin pyöritystä koneen seistessä; siis taittolapainen huiska tai akselilukitus. Tai sitten kytkin joka kestää.
tarkoitus on pitää pakki päällä purjehtiessa olipa potkuri jäykkä tai taittuva
Vene 33 jalkaa, noin 4 tonnia, Volvo-Penta 2030 (29 hv). Aluksi veneessä oli 2-lapainen kiinteä potkuri, vaihdettiin tilalle Volvon taittolapainen (3 lapaa). Tuntuma uudella potkurilla oli: Ajossa eteenpäin vene tuntui saaneen lisää potkua, lähti liikkeellä räväkämmin. Peruuttaessa ei huomattu muutosta, ehkä ei yhtä hyvin lähde liikkeelle pienillä kierroksilla, potkurin aukeaminen vaatii peruuttaessa kai hiukan enemmän keskipakovoimaa.
Purjehtiessa kulkee keskituulilla reilut 0,5 solmua nopeammin nyt, kun siis on taittolapainen potkuri. Pienemmän moottorin ja siten pienemmän kiinteän potkurin kanssa ero ei ehkä ole yhtä selvä.
Paraniko koneella ajonopeus vaihdon jälkeen? Entä purjehduksen liukkaus taittuvalapaisella?
Mitkä oli läpimitat jäykällä 2-lapaisella ja taittuvalla 3-lapaisella?
Vene reilut 3 tn, kone V-P2010/120S. Siinä oli kiinteä 2-lapainen potkuri, en löytänyt mistään kohtaa potkuria kokomerkintää (tietääkö joku, missä se V-Pn vetolaitteen potkurissa on?)
Vaihdoin täksi kaudeksi Radicen 2-lapaiseen taittuvaan, koko 14*9. Nousu saisi olla ehkä tuuman pienempi, max kierrokset nyt 3200. (Radice kuulemma tekee V-P:n merkillä myytävät potkurit, ovh on vain noin 30-40% alempi)
Tyynellä kulkee lähes yhtä hyvin kuin aiemmin, mutta kiinteälapainen oli huomattavasti "sitkeämpi" vasta-aallokossa.
Satamamanöövereissä ja pakituksessa ei ole ollut mitään suurempaa ongelmaa, tosin minulla on kokemusta huomattavasti raskaammasta pitkäkölisestä purkkarista, joten mielestäni maltti ja ennakointi kuuluvat asiaan. Ei siis ensinkään kuten jotkut pystykeulaisillaan, lähestymisvauhti on 4-5 kn, kunnes vaimo huutaa keulasta "2 metriä" ja kippari ryntäyttää konetta pakilla näyttääkseen kuinka vehkeissä on tehoa. Ajelevat kuin moottoriveneellä :-)
Purjehdusvauhtiin vaikutus on huomattava! Veneeni on raskas ja vähän alirikattu, joten etenkin kevyen tuulen kryssi kulkee nyt tosi paljon paremmin. Tämä ihan perstuntumalta, ja tärkeintähän ovatkin omat fiilikset eikä niinkään mitatut nopeudet.
Olen tyytyväinen vaihtoon, kynnys purjehdukseen on matalammalla, kovaan vastaiseen ei enää kannata ajaa koneella vaan kryssitään, pläkässä kulkee kuten ennenkin. Veneeni muuttui enemmän purjeveneeksi potkurivaihdon seurauksena, suosittelen!
En ole montaa kertaa purjehtinut veneellä, jossa on kiinteälapainen potkuri, mutta sen sijaan olen usein laskenut VPP-ohjelmilla potkurin vastuksen vaikutuksia.
Vaikutus riippuu todella paljon potkurin koosta (halkaisija, lapojen levyes ja lukumäärä, likimain verrannollinen potkurin lapojen peittämään pinta-alaan takaa katsottuna).
Myös taittolapapotkurin vastuksissa on oleellisia eroja, ainakin kilpapurjehtijan kannalta. Volvon 3-lapainen on selkeästi huonompi kuin vaikkapa Gori.
Potkureille mitattuja vastuksia:
http://www.irisoft-yacht.com/helices/revue-de-presse/ya-propeller-comparison-1997-02-table-en.pdf
30-jalkaisen purjeveneen kokonaisvastus 6 kn vauhdissa on ~1000 N. Edelläolevasta linkistä nähdään, että kiinteälapaisen 15" potkurin vastus on 420 N 8 kn vauhdissa, josta voidaan laskea sen olevan 240 N 6 kn vauhdissa (V^2). Toisin sanoen ko. kiinteälapainen lisää 30-jalkaisen veneen vastusta yli 20% 6 kn vauhdissa.
Jos on vähänkään tarkoitus kilpailla, on taittolapa ainut vaihtoehto. Kiinteälapainen jarruttaa selkeästi enemmän kuin mikään sääntö hyvittää. Mm. LYS-säännössä ero on 1%, vaikka tuo 1% on kutakuinkin pienin mahdollinen ero, joka toteutuu vain reippaassa sivutuulessa. Kevyellä tuulella ja luovilla kaikilla tuulilla ero on helposti ~10%.
Moottorilla ajettaessa hyvä ja oikein mitoitettu taittolapapotkuri ei eroa oleellisesti kiinteälapaisesta missään olosuhteissa.
kiinteälapaisen pyöriminen vastukseen? Oletitko potkurin olevan lukittu? Kiinnostaisi tietää, koska itsellä ensimmäinen kiiteälapainen potkuri ja miettinyt, pitäisikö vaihtaa taittuvalapaiseen.
Antamassani linkissä on mitattu 420 N lukittuna ja 180 N vapaasti pyörivänä. Tippuu siis jopa alle puoleen, mutta jos ei pyöri herkästi tai akseli on viistossa ei tipu noin paljoa.
Tämä oli vain yksi potkuri. Nousun suhde halkaisijaan ja lapojen koko vaikuttaa oleellisesti lopputulokseen. Lentokoneessahaan vapaastipyörivä potkuri vastustaa enemmän kuin lukittu, johtuen hyvin erilaisista lavoista.
Tuo vastusasia ei ole ainoa autuaaksi tekevä laatukriteeri. Ehkä tärkeämpää ainakin matkaveneilyssä on toimintavarmuus ja kestävyys. Siitä kuulisin mielellään vertailuja ja tietoja. Ei mielipiteitä, pliis.
Lentäjän kaverina sanoisin, että se vastus vähenee lukittuna siksi kun se lukitaan lavat akselin suuntaisiksi.
Kääntäminen toki auttaa, mutta ilmiö toimii myös potkureilla, joiden siipiä ei voi kääntää. Ratkaisevaa on potkurin lapojen pinta-alan suhde potkurin halkaisijaiseen ympyrään. Venepotkureilla tämä on 30-100% lentokoneissa (ja tuulivoimaloissa) huomattavasti vähemmän.
Pari kesää sitten vanha taittolapani syöpyi pilalle sinkkien irrottua. Lavat olivat vielä kohtuu kuntoiset, mutta lapojen hammastus syöpyi piloille, jolloin lavat eivät auenneet enää symmetrisesti. Meinas tulla paskat housuun kun purjehduksen jälkeen löin koneen päälle ja alkoi aivan vitunmoinen jyskytys ja tärinä. Tuntui että vetolaite hyppää laatikostaan pois. Muutama rytkytys eteen/taakse ja molemmat lavat aukesivat ja saatoimme ajaa kotiin.
Uudet taittolavat maksavat sen verran paljon että olin pakotettu hankkimaan kiinteälapaisen. Matkapurjehduksen kannalta en ole huomannut suurta eroa silloin kun tuulee (>8m/s), mutta kevyillä tuulilla vauhti tippui kyllä selvästi. Kun ennen mentiin kevyessä kelissä 4 solmua purjeilla, niin nyt mennään 6 solmua koneella. Että varsinaisesti ei ole vauhtia tiputtanut =)
Jos perse kestää, niin ehdottomasti taittolapa.
Mikä v...tu niissä muutamassa osassa maksaa kun tietokoneet on halvempia. Ja kumpaan on tarvittu enemmän insinöörityötä...
Veneessä, jossa potkuri on pitkän kölin takaosan ja kölin takareunaan saranoidun peräsimen välissä olevassa "reiässä", kaksilapaisen kiinteän potkurin saa aika hyvin piiloon kölin taakse. Vaatii kuitenkin potkuriakseliin merkin ja viitseliäisyyttä huolehtia, että potkuri pysähtyy pystysuoraan. Toisaalta potkurin teho on vaatimattomampi, varsinkin jos lavat ovat kovin lyhyet.