hei kaikki, vanhemmat kun 17.. mieluiten te mun äitini ikäiset! mulla on ongelma!.. eli olen 17 vuotias ja olen tapaillut nyt 23 vuotiasta pikaa/miestä.. ongelma onkin nyt kun olen nii "iätön", liian nuori monien mielestä. poika ei välitä iästäni, mutta minua se mietityttää hieman, ei siksi että ikäero olisi liian suuri vaan siksi että onko se muille ok? olen kyllä kuullut olevani kypsä mutta en usko että kuuden vuoden ikäeroa 17 vuotiaana on vielä ottanut kiinni.. välitän pojasta paljon ja haluaisin jatkaa, mutta mitä te sanotte, tarvitsen mielipiteitänne!
apuva
teens
4485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Seurustelin 18 -vuotiaana itseäni 7 vuotta vanhemman kanssa, 19 -vuotiaana 11 vuotta vanhemman kanssa. Nyt olen naimisissa oman ikäiseni kanssa.
Nämä kaksi ekaa olivat jotenkin lapsellisia. Seurustelu kaatui ensimmäisen kanssa siihen, että totesin tyypin olevan aivan liian penska ja saamaton minulle. Toinen taas kaipasi jo "vakavampaa" suhdetta kuin minä.
Oma päätelmäni on se, että miehessä on jotain vialla, jos hän tyytyy itseään paljon nuorempaan.
Aloin seurustelemaan 17-vuotiaana itseäni 12-vuotta vanhemman miehen kanssa. Nyt reilu kahdensan vuotta yhdessä taivallettu. Ja pieni poika saatu.
Tuohon sinun kysymykseen on hiukan vaikea vastata, koska ei näihin asioihin ole mitään sääntöä. Tuota miestä ei varmasti ikäeronne haittaa. Sinä sen sijaan mietit asiaa ja hyvä onkin. Mieti tarkkaan. Kyse on kuitenkin sinun, ei kenenkään muun elämästä.
Omalla kohdallani mietin asiaa aikanaan ja on minulta monasti kysyttykin mielipidettä vastaavissa tilanteissa. Mutta jokainen tietää kyllä sen vastauksen, kun aikansa miettii ja rauhassa katsoo mitä tuleman pitää.
Minulla ja miehelläni synkkasi heti. Jotenkin sen vaan tajusi, että tuossa se on. Minun mies.
Helppoa se ei tule olemaan, vanhemman kanssa yhdessä olo, vaikka eipä teillä niin hirveästi ikäeroa olekaan. Matkan varrella törmäätte moniin tuomitsijoihin ja teistä pahaa puhuviin.
Toivottavasti teet oikean, sinulle oikean, ratkaisun. Onnea sinulle!
17-vuotias on lähes täysi-ikäinen ja ainakin olisi syytä alkaa harjoittelemaan omien päätösten tekemistä, sillä 18-vuotiaana ei enää kukaan muu ole niitä päätöksiä tekemässä.
olin itse 17 kun aloin seurustelemaan itseäni 12-vuotta vanhemman miehen kanssa. omat vanhempani eivät todellakaan olleet mielissään asiasta, mutta eivät oikein voineet kieltääkään. suhteemme kesti kaksi vuotta ja kaatui miehen alkoholismiin. 19-vuotiaana tapasin miehen joka on minua 18-vuotta vanhempi ja nyt aviomieheni ja kahden lapseni isä. taas vanhempani olivat kauhuissaan ikäerosta, mutta ajan kanssa kun tutustuivat mieheeni ja kun meistä tuli oikea perhe, ei mikään voisi olla luonnollisempaa.
vanhempani ovat oikeastaan ainoita, joilta olen kuullut kritiikkiä ikäerostamme. ei ulkopuolisia asia hetkauta millään tavalla ja kun ei puolisoiden välinen ikäero ole mikään sensaatio uutinen, tapahtuuhan sellaista paljonkin ja taas toisaalta, jos joku joutain kritisoi, niin so what? oma on elämäni. ja vielä, minun ei todennäköisesti tarvitse pelätä, että mieheni viidenkympinvillityksessä vaihtaa minut nuorempaan :-)
itseä huomattavasti vanhemman puolison (kuusi vuotta ei mielestäni loppujenlopuksi ole huomattava ikäero) kanssa eläminen tuo varmasti eteen ongelmia, joita saman ikäisen puolison kanssa ei tule (esim. aviomiehelläni on huomattavasti enenmmän elämänkokemusta kuin minulla ja siksi hän ei ole aina kiinnostunut samoista asioista kuin minä tai hän on jo kokenut jotain, mikä on minulle vielä uutta ja jännittävää). mutta jos kiintymys ja tahto jakaa elämä sen toisen kanssa on aitoa, niistäkin ongelmista selviää.
onnea elämään!
tuo teidän ikäero on tavallaan suurimmillaan juuri nyt. Sitten kun sinä olet 40 ja miehesi 46 se ei ole ero eikä mikään, mutta sinä olet nyt nuori, joten jos sinua itseä mietityttää niin silloin on syytä harkita tarkkaan.