Meillä ilmanvaihdosta vastaavat yhdessä pilp ja huippari. Pilp imee lähes kaiken määräysten vaatiman ilman ja ilmanvaihtosuunnitelman mukaan huipparin osuus on lähinnä kosmeettinen. Virtaamat on mitattu poistoventtiileistä ja todettu, että poistuvan ilman määrä on oikea. Kuitenkin viime talvena lämmitykulumme kasvoivat hyvin paljon tammi-helmikuussa (suhteettoman paljon) ja epäilen, että huippari on imee liian kovaa, vaikka se onkin pienimmällä nopeudella. Kun katolla käy näppituntumalla kokeilemassa, puhaltaa huippari vain vähän hiljempaa ilmaa ulos kuin pilp.(ero litramääräisesti suunnitelmissa moninkertainen) Ulosmenoputket on eristetty asianmukaisesti. Uskallanko sammuttaa huipparin kovimmilla pakkasilla ja luottaa, että vesi ei kondensoidu putkistossa. Olen testannut paperilla, että se kyllä juuttuu pakkasella poistoventtiiliin, vaikka huippari olisi suljettukin – eli ilma liikkuu putkissa.
huippari kiinni
miten?
111367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aika erikoiselta kuulostaa. Ilmeisesti jälkiasennus pilppi. Miten putket menevät? Onko tietyt poistoventtiilit yhdistetty huippariin ja toiset pilpiin? Vai onko sekä pilp että huippari saman putkiston päässä?
Ei ole jälkiasennuspilppi. Tehty 2 v sitten uuteen taloon. Molemmilla omat putkistot. Pilp ottaa ilman alakerrasta 7 poistoventiilistä. Ylhäältä ilman ottaa huippari 3 venttiilistä. Pilpin ilmanvaihto suunnitelman mukaan n. 300 m3 tunnissa, huippari n. 50 m3. Katolla tuntuu sormella ulostuloaukoista tunnustellessa siltä, ettei eroa olisi paljoakaan.
Tollaisessa systeemissä tasapaino sekoaa varmaa helposti filtterin likaantuessa.
Tai muun hurjemman vastuksen myötä.
Suodattimet kannattaa tosiaan tarkistaa. Tuossa toisessa ketjussa Höpö-Höpö-mies kertoi miten ilmamäärät saa mitattua jätesäkin avulla. Ehkä sillä menetelmällä voisi tarkistaa onko ilmamäärät suunnilleen oikeat.
Toinen juttu on mainittu sähkökulutus. Paljonko se oli? Pilpillä kulutus voi tuntua suhteettoman suurelta tammi-helmikuussa kun sähkövastus on silloin eniten päällä ja suurin osa lämmöstä tuotetaan sillä. Keväällä ja syksyllä kompressorilla saadaan tuotettua suurempi osuus lämmöstä ja sähkövastus on vähemmän päällä. Noista syntyy aika jyrkkä ero kun syksyllä ilmojen kylmetessä näyttää ettei sähköä kulu juurikaan mutta pakkasen kiristyessä yhtäkkiä kuluuukin huomattavasti enemmän(sähkövastuksen tullessa mukaan). Normaalisti(lämmitystavasta riippumatta) 2/3 lämmitysenergiasta kuluu joulu-helmikuun aikana.
Talon koko 180m2, kuutioita vajaa 600. Kulutus esim. syyskuussa n 750 kw/h, viime talvena, vaikka takkaa poltettiin lähes päivittäin kulutus helmikuussa oli 3400 kw/h.
Kuulostaa aika tavannomaisilta arvoilta. Noista taitaa tulla alle 20000kWh per vuosi. Asiaan vaikuttaa myös paikkakunta, vedenkäyttö(asukasmäärä), sisälämpötila, yms... Onhan sinulla jokin kytkentä sisälämpötilasta lämmitykseen? Lämmityksen pitäisi vähentyä kun takkaa lämmitettään. Termostaatittomisssa lattialämmityksissä takan lämmitys ei auta kovinkaan paljon jos päälämmitys lämmittää samalla teholla edelleen. Takan ainoa vaikutus on silloin huonelämpötilan nousu.
Millaisia määriä puita on poltettu? arvona esim. m3/vuosi. yksi m3 halkoja vastaa noin 1000-1500kWh sähköä.
Puuta palaa vuodessa n. 3 m3. Varaavan takan kanssa samassa tilassa on lattialämmön termostaatti seinässä. Systeemi siis seuraa ymmärtääkseni niiden avulla huonelämpöä. Muuten ottaa säätökäyrän ulkoilmasta. Alkuperäiseen kysymykseen takaisin. Uskallanko kovimmilla pakkasilla sammuttaa yläkerran huipparin, vai onko riskiä, että kondensoituu vettä läpi ilmastointiputkista (jotka on siis asianmukaisesti eristetty) Vuoden kokonaiskulutus tosiaan n. 20 000 kw/h.
Minusta kulutus kuulostaa hyvinkin normaalilta. Tuossa Roi vastasikin sinulle kysymykseen. Ainakaan minulla ei riitä napit yhtään parempaan vastaukseen.
Tuo kulutus helmikuussa noilla kuutioilla on ihan normaali. Meillä aika lailla samoissa lukemissa, paljon riippuu myös käyttötottumuksista, jos lämmöt lähellä 25 astetta sisällä, niin meneehän sitä. Samoin taloussähkö, älyttömiä eroja löytyy näistäkin eri talouksien välillä.
ongelma?
Jos ilma liikkuu vaikka huippari seisoo, todennäköisesti kondenssia ei synny, mutta jos sitä ilmenee sitten vaan käynnistät huipparin, jolloin kanava kuivaa.
Tärkeintähän on, että alipaineisuus säilyy ulkoilmaan nähden, muu on hajuhaittaa ....