Nyt tarviin apua!

Talo on 40-luvulla rakennettu, ei siis tolkuttoman vanha.
Oisko sulla tiedossa henkilöä, joka voisi auttaa vaikka sähköpostin avulla?
Asia hieman monimutkainen ja pitkä selittää puhelimessa.
Muulla ei niin olisi väliä, kunhan henkilöllä olisi tietämystä vanhoista hirsirakennuksista ja niiden kunnostamisesta.

Talo sijaitsee noin 100km Helsingistä.

Miksi halusit tämän tiedon?

hirsitalon akka kirjoitti:

Talo sijaitsee noin 100km Helsingistä.

Miksi halusit tämän tiedon?

ole hyvä:
http://www.metsankylannavetta.fi/osaajat/

osaajia listattu kirjoitti:

ole hyvä:
http://www.metsankylannavetta.fi/osaajat/

Jotakin tällaista juuri etsin, joten saatoit tehdä meille suuremman palveluksen, kun osaat edes aavistaa!
Kiitti!

hirsitalon akka kirjoitti:

Jotakin tällaista juuri etsin, joten saatoit tehdä meille suuremman palveluksen, kun osaat edes aavistaa!
Kiitti!

Minulla on monivuotinen hirsitalon kunnostusprojekti menneillään. Parin vuoden ajan olen kerännyt tietoa ja puuhannut asian tiimoilla. Ehkä osaan neuvoakin jo.

Ei ole vaikuttanut asiat teknisesti monimutkaisilta, mutta eri mielipiteitä kuunnellessa voi kyllä mennä sekaisin.

talollinen2 kirjoitti:

Minulla on monivuotinen hirsitalon kunnostusprojekti menneillään. Parin vuoden ajan olen kerännyt tietoa ja puuhannut asian tiimoilla. Ehkä osaan neuvoakin jo.

Ei ole vaikuttanut asiat teknisesti monimutkaisilta, mutta eri mielipiteitä kuunnellessa voi kyllä mennä sekaisin.

Lue lisää

Kiitti,
uskaltaisitko laittaa tänne yhteystietojasi, jotta tavoittaisin sut ilman ettei tarvitsisi käydä keskustelua yleisellä kanavalla?

hirsitalon akka kirjoitti:

Kiitti,
uskaltaisitko laittaa tänne yhteystietojasi, jotta tavoittaisin sut ilman ettei tarvitsisi käydä keskustelua yleisellä kanavalla?

joutuisi yleiseksi ilmaisten neuvojen antajaksi, eikä omista hommista tulisi mitään, ne jäis kesken.....

hirsitalon akka kirjoitti:

Kiitti,
uskaltaisitko laittaa tänne yhteystietojasi, jotta tavoittaisin sut ilman ettei tarvitsisi käydä keskustelua yleisellä kanavalla?

Itse olen rakennusrestauroija sekä rakennuskonservaattori. Vanha hirsitalo ja RMT:t ovat tuttuja minulle, joten enköhän osaa neuvon tai pari antaa.

[email protected]

hirsitalon akka kirjoitti:

Talo sijaitsee noin 100km Helsingistä.

Miksi halusit tämän tiedon?

tämän tiedon, että mitä järkeä lähteä muutamien satojen kilometrien päästä töihin.

hirsitalon akka kirjoitti:

Kiitti,
uskaltaisitko laittaa tänne yhteystietojasi, jotta tavoittaisin sut ilman ettei tarvitsisi käydä keskustelua yleisellä kanavalla?

kertakäyttöinen sähköpostiosoite, esim. luukku.com tai suomi24.fi :)

hirsitalon akka kirjoitti:

Kiitti,
uskaltaisitko laittaa tänne yhteystietojasi, jotta tavoittaisin sut ilman ettei tarvitsisi käydä keskustelua yleisellä kanavalla?

Melkeinpä voisin antaakin ositteen, mutta tuo yksi kommentoi niin vahvasti, että mieluummin ehkä niin, että jos perustat tai annat olemassa olevan sähköpostiosoitteesi, niin vastailen siihen. Voi viipyä vastaus kyllä viikonkin, koska olen taa taloani laittamassa, eikä siellä ole tietokoneita.

Jos ainakin yhteen kysymykseen joku osaisi antaa vastauksen...

Mikä merkitys aikoinaan on ollut maavaraisessa lattiarakenteessa olleilla 10cmx10cm lautatunneleilla talon toiselta sivulta toiselle, eristetilassa maavaraisen betonilaatan päällä?
Tunnelit ovat umpeen laudotetut, päistään auki, sokkelista läpi.

Talo rakennettu 40-luvulla.

hirsitalon akka kirjoitti:

Jos ainakin yhteen kysymykseen joku osaisi antaa vastauksen...

Mikä merkitys aikoinaan on ollut maavaraisessa lattiarakenteessa olleilla 10cmx10cm lautatunneleilla talon toiselta sivulta toiselle, eristetilassa maavaraisen betonilaatan päällä?
Tunnelit ovat umpeen laudotetut, päistään auki, sokkelista läpi.

Talo rakennettu 40-luvulla.

Lue lisää

Tuuletus eristetilaan. Tosin kuvauksesi ei ehkä aivan selvinnyt minulle. Umpeen laudoituksella tarkoittanet "tunneleiden" pitkiä sivuja päiden ollessa auki. Sanoit kuitenkin tunneleiden menevän sokkelista läpi, eli onko talon lattiat osittain / kokonaan kiviaineisen sokkelin alapuolella ?

tehdä kirjoitti:

Tuuletus eristetilaan. Tosin kuvauksesi ei ehkä aivan selvinnyt minulle. Umpeen laudoituksella tarkoittanet "tunneleiden" pitkiä sivuja päiden ollessa auki. Sanoit kuitenkin tunneleiden menevän sokkelista läpi, eli onko talon lattiat osittain / kokonaan kiviaineisen sokkelin alapuolella ?

Lue lisää

Tuuletusta mekin ajattelimme, mutta miten tuuletus toimii umpinaisella lautatunnelilla?

Entä, eikö pakkanen ja kosteus siirtyisi tunneleita pitkin eristetilaan?

Tunnelit ovat maavaraisen betonilattian päällä, sen päällä on n.400mm eristettä. Tunnelit ovat siis eristetilan alapinnassa...

Toivottavasti osasin hieman paremmin selventää asiaa!

hirsitalon akka kirjoitti:

Tuuletusta mekin ajattelimme, mutta miten tuuletus toimii umpinaisella lautatunnelilla?

Entä, eikö pakkanen ja kosteus siirtyisi tunneleita pitkin eristetilaan?

Tunnelit ovat maavaraisen betonilattian päällä, sen päällä on n.400mm eristettä. Tunnelit ovat siis eristetilan alapinnassa...

Toivottavasti osasin hieman paremmin selventää asiaa!

Lue lisää

Nuo lautatunnelit ovat tuuletusputket, joita on käytetty multapenkkirakenteisissa alapohjissa. Kyseessä on siis tuuletettu alapohja, mutta ei kuitenkaan rossipohja. Nuo tuuletusputket siis vastaavat rossipohjaisen talon kissanluukkuja. Multapenkkirakenteessa ei lämmöneristettä ole koko lattian alla, vaan ainoastaan ulkoseinillä. Eristeenä on yleensä käytetty nimensä mukaisesti multaa, mutta myöskin purua, sammalta ja muita vastaavia materiaaleja.

Ilmeisesti joku on aikoinaan vaan sulkenut nuo putket lämpötalouden tai asumismukavuuden parantamiseksi. Tuosta on yleensä seurauksena pahat sieni- ja lahovauriot, kun tuuletus on estetty. Putket kuuluu talveksi sulkea, mutta keväällä kelien lämmetessä ne taas avataan.

Onko lattiat avattu? Eli oletteko aivan varmoja, että tuolta lattian alta löytyy betonilaatta?

[email protected]

restaurointirakentaja/raken... kirjoitti:

Nuo lautatunnelit ovat tuuletusputket, joita on käytetty multapenkkirakenteisissa alapohjissa. Kyseessä on siis tuuletettu alapohja, mutta ei kuitenkaan rossipohja. Nuo tuuletusputket siis vastaavat rossipohjaisen talon kissanluukkuja. Multapenkkirakenteessa ei lämmöneristettä ole koko lattian alla, vaan ainoastaan ulkoseinillä. Eristeenä on yleensä käytetty nimensä mukaisesti multaa, mutta myöskin purua, sammalta ja muita vastaavia materiaaleja.

Ilmeisesti joku on aikoinaan vaan sulkenut nuo putket lämpötalouden tai asumismukavuuden parantamiseksi. Tuosta on yleensä seurauksena pahat sieni- ja lahovauriot, kun tuuletus on estetty. Putket kuuluu talveksi sulkea, mutta keväällä kelien lämmetessä ne taas avataan.

Onko lattiat avattu? Eli oletteko aivan varmoja, että tuolta lattian alta löytyy betonilaatta?

[email protected]

Lue lisää

Tässä tapauksessa lattiarakenne on kuitenkin ns. maavarainen betonilattia. Sorapatjan päälle rakennettu.

Lattiat on avattu ja siellä on betonilaatta, jonka päälle on sivelty pikeä.

Onneksi kaikki materiaalit ovat kunnossa!

Ihmetystä tuottaa vaan nuo mystiset tunnelit ja aukot kivijalassa.

Mitä luulet, olisiko ollut aikoinaan suunnitelmissa ensin tehdä talosta juuri tuo kuvailemasi multapenkki-rakenne mutta sitten jostakin syystä vaihdettu systeemiä...ainoastaan nuo tunnelit olisivat siten jääneet?
Aukotkin ovat suhteellisen pienet (10cmx10cm), tuuletusta ajatellen, talo on nimittäin aika iso.

hirsitalon akka kirjoitti:

Tuuletusta mekin ajattelimme, mutta miten tuuletus toimii umpinaisella lautatunnelilla?

Entä, eikö pakkanen ja kosteus siirtyisi tunneleita pitkin eristetilaan?

Tunnelit ovat maavaraisen betonilattian päällä, sen päällä on n.400mm eristettä. Tunnelit ovat siis eristetilan alapinnassa...

Toivottavasti osasin hieman paremmin selventää asiaa!

Lue lisää

niin, että lattiarakenne avattaisiin kauttaaltaan, kuten beduiini tms. seuraavassa viestissä neuvoo, mikäli olette kuitenkin peruskorjaamassa lattioita kauttaaltaan. Mainitsemasi "umpeen" laudoitetut kanavat eivät todennäköisesti ole laudoitettu umpeen, vaan ovat onttoja. Vastoin parempaa tietoani uskon, että kyseinen rakenne, mikäli siinä todellakin on kauttaaltaan 400 mm eristettä vielä kuvailemiesi lautarakenteisten kanavien päällä, olisi korvattavissa uudenaikaisella tuulettuvalla rakenteella seuraavasti (altapäin lueteltuna) Betonilaatta, tuuletusväli koko laatan alueella 150 mm (=250 mm koolaus 50 mm vaneri tms. kiilat noin metrin välein) jolloin ilma pääsee kiertämään myös koolausvälistä toiseen, koolauksen alapinnassa tukilaudoitus vähintään 300 mm välein (keskeltä keskelle) jonka päällä bituliitti eristeet 250 mm puru tai selluvilla (vanhaan taloon en laittaisi mineraalivilloja tms.) Ristikoolaus (50 x100) 300 mm välein (keskeltä keskelle) ristikoolauksen välissä sama eriste kuin edellä, tervapaperi tms. hengittävä paperi, lankkulattia oman mielen mukaan käsiteltynä.

Mitään "nykyaikaisia" eristeitä ei kannata mielestäni käyttää uusissa, eikä ainakaan vanhoissa taloissa. Alapohjan tuulettuminen täytyy ehdottomasti varmistaa kaikissa olosuhteissa.

Vedon tunne vanhoissa taloissa johtuu purujen tms. eristeen painumisesta, jolloin lattian ylimpänä pintaa olevan "kantavan" materiaalin ja eristeen väliin jää tyhjä tila, jossa ilma alkaa kiertämään jäähdyttäen lattian pinnan siinä samalla. (vrt. jos pakkasella tuulee, villapaita asianmukaisine alusvaatteineen ei lämmitä, koska tuuli jäähdyttää, ohut tuulen pitävä verkkaritakki päälle lisättynä pitää vaatekerroksen kantajineen
jo lämpimänä, jos korvaat hengittävän verkkarirotsin sadetakilla, pysyy tuuli hetken poissa, kohta olet jo hiestä märkä, jos olisit talo, alkaisit homehtua) olen pahoillani, että en osannut kuvailla asiaa tämän helpommin, kyseinen sadetakki-ilmiö lienee kuitenkin kaikille tuttu.

hirsitalon akka kirjoitti:

Tässä tapauksessa lattiarakenne on kuitenkin ns. maavarainen betonilattia. Sorapatjan päälle rakennettu.

Lattiat on avattu ja siellä on betonilaatta, jonka päälle on sivelty pikeä.

Onneksi kaikki materiaalit ovat kunnossa!

Ihmetystä tuottaa vaan nuo mystiset tunnelit ja aukot kivijalassa.

Mitä luulet, olisiko ollut aikoinaan suunnitelmissa ensin tehdä talosta juuri tuo kuvailemasi multapenkki-rakenne mutta sitten jostakin syystä vaihdettu systeemiä...ainoastaan nuo tunnelit olisivat siten jääneet?
Aukotkin ovat suhteellisen pienet (10cmx10cm), tuuletusta ajatellen, talo on nimittäin aika iso.

Lue lisää

Tuo oli aikansa muotivillitys... Eli 60-, 70- & 80-luvuilla purettiin puiset alapohjarakenteet multapenkkitaloista ja pumpattiin täyteen betonia. Eli tuulettuva alapohja korvattiin laatalla. Mainitsemaasi sorapetiä ei yleensä löydy laatan alla, vaan sinne on perinteisesti kannettu hienojakoinen hiekka... Tulevaa/mahdollista laatan purkua varten on helpottavaa se, että harvoin ovat raudoitettuja laattoja. Onneksi ovat käyttäneet pikeä laatan pinnassa, se karsii monta vauriota pois.

Noita tuuletusputkia ei ole ilmeisesti poistettu, vaan ne on jätetty paikoilleen valut aloitettaessa. Nyt tuulettava vaikutus on nolla... Aivan normaalilta tuo 10x10 koko kuulostaa. Rossilattiat on yleensä tuuletettu jokaisen ikkunan alta eli varsin tiuhaan, kun taas varsin suurikin multapenkkitalo saattaa olla tuuletettu ainoastaan parilla putkella/pitkä julkisivu.

Kuinka korkealle tuo laatta nousee? Eli nouseeko laatta korkeammalle kuin alin hirsi? Toisinsanoen: jääkö alin/alimmat hirret betonin sisään? Viimeksi viime viikolla avasin multapenkkitalon, johonka oli myöskin valettu laatta. Vaikka laatta ja lämmöneristeet olivatkin täysin kuivat (ainoastaan vähäinen homekasvusto), niin hirren päälle ylttävä laatta oli lahottanut alimmat hirret täysin...

Kuinka vanha tuo laattasi on? Suhtautuisin erittäin suurella skeptisyydellä sen kuntoon ja terveyteen ja aloittaisin henkisen valmentautumisen todella suureen remonttiin. Parhaimmassa tapauksessa laatta ja alapohjarakenteet ovat täysin terveet sekä lämpimät eivätkä vaadi uusimista. Oli miten oli, niin täysin väärä ja virheellinen alapohja talossasi on! Toiset sen kanssa pystyvät elämään ja toiset ei. Se on jokaisen oma asia.