mitä turbo tekee?

fuiolfdruki

mitä turbo käytännössä tekee? onko turboautot turboruisku tai turbokaasareita vai mitä? mulla ei oo oikeen mitään tietoo. kaveri sanoi että turboauto ei voi olla turboruiskukoneella...

22

6814

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Auto miäs

      Turbo tunkee enemmän ilmaan sylintereihin, jollon siel voi polttaa enemmän bensaa, mikä tuntuu tehon nousuna...

    • mää ite
    • GTC

      Kaverisi ei tiedä mitään, oman turboni kaverina on ruisku.

    • voidaan koneessa

      naittaa sekä ruiskutukseen, suihkutukseen, kaasariin (jolloin kaasari pitää paineistaa) tai vaikka dieseliin.

      Turboahdin kuin kaksi akselilla varustettua pölynimurin moottoria, jotka on yhdistetty akselilla. Toista puolta pyörittää ohi virtaava pakokaasu, ja akseli siirtää voiman toiselle puolelle, joka taas imee ulkoa ilmaa ja tunkee sitä enemmän moottoriin, eli ylipaineella. Tällöin voidaan moottooriin tunkea enemmän bensaa, mikä tarkoittaa enemmän tehoa.

      • inkeri m.

        Lainaus ed. viestistä:
        "Turboahdin voidaan koneessa naittaa sekä ruiskutukseen, suihkutukseen, kaasariin (jolloin kaasari pitää paineistaa) tai vaikka dieseliin."

        Totta, paitsi että kaasareita ei tarvi paineistaa jos ne on ennen ahdinta. Ei tosin kovinkaan yleisesti käytetty tapa (mutta joskus kylläkin) turbon kanssa, mutta kylläkin useinkin käytetty jos ahtimena on joku mekaanisista sovelluksista.

        Totta että ei se "ilman rutistaja" (vaikka turbo) siitä tiedä / välitä että mikä on polttoaineen syöttötapa, ruisku, suihku, kaasari painepuolella tai ennen rutistusta...

        Mekaanisissa ahtimissa kera kaasarien useinkin ennen paineistusta, polttoaine seos voitelee ja jähdyttää kompuraa samalla.

        Dieseleissä polttoaine ruiskutetaan aina suoraan sylinteriin tai esikammioon eli ilma rutistetaan aina ilman polttoainetta.


    • Juups,niinku tulikin selville jo,että Voidaan myös ahdinta käyttää Tuplakaasareissa,kuhan ne on paineistetut.

      Sitten Ruisku on se uudempi versio.

      Myöskin On vielä RemmiAhdin.

      • seppis

        Mites tuo remmiahdin eroaa normaali pakokaasu/ilma ahtimesta?


      • seppis kirjoitti:

        Mites tuo remmiahdin eroaa normaali pakokaasu/ilma ahtimesta?

        ottaa voimansa remmillä moottorin kampiakselilta, toisin kuin turbo ohivirtaavista pakokaasuista.


      • antonius
        jannetin82 kirjoitti:

        ottaa voimansa remmillä moottorin kampiakselilta, toisin kuin turbo ohivirtaavista pakokaasuista.

        remmivetoinen painaa aina saman paineen


      • Autot on
        antonius kirjoitti:

        remmivetoinen painaa aina saman paineen

        Mitähän toikin tarkottaa???

        Selvennä vähän jos osaat...


      • antonius kirjoitti:

        remmivetoinen painaa aina saman paineen

        paljon en tiedä, mutta käsittääkseni remmiahdin ahtaasuorassa suhteessa moottorin kierroslukuun nähden, niin pitkälle että jokin rajoittaa paineen kasvun säädetylle tasolle.


      • Aotot on
        jannetin82 kirjoitti:

        paljon en tiedä, mutta käsittääkseni remmiahdin ahtaasuorassa suhteessa moottorin kierroslukuun nähden, niin pitkälle että jokin rajoittaa paineen kasvun säädetylle tasolle.

        Entäs sitten kun ruuvi pyörii vaikka 10% suuremmilla kierroksilla kun kampiakseli?


      • Seppis
        jannetin82 kirjoitti:

        paljon en tiedä, mutta käsittääkseni remmiahdin ahtaasuorassa suhteessa moottorin kierroslukuun nähden, niin pitkälle että jokin rajoittaa paineen kasvun säädetylle tasolle.

        Sanoit että se onttaa voimansa suoraan kampiakselilta? No miten se voima näkyy sitten moottorin tehon kasvuna? Eihän se remmiahdin kuitenkaan sitä voimaa siirrä koneelle vai miten on?

        Sori tyhmiä kysymyksiä mutta kysyvä ei tieltä eksy :)


      • Breakki
        Seppis kirjoitti:

        Sanoit että se onttaa voimansa suoraan kampiakselilta? No miten se voima näkyy sitten moottorin tehon kasvuna? Eihän se remmiahdin kuitenkaan sitä voimaa siirrä koneelle vai miten on?

        Sori tyhmiä kysymyksiä mutta kysyvä ei tieltä eksy :)

        "Sanoit että se onttaa voimansa suoraan kampiakselilta? No miten se voima näkyy sitten moottorin tehon kasvuna?"

        Remmi- ja turboahtimen tarkoitus on ihan sama, molemmat painavat ilmaa sylintereihin ennemmän kuin kone pystyisi itse imemään, tästä tulee tehon lisäys. Remmiahdin ottaa voimansa moottorista kiilapyörällä, samaan tapaan kuin esim. laturi tai ilmastoinnin kompressori, turboahdin taas ottaa voimansa moottorista tulevasta pakokaasusta.

        Yleensä moottorissa on vain jompikumpi, eli remmi- tai turboahdin, mutta esim. Volkswagenin 1.4tsi koneessa on molemmat. Remmiahdin ahtaa ilmaa matalilla kierroksilla ja putoaa pelistä korkeilla kierroksilla jolloin turboahdin aloittaa ahtamisen.


      • Autot on
        Seppis kirjoitti:

        Sanoit että se onttaa voimansa suoraan kampiakselilta? No miten se voima näkyy sitten moottorin tehon kasvuna? Eihän se remmiahdin kuitenkaan sitä voimaa siirrä koneelle vai miten on?

        Sori tyhmiä kysymyksiä mutta kysyvä ei tieltä eksy :)

        Niin remmari ottaa osan tehosta mutta sen tuottama hyöty on suurempi kuin teho hävikki. Perinteisesti mekaaninen- remmi- rootstyyppinen- ahdin on sijoitettu V- moottorin päälle lohkojen keskelle, imusarjan ja kaasarien väliin ahtamaan ilman ja poltttoaineen seosta moottoriin.
        Mekaanisia ahtimia käytettin jo 20- ja 30- luvuilla silloisella tekniikalla ei pystytty tekemään pakokaasu (turbo) ahtimia.


      • inkeri m.
        Breakki kirjoitti:

        "Sanoit että se onttaa voimansa suoraan kampiakselilta? No miten se voima näkyy sitten moottorin tehon kasvuna?"

        Remmi- ja turboahtimen tarkoitus on ihan sama, molemmat painavat ilmaa sylintereihin ennemmän kuin kone pystyisi itse imemään, tästä tulee tehon lisäys. Remmiahdin ottaa voimansa moottorista kiilapyörällä, samaan tapaan kuin esim. laturi tai ilmastoinnin kompressori, turboahdin taas ottaa voimansa moottorista tulevasta pakokaasusta.

        Yleensä moottorissa on vain jompikumpi, eli remmi- tai turboahdin, mutta esim. Volkswagenin 1.4tsi koneessa on molemmat. Remmiahdin ahtaa ilmaa matalilla kierroksilla ja putoaa pelistä korkeilla kierroksilla jolloin turboahdin aloittaa ahtamisen.

        Joo on niitä yhdistelmiä. Käsittääkseni harvoin kuitenkaan mek.kompura mihinkään putoo pois, mutta yhdistelmissä isoilla kierroksilla turbo alkaa vasta vaikuttamaan. Turbolla on vaikea tehdä ahtoa niin että se ahtaisi kunnolla lähes tyhjäkäynnillä ja silti ei ahdistaisi kierroksilla ja suurilla kaasunvaihdoilla. Taas mek.ahtimella ei kannata tehdä suurta paineen nousua täysillä kierroksilla koska veisi itse niin paljon energiaa koneelta ja ruuvin olisi oltava niin massiivinen. Luulisin että noi yhdistelmät tehdään niin että mekaanisella ahdolla nostetaan painetta "hillitysti" mutta se nostaa sitä kohtuudella jo pienillä kierroksilla. Kun kierrokset kasvaa niin ruuvin tehon tarvetta lasketaan isolla turbolla (joka ei ahdista kaasujen vaihdossa isoillakaan tehoilla, joten ei ahtaisi pienillä kierroksilla kunnolla) ahtamaalla ruuvin imupuolelle. Näin saadaan tuhdit ahdot sitten isoillakin kierroksilla siten ettei ruuvi kiskaise hirveitä tehoja kampiakselilta ei itse ruuvin tarvi olla niin massiivinen. Tais olla aika sekava sepustus, mutta kuitenkin...

        Joissain tapauksissa vastaavat viritykset on tehty kahdella turbolla, pienellä ja isolla. Niissä on venttiilein hoidettava pieni pois pelistä kun iso ahtaa täysillä.


      • Breakki
        inkeri m. kirjoitti:

        Joo on niitä yhdistelmiä. Käsittääkseni harvoin kuitenkaan mek.kompura mihinkään putoo pois, mutta yhdistelmissä isoilla kierroksilla turbo alkaa vasta vaikuttamaan. Turbolla on vaikea tehdä ahtoa niin että se ahtaisi kunnolla lähes tyhjäkäynnillä ja silti ei ahdistaisi kierroksilla ja suurilla kaasunvaihdoilla. Taas mek.ahtimella ei kannata tehdä suurta paineen nousua täysillä kierroksilla koska veisi itse niin paljon energiaa koneelta ja ruuvin olisi oltava niin massiivinen. Luulisin että noi yhdistelmät tehdään niin että mekaanisella ahdolla nostetaan painetta "hillitysti" mutta se nostaa sitä kohtuudella jo pienillä kierroksilla. Kun kierrokset kasvaa niin ruuvin tehon tarvetta lasketaan isolla turbolla (joka ei ahdista kaasujen vaihdossa isoillakaan tehoilla, joten ei ahtaisi pienillä kierroksilla kunnolla) ahtamaalla ruuvin imupuolelle. Näin saadaan tuhdit ahdot sitten isoillakin kierroksilla siten ettei ruuvi kiskaise hirveitä tehoja kampiakselilta ei itse ruuvin tarvi olla niin massiivinen. Tais olla aika sekava sepustus, mutta kuitenkin...

        Joissain tapauksissa vastaavat viritykset on tehty kahdella turbolla, pienellä ja isolla. Niissä on venttiilein hoidettava pieni pois pelistä kun iso ahtaa täysillä.

        "Käsittääkseni harvoin kuitenkaan mek.kompura mihinkään putoo pois, mutta yhdistelmissä isoilla kierroksilla turbo alkaa vasta vaikuttamaan."

        Juuri tässä Volkswagenin 1.4tsi koneessa remmiahdinta ohjataan magnettikytkimellä, ahdin putoaa pois käytöstä kokonaan kovilla kierroksilla ettei se ala ahdistamaan konetta. Keskikierroksilla ahtimet toimivat yhdessä ja aivan matalilla kierroksilla käytännössä pelkästään remmiahdin ahtaa.


      • ???
        Breakki kirjoitti:

        "Sanoit että se onttaa voimansa suoraan kampiakselilta? No miten se voima näkyy sitten moottorin tehon kasvuna?"

        Remmi- ja turboahtimen tarkoitus on ihan sama, molemmat painavat ilmaa sylintereihin ennemmän kuin kone pystyisi itse imemään, tästä tulee tehon lisäys. Remmiahdin ottaa voimansa moottorista kiilapyörällä, samaan tapaan kuin esim. laturi tai ilmastoinnin kompressori, turboahdin taas ottaa voimansa moottorista tulevasta pakokaasusta.

        Yleensä moottorissa on vain jompikumpi, eli remmi- tai turboahdin, mutta esim. Volkswagenin 1.4tsi koneessa on molemmat. Remmiahdin ahtaa ilmaa matalilla kierroksilla ja putoaa pelistä korkeilla kierroksilla jolloin turboahdin aloittaa ahtamisen.

        kuinka käytännössä tapahtuu että remmi putoaa pois pelistä? pakokaasuahtimen toiminnan ymmärrän kyllä ja sen että se saadaan peliin ylemmillä kierrosalueilla. mutta remmi on aika usvaa ainakin mulle!?


      • ???
        Breakki kirjoitti:

        "Käsittääkseni harvoin kuitenkaan mek.kompura mihinkään putoo pois, mutta yhdistelmissä isoilla kierroksilla turbo alkaa vasta vaikuttamaan."

        Juuri tässä Volkswagenin 1.4tsi koneessa remmiahdinta ohjataan magnettikytkimellä, ahdin putoaa pois käytöstä kokonaan kovilla kierroksilla ettei se ala ahdistamaan konetta. Keskikierroksilla ahtimet toimivat yhdessä ja aivan matalilla kierroksilla käytännössä pelkästään remmiahdin ahtaa.

        eli kuinka se tapahtuu magneettiventtiilin avulla? Sehän on aina hihnan päässä ja pyörii aina hihna päässä ja on suhteessa kierrosalueeseen? mikä siinä on ruuvin ja imusarjan välissä se millä sen voi pudottaa pois pelistä? painekattilasta tuttu ylipaineventtiilikö? hihnaahan ei saa pois pyörältä ja sitten taas yks kaks takaisin pyörälle... pakokaasuahtimissa se on helppo ja ymmärettävä tapa "ottaa ahdin pois pelistä".


      • inkeri m.
        Breakki kirjoitti:

        "Käsittääkseni harvoin kuitenkaan mek.kompura mihinkään putoo pois, mutta yhdistelmissä isoilla kierroksilla turbo alkaa vasta vaikuttamaan."

        Juuri tässä Volkswagenin 1.4tsi koneessa remmiahdinta ohjataan magnettikytkimellä, ahdin putoaa pois käytöstä kokonaan kovilla kierroksilla ettei se ala ahdistamaan konetta. Keskikierroksilla ahtimet toimivat yhdessä ja aivan matalilla kierroksilla käytännössä pelkästään remmiahdin ahtaa.

        OK!


      • inkeri m.
        ??? kirjoitti:

        eli kuinka se tapahtuu magneettiventtiilin avulla? Sehän on aina hihnan päässä ja pyörii aina hihna päässä ja on suhteessa kierrosalueeseen? mikä siinä on ruuvin ja imusarjan välissä se millä sen voi pudottaa pois pelistä? painekattilasta tuttu ylipaineventtiilikö? hihnaahan ei saa pois pyörältä ja sitten taas yks kaks takaisin pyörälle... pakokaasuahtimissa se on helppo ja ymmärettävä tapa "ottaa ahdin pois pelistä".

        Siis magneettikytkin, ei magneettiventtiili. Remmi kyllä on paikallaan koko ajan mutta ei pyöri jos magneettikytkin on kampiakselin päässä ja remmin pyörä irtikytkettynä kampiakselista. Tarvittaessa magneettikytkin kytkee pyörän kampiakselille. Jos magneettikytkin on ahtimen päässä, niin remmi pyörii koko ajan, mutta ahdin pyörii vain silloin kuin magneettikytkin yhdistää pyörän ja ahtimen vetoakselin. Samanlainen magneettikytkin kytkee useissa autoissa myös ilmastoinnin kompuraa...

        Siis kytkin jonka kytkentää voi ohjata kelalla päälle ja pois.


      • hyvin esitetty
        inkeri m. kirjoitti:

        Joo on niitä yhdistelmiä. Käsittääkseni harvoin kuitenkaan mek.kompura mihinkään putoo pois, mutta yhdistelmissä isoilla kierroksilla turbo alkaa vasta vaikuttamaan. Turbolla on vaikea tehdä ahtoa niin että se ahtaisi kunnolla lähes tyhjäkäynnillä ja silti ei ahdistaisi kierroksilla ja suurilla kaasunvaihdoilla. Taas mek.ahtimella ei kannata tehdä suurta paineen nousua täysillä kierroksilla koska veisi itse niin paljon energiaa koneelta ja ruuvin olisi oltava niin massiivinen. Luulisin että noi yhdistelmät tehdään niin että mekaanisella ahdolla nostetaan painetta "hillitysti" mutta se nostaa sitä kohtuudella jo pienillä kierroksilla. Kun kierrokset kasvaa niin ruuvin tehon tarvetta lasketaan isolla turbolla (joka ei ahdista kaasujen vaihdossa isoillakaan tehoilla, joten ei ahtaisi pienillä kierroksilla kunnolla) ahtamaalla ruuvin imupuolelle. Näin saadaan tuhdit ahdot sitten isoillakin kierroksilla siten ettei ruuvi kiskaise hirveitä tehoja kampiakselilta ei itse ruuvin tarvi olla niin massiivinen. Tais olla aika sekava sepustus, mutta kuitenkin...

        Joissain tapauksissa vastaavat viritykset on tehty kahdella turbolla, pienellä ja isolla. Niissä on venttiilein hoidettava pieni pois pelistä kun iso ahtaa täysillä.

        http://www.volkswagen.fi/VV-Auto/VW3.nsf/0/8B76FB095AF69976C2256F15002BFFF0?OpenDocument


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. VVM Riikka Purra ministerin asemassaan valehteli ja rikkoi perustuslakia.

      Valtiovarainministeri Riikka Purra (PS) kiisti Ylen ykkösaamussa luvanneensa ennen vaaleja, ettei pienituloisilta leikat
      Politiikka
      99
      16214
    2. Me, Suomen kansa, vaadimme Riikka Purran eroa ministerin tehtävästä

      Riikka Purra on toistuvalla valehtelullaan osoittanut olevansa epärehellinen henkilö. Perustuslain kohdassa 60 § edell
      Maailman menoa
      112
      7250
    3. Purra ennen vaaleja: "pienituloisten etuuksista leikkaaminen ei meille käy"

      "...perussuomalaisten ero muun muassa kokoomukseen, joka haluaa leikata pienituloisten etuuksista, se ei meille käy."
      Maailman menoa
      84
      3985
    4. Toksinen persuvasemmisto

      Kun toksiset ihmiset eivät kykene hallitsemaan sinua, saamaan sinua näkemään asiat niin kuin he haluaa, toimimaan niin k
      Maailman menoa
      24
      2966
    5. Rikkaiden ja yritysten veroaleen ei ole varaa

      Ei pieni Suomi pysty elättämään vanhenevaa väestöä nykyisellä veroasteella. Ainakin 5-prosenttiyksikköä pitää kokonaisve
      Maailman menoa
      59
      2638
    6. "Minua ei kiinnosta opiskelu eikä töissä käyminen"

      Voiko lausunnosta päätellä lainkaan mikä puolue saattaisi ajaa tuollaisen kansalaisen elämäntavan mahdollistamista? htt
      Maailman menoa
      98
      2096
    7. Hotelli Kainuu konkurssiin

      Vasta laajenivat Eskobarilla ja nyt näin https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/hotelli-kainuu-hakeutunut-konkurssiin
      Kuhmo
      88
      2083
    8. Mitä Purra oikeasti sanoi ennen vaaleja...

      ...pienituloisten leikkaamisesta? Tässä se on. "Esimerkiksi se, mistä aiotaan leikata, perussuomalaisten ero muun muass
      Maailman menoa
      124
      2062
    9. Huomentaaaa

      Hyvää huomenta.... Tiiätkö kuinka vaikeata susta on ottaa mitään selvää ja ymmärtää yhtään mitään? Mukavaa päivää... sil
      Ikävä
      38
      1992
    10. Tikkunenällä on kovat luulot itsestään

      Mut ei tarjottavana muuta kuin katkeruutta, ilkeyttä ja ilkeä luonne hyih.. oikea miesten nielijä Onneksi kaivatullani
      Ikävä
      13
      1839
    Aihe