OIKEA AIKA !!???

jos oikeaa aikaa rupeaa tarkkaan miettimään niin sellasta ei tule koskaan,aina on ns."esteitä".oikea aika on sit kun asia siltä itsestä tuntuu,elä kulje onnesi ohi ja jää odottamaan liikaa oikeaa aikaa:)

Minäkin olen miettinyt samaa asiaa jo pitkään. En tiedä tuleekohan niitä lapsia hankittua tällä menolla... Tuntuu että koskaan ei ole oikea aika.

Töitä on molemmilla, minulla ja miehelläni, autot ja katto pään päällä. Syitä löytyy ja lisää on helppo keksiä:
Mutta enhän voisi tehdä työnantajalle "niin ilkeästi" että jäisin äippälomalle, tai jospa minulla ei olisi enää työpaikkaa mihin palata. Mitä jos jäisimme työttömiksi? Vaikka olisimme töissä ei ole tarpeeksi rahaa (mikä on tarpeeksi?). Tai että olemme liian nuoria (minä 25, mies 28)

Silti en osaa kuvitella että 30-40 vuoden päästä en olisi mummo.. Kait se jokin aika joskus löytyy?

Minä olen sellainen kahjo, että teen ja olen aina tehnyt kaiken tunteella. Järki näyttelee todella pientä, mutta ehkä kuitenkin riittävän tärkeää, osaa elämässäni. En ole mitään kuitenkaan koskaan katunut ja olen täysin tyytyväinen elämääni :) Muu perhe myös :) Eikä nyt ainakaan lasten saamista kukaan kadu; enemmän sitä, jos aika ajaa ohi...
Onnellinen olen, että minulle on jo kaksi lasta siunaantunut ja työt ja talot ovat todellakin toisarvoisia. Kuitenkaan lapsiltamme ei mitään puutu ja saamme käytyä linnanmäellä ja puettua lapset nätisti vähälläkin. Tavallaan elämme leveästikin. Hyvä vitsi varmaan jollekin, joka meidät tuntee :) Mutta, kun on parikymppisenä perheen perustanut ja ollut "köyhä" niin ei osaa oikein kaivata mitään. Olen ihan hassuista pikkuasioista onnellinen.
Joskus olenkin huomannut, että mitä kauemmin joku on elänyt itsenäistä elämää, sen vaikeampi on luopua erilaisista asioista. Itsellä kaikki on mennyt luontevasti. Ei se meidänkään elämä tietenkään mitään jatkuvaa ruusuilla tanssimista ole ja vaatii vähään tyytyväisen luonteen, ettei haikaile materian perään, mutta rahasta meillä ei ole kinattu ikinä! Joskus sitä tietysti sortuu haaveilemaan jostakin, mutta terveys ja rakkaushan se on tärkeintä. Ja kun ei omisteta taloa eikä oikein muutakaan, ei ole velkaa, eikä ole "pakko" mennä töihin takaisin, kun lapsi on 1v. Siitä olemme olleet onnellisia :) Pystymme kuitenkin elämään ja laittamaan joskus johonkin ylimääräiseen ne rahat, mitä joku velkoihinsa. Tällainen ajatus minulla.
Aika on sopiva, kun on HALU! (Ja vähän myös realismia ;))

olen sitä mieltä että naimisissa ainakin pitää olla ennenku lapsen hankkii... kyllä niin paljo on jo aviottomia mukuloita suomi täys että kyllä ois syytä vanhempien ottaa järki käteen!!!

Kyllä kait seki ois järkevää että opiskelut ois hoidettu alta kun ainaki omassa lähipiirissä melki kaiklta on jääny sit kokonaan koulu... ei se sit oo kuitenkaan niin helppoo sitä jatkaa!!